Hyvää joulua ja onnellista pilkkitalvee!

Tänä vuonna sattuu olemaan vähän pitemmän sorttinen joululoma joten aattelin että pitää panostaa pilkkireissuihin oikein kunnolla.

Lauantaina pyörittiin lammella ristiin rastiin mutta koko päivä oli todella nihkeä, vain pikkuahvenet tökki tasapainoa. Iltapäivästä kun oltiin jo pois lähdössä sattui yhdellä reiällä syövä parvi alle ja nostelin siitä pari kiloa ruokakalaa nopeaan tahtiin pienellä MA-muikku tasurilla. Parven suurin oli 280g ja sillä ja parilla muulla isommalla oli vielä kotona kaloja peratessa eläviä pikkuahvenia mahoissa.

Hyvät ruokakalat

Aika monta raitaa ahvenella :D

Sunnuntai oli sitten pilkkipäivä joka ei ihan heti unohdu. Lähdettiin jo vähän isompaa järveä tutkimaan että löytyiskö kantavaa jäätä.. 7 cm jäätä löytyi mutta ilmeisesti railoista oli noussut vettä jäälle ettei liikkuminen tuntunut kovin turvalliselta, varsinkin kun lunta tuli koko päivän vaakatasossa eikä mitään vaaranpaikkoja ollut mahdollista nähdä....Päästiin kuitenkin rannasta sen verran kauas että vettä oli alla 5m eli järvelle tyypillinen pilkkisyvyys.

Ei tarvinnut kauan odotella kun perus sintit alkoi tökkiä tasuriin. Kukkokaloja nousi jäälle joitakin kappaleita mutta kun kalan koko ei alkanut kasvaa vaihdoin tasuria vähän suurempaan. 7cm karismax jossa on kirkkaat kyljet ja ruskea selkä oli toiminut edellisenä keväänä hyvin joten päätin uitella sitä hetken aikaa. Tasuri pohjaan, muutama tökkäisy....tasurin nosto väliveteen ja hetken päästä selvästi isompi kala kävi nostamassa pilkkiä. Jäin kyttäilemään avannolle ja kävin eri vesikerroksia läpi. Viiden metrin vedessä noin pari metriä pohjasta siima yllättäen löystyi ja ihmettelin että mitä tapahtuu..aloin vetämään siimasta jolloin tuntui raskasta vetoa ja huusin kaverille että hauki on kiinni. Tajusin lajin vasta kun hirmuinen ahven sätkytteli jäällä...oli imaissut karismaxin kokonaan nieluun. Heti en uskaltanut veikkailla kilon rikkoitumista, arvelin kalan painavan noin 800 - 900g mutta kaverin puntari näytti lukemaa 1,39kg...lievät tuuletukset, kuvien otto ja termospullosta "mitalikahvit". Sitten takasin kyttäilemään mutta vaikka pilkittiin ihan iltapäivän hämärään asti ei tullut silpun seasta kuin muutamia 150g ahvenia.

Koska tuo kala oli tarkoitus syödä laskin siitä veret, ei ollut tarvetta saada mitään virallista punnitusta gramman tarkkuudella, riittää että sinne päin, kotona digitaalinen keittiövaaka näytti lukemaa 1366g. Kala on tätä kirjoittaessa jo syöty, savustettuna perunoiden ja kermaviilikastikkeen kera :P

Eka kilon ylitys ja parannusta entiseen ennätykseen melkein 400g :D

46,5cm jytky ja pyyntivälineet

Eilinen meni vähän perseeksi kun Ylämyllyn honkalammelta aattelin käydä kokeilemassa oisko ahven syönnillä mutta siellä oli jää semmosta sohjoa etten uskaltanut kuin vähän uimarannan edestä kokeilla, jää oli kyllä yli 10cm paksua mutta semmoista kerroksittaista höttöä että kaira meni melkein painamalla läpi....pientä ahventa tuli muutamia kappaleita ja sekaan yksi n. 250g joka otti ahvenen väriseen 6cm karismaxiin. Karismax on tällä hetkellä suosikkipilkki jota tulee eniten uitettua. Perus ahvenelle tuntuu tuo 6cm olevan sopiva koko, lammilla voisi 5cm olla vielä parempi mutta tuon jättiahvenen suussa jopa 7cm malli näytti todella pieneltä. Harmi että kyseisten pilkkien saatavuus on tällä hetkellä huonoa, motonetissä ammottaa hyllyt tyhjänä eikä nettikaupoissakaan ole kuin hajavärejä jäljellä.

Tänään oli tarkoitus lähteä tuon ison kalan pyyntipaikoille kyttäilemään ja uittelemaan isoja tasureita mutta niinhän tuo aamulla nukutti. Päätin että täytyy pitää välipäiviä ettei homma lähde ihan lapasesta...joskus kun on keväällä tehty viikon pituisia pilkkimaratoneja on kunto pettäny viimeisillä reissuilla :D Täytyy tänään hakea jotain joulujuomia ja vähän sapuskaa kaupasta, huomenna vetää pukinvehkeet päälle ja käydä lapsia pelottelemassa ja sitten taas joku päivä jäälle kunhan tästä jokavuotisesta hässäkästä on selvitty. Nyt muuten on pakkasta jo sen verran että uuden vuoden aikoihin pääsee pilkille joka järvelle eikä tarvii kierrellä mitään nihkeitä lampia.

Pilkkikausi avattu

Jigillä ja veneestä pilkkimällä tuli kalaa aikas hyvin syksyn mittaan niillä muutamilla reissuilla joita tehtiin. Kilon ahventa en vieläkään onnistunut saamaan vaikka lähellä oltiinkin, toinen puntari näytti 44cm pitkän kalan painoksi 990g ja toinen 988g. Yllättävän kevyt yksilö siis vaikka ei näyttänyt mitenkään erityisen hoikalta. Tuo kala otti papukaijaväriseen Nils Master tasapainoon savonselältä.

Ensimmäiset kunnon pakkaset tuli tänä syksynä jo reilusti lokakuun puolella mutta vedet oli vielä niin lämpimiä ettei näillä leveysasteilla edes lammet saaneet jääpeitettä ylleen. Pienet ja matalat lammet oli kai ollut hetken aikaa kantavassa jäässä mutta ainoastaan n. 100km pohjoisemmassa kuulin jonkun saaneen mainittavasti saalista lokakuun puolella. Itse pakkailin kerran jo kairat ja pilkkivehkeet autoon ja ajelin lammen rantaan testailemaan jään paksuutta mutta ei ollut edes ohutta riitettä rannassa. Tosin kyseessä oli kirkasvetinen ja syvä lampi joita kaikki lähiseudun lammet tahtovat olla...en sitten jaksanut lähteä mistään kauempaa etsimään jäitä.

Pilkkikauden aloitus venähti siis reilulla kuukaudella ja aloitus tapahtui itsenäisyyspäivän viikoloppuna. Matalahko järvi ja pikku lampi tuli testattua ja saaliina sormenmittaisia ahvenia jotka meni kaverin koiralle. Jäitä oli semmoset 5-8 senttiä. Lammella vähän pelotti kun jää ritisi jalkojen alla :)

Eilen löysin pikkulammilta jo 10cm jäätä. Yllättävän paljon vaikka ei ole ollut kuin nollakelejä ja muutaman asteen yöpakkasia. Kalaa en sen kummemmin löytänyt...Kiihtelysvaarassa päin satuin jollekin mutalammikolle josta ei kaloja kuulunut, ei tosin kiinnosta pilkkiäkään missää metrin vedessä jossa tasapainot kopsahtelee jäähän joka vedolla. Siitä siirryin muutaman sata metriä toiselle pikkulammelle (kirkasvetinen ja syvyyttä 3m) josta löytyi tasurin mittaista sinttiä ja sekaan pari lähemmäs 100g jättiläistä. Kumpikaan noista lammista ei herättänyt tasurionkijan kiinnostusta siinä määrin että sinne tarvitsisi palata.

Tänään parin kaverin kanssa sitten isommalla vesistöllä josta en osaa sanoa onko lampi vai järvi. No jotain siltä väliltä kuitenkin. Kyseessä on paikka josta kisoissa on tullut ihan helvetinmoisia tuloksia (en siis itse kisaile vaan seuraan tuloksia). Lampi tuntui olevan täynnä semmosta sormenmittaista tirriä joka hakkasikin tasureita melkein joka avannolla riesaksi asti. Sieltä täältä tarttui minun tasureihin muutamia n. 100-150g ahvenia ja kaverilla taisi olla jopa 200g ylityksiä jokunen. Reissun lopuksi täräytti pikkuiseen karvapyrstötasuiin 1,6kg hauki joka tuli tuurilla ylös...kumma juttu ettei hauelle kelvannut juuri aiemmin uitetut vähän suuremmat tasapainot. Paikka vaikutti erittäin lupaavalta joten sinne tulee varmasti palattua vielä lähiaikoina ennen kuin suuremmille järville pääsee. Eilinen lumituisku ehkä sai kalat nihkeälle syönnille joten paremmalle syönnille sattuessa voisi tasurionkijankin pussi painaa ihan mukavasti.

Ei muuten puhettakaan että vielä tämän vuoden puolella mitään huippupaikkoja pääsisi korkkaamaan....isot järvet lainehtii täysin vailla jääkantta, jossain saattaisi olla matalissa lahdissa jäätä mutta ei oikein kehtaa lähteä riskillä seikkailemaan.

Viikon päästä alkaa joululoma joka kestää loppiaiseen asti. Sitten pilkitään oikein urakalla. Uskoisin että nämä jäät ei enää lammissa heikkene ja viikon päästä pitäisi taas ennusteen mukaan pakastua kunnolla (tosin ennusteet ei oo pitäny paikkaansa tähänkään asti ja lähetin jo Forecalle ja ilmatieteen laitokselle palautetta että mitä pelleilyä se semmonen on että pilkkimiehiä kiusataan lupaamalla -8 pakkasta ja aamulla mittari näyttää plussaa).

Tuli muuten ostettua älypuhelin. Ajattelin että sillä säästyy monelta vaivalta kun ennen oli mukana gps laite, kamera ja puhelin. Luulin pärjääväni yhdellä laitteella. Ihan kiva muuten mutta ilmaisista karttapalveluista on hävinnyt suurin osa syvyyskartoista joten ainakin GPS:ää tulee kannettua mukana jatkossakin. Lisäksi puhelimen kamera on melko huonolaatuinen (5megapikseliä) joten saattaa olla että jatkossa on mukana reissulla kamera, GPS ja älypuhelin. Ainakin pääsee jäältä nettiin ja voi kattoo monelta mäkihypyt alkaa telkkarissa :D

Päivän saalis

Jaksaskohan tätä päivittää...

Ei oo jaksanu kirjotella blogiin mitään moneen kuukauteen. Kesällä vähän jarruttelin tuota kuhareissujen raportointia kun kalaa tuli hyvin ja aattelin ettei täällä viiti jokaista kalareissua mainostaa muuten alkaa olla vähän liikaa tungosta kalapaikoilla. Kuhia siis tuli kesän aikana n. 80kpl joista suunnilleen puolet ylsi 45cm mittaan. Tuon ison kuhan jälkeen sain vielä toisen samanlaisen 75 cm ja 4,1kg kalan ja muutaman muun yli 2kg kalan. Heinäkuussa kuhan tulo selvästi hiipui ainakin rannalta kalastellessa joten reissut myös harveni ja nythän tuolla joella on rauhoitus joten ei oo mitään asiaa kalalle.

Ahvenen kalastus on ollu helvetin hankalaa tänä kesänä. Muutamat reissut on kyllä antanu ruokakalat mutta ei mitään huippusaaliita. Viime sunnuntaina kuitenkin satuttiin kaverin veneellä semmoselle syönnille että ei voi valittaa. Kahteen mieheen kiskottiin n. 45kg ahventa jigillä. 10 suurinta ahventa painoi 6,9kg. Facebookissa tuli paskaa niskaan kun erehdyin raportoimaan saaliista mutta voin sanoa että joka ainoa kala menee hyötykäyttöön. Iso osa jo syötykin itseni ja sukulaisten toimesta. En ymmärrä miten joku kehtaa väittää tuota ryöstökalastukseksi jos pyydän kalaa ja annan sitä ihmisille jotka eivät itse pääse kalaan. Sama kai se on pyydänkö minä kaverin kanssa ihmisille tuoretta kotimaista järvikalaa vai ostavatko he kaupasta jotain norjalaista kassilohta.

Haukea en ole kovin paljoa kalastellut mutta niitä on tullut ahventa ja kuhaa jiggaillessa välillä riesaksi asti. Suurimmat jigihauet on olleet semmosia 3-4 kg kaloja silmämääräisesti arvioituna. Soutu-uistelu ei oo tuottanu kuin kappalemäärää, joskus ei kerinny kahta bomberia laskee pyyntiin kun jo toisessa oli kala mutta yleensä hauet oli jotain 0,5-1kg.

Onkimiseen oli tarkoitus panostaa kesän aikana enemmän mutta jotenkin se syöttien kanssa säätäminen ja onkilaitteiden rakentelu yms. vähän aina tökki ja varsinkin kun en saanut ongella kuin hyvin pientä kalaa (särkeä ja salakkaa). Tosin taidotkin on vähän puutteelliset ja välineisiin pitäs panostaa enemmän. (ja on niin helvetin paljon helpompaa lähtee esim. jiggailemaan että sekin söi vähän onkireissujen määrää). Jos tuntuu että vielä ens kesänä onginta yhtään kiinnostaa niin pitää sijoittaa johonkin vähän kalliimpaan hiilikuituvapaan...ei oikein joku 8m lasikuituvapa innosta onkimaan kovin kauan kun painaa niin saatanasti.

Tarkotus ois vähän aktivoitua taas bloggailemaan kunhan järvet jäätyy.
Taas muuten tapahtu yks kalamiehen pahimmista painajaisista eli jouduin/pääsin talveks töihin eli tuleva pilkkikausikin rajoittuu pelkästään viikonloppuihin.  

Toinen yli nelosen kuha. Tämä kala pääsi takaisin veteen hyväkuntoisena..punnittiin haavissa ja laskettiin haavilla takaisin jokeen.

Savonselän ahvenia. Suurin 805g.

Jumalauta tätä kuhan määrää

Hyvä kuhaviikko. Uusi ennätyskuha 4,1kg nappasi tiistaina 10.6. keskustan perinteiseltä paikalta. Pari päivää sen jälkeen on tullu myös yritettyä kuhaa ja joka päivä on onnistunut, eilen silmämääräisesti hieman alle 2kg kala jonka päästin takaisin kun oli ihan täynnä mätiä ja lisäksi 50cm kuha jonka annoin toiselle kalamiehelle jolla ei näyttänyt olevan tapahtumia siiman päässä.

Tänään muutama tunti heittelyä keskustan tuntumassa ilman kalahavaintoja. Parin muun kalastajan näin nostavan just ja just mitalliset kalat mutta porukka hävisi joelta jo melko aikaisin kun mitään isompaa ei kuulunut. Itse jatkoin yritystä ja kun syöntiaika alkoi niin alle tunnissa sain 5 kuhaa joista kaksi oli niukasti alamittaisia...mittakaloista suurin 62cm 2,03kg.

joella sattui olemaan kalastaja jolla oli hieman tasokkaampi kamera mukana.....Valokuvaaja:Pauli Järviluoto

4,1kg/76cm

 

 

 

Helvetin kovalta syönniltä 62cm ja 50cm kalat. Alkaa pikkuhiljaa pakastin täyttymään.

Viikon kalastelupäivitys

Ison hauen jälkeen tapahtunutta: Melkeinpä joka päivä olen tainnut käydä joella jiggailemassa ja parina päivänä myös veneestä. Saaliit on jääny kuitenkin vähän laihaksi. Viime sunnuntai-iltana oli tuuria kun oma vaatimaton jigikuhaennätys parani reilulla puolella kilolla ja on nyt niinkin hurja kuin 2,3kg. Kala otti keltaiseen kalajigiin samasta paikasta kuin iso hauki. Samana iltana tuli vielä kaksi mitan (45cm) täyttävää kuhaa ja yksi alamitta. Seuraavat päivät olikin sitten hankalia ja koko viikolla tuli enää viisi mittakalaa ja pari alamittaista. Veneestäkään ei ollut juuri apua, ahvenparvet kyllä löytyivät mutta kala ei oikein syönyt.

Olen pannut merkille mielenkiintoisen seikan; joella on kaksi selkeää syöntihetkeä, aamuviisi ja iltakuusi. Silloin tärähtää jigiin melko varmasti. Perjantaina aamulla tärähti melkein peräkkäisillä heitoilla valkoiseen kalajigiin ja lauantaiaamuna myös mutta lauantain kalat ei pysyny kiinni. Tänään kuudelta illalla tuli kovia tärppejä usealla heitolla mutta kalat ei tarttunut kiinni.... jälkeenpäin huomasin että koukku oli tylsynyt ilmeisesti pohjakosketuksessa. Lopulta epätoivoinen yritys tuotti tulosta kun siirryin Tuulaakin edestä läheiselle mattolaiturille viskelemään...perinteiseen keltaiseen toukkajigiin otti 46cm kala. Vaikka kalastajia on joella aika vähän niin epäilen että parin miehen voimin kun pommitetaan melkein samaa kohtaa alkavat kuhat häiriintyä, tuo pieni paikan vaihto saattoi olla syynä siihen että kala otti melkein heti. Pitänee jatkaa harjoituksia taas huomenna illalla. Jostain syystä en kyllästy "tyhjän pyytämiseen" vaan sen ison kuhan tärppiä jaksaa edelleen odottaa. Joelta on kuulunut huhuja karkuutetusta kymmenen kilon kuhasta joka oli ottanut täkykalaan mutta itse en jaksa kalastaa täkykalalla, mielestäni semmoinen onkiminen on liian passiivista kalastusta, siinä jää tärppikin tuntematta. En muista viime vuodesta että mihin aikaan kuhan kutu sattui mutta tänä vuonna ruuaksi ottamani kalat on kaikki ollut kutemattomia vaikka eletään jo kesäkuun yhdeksättä.

2,3kg, 64cm

Pari peruskuhaa, sitä parasta ruokakokoa.

Kympit paukkuu

Ollu vähän ankee viikko kun on ollu niin kylmää ja sateista. Pari kertaa on tullu heiteltyä jigiä joella mutta saaliina vain kaksi alamittakuhaa, molemmat n. 43-44cm. Tänään oli jo vähän lämpimämpi päivä joten piti taas käydä joen rannassa kääntymässä. Oletin että kaupungilla on ruuhkaa mutta ihmiset oli kai jossain päättäjäisjuhlissa tms. kun oli niin hiljaista. Ennätin tehdä Tuulaakin laiturilta pari heittoa jigillä kunnes rupesin kävelemään laiturin viertä pitkin ja heiluttelemaan jigiä ylös alas kun tällä tekniikalla nousi useita hyviä kuhia viime kesänä. Ei menny kauan kun tuli jäätävä tälli jigiin ja samantien lähti siimaa kelalta. Vähän aikaa mietin että se jättikuha on kiinni mutta kala teki sen verran pitkiä syöksyjä että aika nopeasti päättelin että siiman päässä riehuu paremman kokonen hauki. Muutaman hyvän syöksyn kala teki ja junnasi jossain pohjan tuntumassa kun en pariin minuuttiin saanu sitä näkyville. Sitten kävi kauheen kokonen pyrstö pinnassa jolloin laji varmistui.

Olin pari päivää aikaisemmin ostanut uuden haavin motonetistä joten kalan saamiseen oli kohtalaiset mahdollisuudet, vanhaan haaviin ei olis kannattanu yrittääkään....muutama kalan syöksy, haavi alle ja kala haaviin...nostaessa katkes haavin alumiinivarsi. SAATANAN SAATANA! Kala kuitenkin kuivilla ja uudet haukienkat 10,6 kg/114cm. Edelliseen ennätykseen tuli parannusta 2,1 kg. 26 vuotta ennätin virvelillä kalastaa ennen kuin meni kympit rikki. :D
Kala oli pakko ottaa ruuaksi koska sen vapauttaminen ei niissä olosuhteissa ollut mahdollista. Melkosesti oli tuuria että kala pysyi kiinni, peruketta ei tietystikään ollut kun haukea en ollut yrittämässä, 0,12 kuitusiiman jatkeena ollut 0,30 monofiilitapsi oli melko pahasti rispaantunut mutta kesti. HUH HUH!

Seuraava kalareissu taitaa mennä ens viikon puolelle kun taas tulee asiaa haavikauppaan. Tällä kertaa ostan niin suuren haavin että siihen mahtuu vaikka tappajahai. Tuon nyt hajonneen oletin kestävän kaikki mahdolliset kalat mitä näiltä kalapaikoilta voi nostaa mutta väärässä tuli oltua. 


ps. kiitokset ravintola Tuulaakin naiselle jätesäkistä jolla kalan sai kuljetettua kotiin likaamatta autoa

Haukikausi avattu, kuhaakin yritetty

Taas tuli hätäiltyä hauenkalastuksen kanssa ja olin totuttuun tapaan liian aikaisin kalavesillä.  15.-17.5. kalastelin pieniä järviä ja jokia ilomantsissa päin mutta hauki oli todella varovaisella syönnillä tai ei oikeastaan edes syönnillä...25 haukea kolmessa päivässä on melko nihkeä saalis kun parhaimmillaan tahti on kala per heitto. Tuollaisessa tahdissa ei tietysti ole mitään järkeä mutta vähän paremmin ois kala saanu syödä ja olla isompaa. Nyt suurin oli vain reilu parin kilon kala ja loput pienempää suljua. Niitä sai härnätä tosi kauan ottamaan, suurin osa kaloista vaati useita heittoja samaan kohtaan ja piti välillä vaihtaa viehettä. Kala saattoi seurailla lusikkaa ja vaappua mutta otti lopulta hyvin hitaasti uitettuun perhoon. Kalat jotka tuli vaapuilla otti vain räikeisiin ärsykeväreihin, luonnolliset värit ei kaloja kiinnostanut. Tuolla olis pitäny olla jonkun haukea väheksyvän lohenkalastajan seuraamassa vierestä, ne kun aina väittää että hauki on niin tyhmä kala että ottaa vaikka ruosteiseen rautanaulaan. Olisivatpahan oppinu jotain uutta tämän kalalajin käyttäytymisestä.

Epäilen että kutu oli juuri loppunut ja kylmä sää ei ollut lämmittänyt vettä tarpeeksi että hauki olisi aktivoitunut syömään (parina ensimmäisenä kalastuspäivänä ilman lämpötila oli vain muutaman asteen plussalla ja jouduin virvelöimään kynsikkäät kädessä). Otin ruokakaloiksi 8 haukea joista vain yhdellä oli mahassa osittain sulaneita särkiä. Jälkeenpäin muuten kuulin että paikalliset kalastajat ei oo saanu katiskoilla eikä verkoillakaan kalaa joten siinä mielessä oma haukisaalis on yllättävänkin hyvä!

Tällä hetkellä uskoisin hauen olevan parhaalla syönnillä koska kelit on hieman lämmennyt ja varmasti kudusta on sen verran aikaa että kalojen on jo pakko hankkia jotain ravintoa elääkseen, harmittavasti vain auto on siinä kunnossa että sillä ei uskalla kovin kauas lähteä, edellinenkin reissu jo vähän arvelutti kun ooppeli ei meinaa kiihtyä kasikympin vauhtiin ja vapisee niin että meinaa ovet tippua.

Pokkarikamera on muuten hävinny jonnekin, mutta laittelen saaliskuvia myöhemmin jos se löytyy :D

Kuhaa olen yrittäny muutaman kerran keskustan jigailupaikoilta kuluneella viikolla mutta saaliina on ollut ainoastaan yksi alamittakuha, parikilonen hauki ja kyljestä kiinni tarttunut lahna. Olen kuitenkin nähnyt toisen kalastajan saavan 1,5kg kuhan eli joitain kaloja siellä jo uiskentelee. Ehkä hieman liian aikaista kun viime vuonna ei tähän aikaan ollut tullut yhtään kuhaa mutta ilman on ollut niin lämpimiä että mieluummin viettää illat joen rannassa kuin kotona telkkarin ääressä. Venemiehet on kuulemma vetäny Höytiäiseltä yli 100 kappaleen kuhasaaliita joista aina parisenkymmentä on ollut mittakaloja mutta veneettömälle muutama mittakuha viikossa olis jo hyvä saavutus.  En osaa edes järjellä ajatella jotain sataa kuhaa että onko siinä mitään tolkkua kiskoa semmosta määrää? Ehkä on. Pitää nyt käydä kuitenkin muutamana iltana viikossa kokeilemassa kuhaa että osuu varmasti siihen parhaaseen syöntiin kun kalaa alkaa jokeen nousta.

Kuulumisia kalavesiltä

Vois laittaa tänne blogiin tilannepäivityksen että mitä kuuluu kalastusrintamalle. Eli eipä oikein mitään. Pääsiäisenä oli tarkotus lopetella pilkkikausi mutta jäät oli menny niin huonoks että eihän siitä mitään tullu. Alle kahdessa viikossa oli paksu teräsjää menny semmoseks sohjoks että parempi oli olla menemättä jäälle...tai siis meninhän minä jäälle mutta kun huomasin että ei tarvinnu edes kairaa kun kengän kannalla hankaamalla sai reiän jäähän niin päätin hipsiä kiieellä takaisin rantaan että ei mene uimahommiksi.
B-suunnitelma oli sitten kalastaa virvelillä haukia. Joku hullu kuvitelma oli mielessä että kerrankin pääsis ennen kutua pyytämään haukea mutta eipähän tuo tuottanut tulosta. Järveen laskevan puron suulla oli isompi sula jossa heittelin ja purollakin mutta ainoastaan pari varovaista hipaisua tuli vieheisiin...oon melko varma että asialla oli hauki eikä pohja.
Siitä sitten odottelin muutaman päivän ja kävin joella keskustan kuhapaikoilla jigejä jättämässä pohjaan kun joku jo netissä väittää että kuha syö jigiin. Ei ainakaan minun jigeihin. Haukea oon myös heitelly Höytiäisen kanavalla, kuhasalossa yms. paskoissa paikoissa joihin ilman venettä kalastavan on turvauduttava. Ei tärppiäkään. Ei mitään havaintoa kaloista vaikka oon heitelly jos minkälaista viehettä isoista kalajigeistä perhoon jne.
Kelit on lämmenny kyllä siihen tahtiin että hauki varmaan jo kutee tai on osittain kutenu, vähän ahistaa jos ei satu sille parhaalle syönnille,  pitää ehkä viikko vapun jälkeen kokeilla tuolla itärajan tuntumassa jos se kala söis. Siellä on niitä ihan varmoja paikkoja ja mikä tärkeintä saa kalastella rauhassa. Kaupungissa kun yrittää rannoilta heitellä niin joku on koko ajan niskaan hengittämässä ja vahtimassa että mitä jäbä duunaa. Viimeks joella joku venäläinen tuli puolen metrin päähän naamasta kyttäämään kun solmin jigiä siimaan. Meinas alkaa ahistamaan. Sitten se vielä puhu venäjää koko ajan, luuli varmaan että ymmärrän jotain...
Yks varasuunnitelma on myös että alkas harrastamaan onkimista, kalapaikkoja ja kalastettavia lajeja olis huomattavasti reilummin. Talvella oli mielessä lohikalat mutta ei mulla oo varaa panostaa semmoseen, pelkästään matkat tulis jo kukkarolle helvetin kalliiksi ja kaikki erikoisluvat yms. Ylihuomenna kun on palkkapäivä niin taidankin lähtee motonettiin vähän onkikamoja päivittämään...jos vaikka elämänsä ekaa kertaa kokeilis mäskillä houkutella kaloja. Vois mökkijärvikin muuttua mielenkiintoiseksi kalastuskohteeksi.

Palataan asiaan seuraavan kerran kun on jotain tapahtumia ollut siiman päässä.

Eräretkeilyä ja lampipilkintää

Aattelin että en enää isoja järviä Joensuun seudulla kiertele vaan käyn lopettelemassa pilkkikauden jossain päin Ilomantsin korvessa. Muuten hyvä suunnitelma mutta eihän nuo jäät taida tänä vuonna lähtee ollenkaan vaikka niiden piti lähtee aikasemmin kuin koskaan. Lauantaina mittasin jossain itärajan tuntumassa olevalta lammelta 39cm TERÄSJÄÄTÄ! Helvetti. Ja kuulemma vielä Pyhäselän, Höytiäisen yms. jäät on pilkkimiehen kantavassa kunnossa. Eli kevät on ottanu kunnolla takapakkia. Ensi viikollekin lupailee yöpakkasia joten kai sitä jotuu vieläkin kautta jatkamaan.

Kahtena päivänä tuli siis kierreltyä pieniä järviä ja lampia. Oikeastaan kun vertaa isompiin selkävesiin niin kaikki nuo vesistöt olis lampia mutta jos vesistön nimessä mainitaan järvi niin uskotaan kartan tekijää. Kaikki oli kuitenkin sellaisia joista aiemmin on tullut joko pilkillä tai virvelillä ihan hyviä ahvenia joten ihan summassa en lähteny kairailemaan tuntemattomia lammikoita.

Kala oli jostain syystä melko hukassa. Lauantaina parilta pikku lammelta ei tullu kun muutamia tökkäsyjä tasureihin. Sitten vähän isommalta vedeltä pari hyvää tuurikalaa. Ensin vajaa nelisatanen ahven ja makkaranpaiston jälkeen samalta reiältä tuntia myöhemmin 670g/37cm ahven. Ihmettelen että miten nuo kalat voi olla noin kevyitä vaikka ovat noin pitkiä. Eivät kuitenkaan ole mitään erityisen laihan näköisiä.

Sunnuntaina ei tullu tuolta ison ahvenen reiältä tärppiäkään eikä ympäriltäkään mitään joten päätin vielä vaihtaa vesistöä. Tummavetisessä ja pienessä järvessä kairasin heti alkuun pohjaan mutta kaira ei onneks kovin pahasti tylsyny. Siitä vähän syvemmälle päin ja vettä olikin jo yli metrin verran. Kala oli vaan onnettoman pientä sinttiä. Ja mustaa kuin tervassa olis uitettu. Morrilla joutu härnäämään semmosia sormen mittasia kaloja joilla oli silmät isommat kun pää....varmaan näkee helpommin nälkää. Silpun seasta iski morriin myös hauki joka ei pärjäis missään haukien kauneuskilpailussa koska sekin oli niin musta että vähän mahasta jotain kuvioo erottu. Outoa ettei yhtään parempaa ahventa sekaan sattunut kun joskus soutuveneellä uistellessa tuolta on haukivaappuun iskeny lähes puolen kilon körmyjä.

Pilkillä ei aina tarvii tulla ihan hirveitä saaliita että reissu olisi onnistunut. Lampipilkinnän viehätys perustuu erämaan rauhaan ja hiljaisuuteen. Harvoin kaupungissa päin näkee ahman kävelevän jäällä tai ukkometsoja tepastelemassa hangella pyrstöt levällään. Valitettavasti ilmojen suhteen reissu oli aika onneton. Launtaina oli kova tuuli joka teki ilmasta aika jäätävän, sunnuntaina tuulen lisäksi satoi koko päivän räntää vaakatasossa. Paitsi sitten ei enää satanut räntää kun piti pakkailla kamat autoon lähteä kaupunkiin päin ajelemaan. Silloin sade loppui ja aurinko tuli esiin pilven raosta...perus meininkiä tänä talvena.

Vielä paskempi reissu mutta tulipahan tehtyä

Aattelin hakee Onkamolta "varmat ruokalat" mutta ei ihan menny homma suunnitelmien mukaan. Aamulla kokeilin samasta paikasta jossa viikko sitten oli hyvin kalaa. Ei mitään. Läksin selälle kiertelemään ja pitkään meni ennen kun löysin jotain sinttejä jotka suostu tasuriin ottamaan, suurimmat ei yltäny kuitenkaan edes 100 gramaan....jatkoin tuossa paikassa luottaen siihen että isompaa on oltava seassa ja karkuutinkin kohta jonkun hyvän kokosen...sitten siihen tuli kilpapilkkijöitä kun näkivät meikäläisen kiskovan jotain kalaa....olisin kyllä valinnu jonkun ihan muun järven jos olisin tienny että tuolla on kisat. Joku pappa tuli muutaman metrin päähän kairailemaan ihan kun koko järvessä ei olis ollu muualla tilaa. Siinä se kyttäs meikäläisen avantoo niinku köyhä korealainen naapurin koiraa ja alko häirihtemään siihen malliin että löin repun selkään ja läksin ettimään uutta kalapaikkaa. Sitä ei löytynykään enää vaan muutaman tunnin heiluttelin tasuria ilman tärppiä. Kilpailijoista suurin osa istu paikoillaan matalassa joten taktiikkana tais olla särjen ja lahnan pilkintä, muutamat istu selän puolella ja saivat sieltäkin jotain mutta ei mitään isoja kun haarukkavavat vispas siihen malliin että ei tuolla vauhdilla ainakaan puolkilosia nostella.

Tän reissun piti olla kauden päätös mutta eipä taidakaan olla. Jäi nimittäin sen verran paskan maku tästä päivästä että ainakin viikolla käyn joku ilta vielä pyhäselällä kokeilemassa matalia lahtia. Viikon päästä on vähän siinä ja siinä uskaltaako jäille, Onkamolla jää oli muuten kovaa mutta järven pohjoispuolelle oli halennu iso railo josta oli tullu vettä jäälle ja syöny todella pahoja reikiä isolle alueelle.

Paska reissu mutta tulipahan tehtyä

Tai oikeestaan ei paska mutta melko nihkee. Aamulla olin jo puoli seittemän aikaan Roukalahdella ja keli oli ihan sen tuntunen että kalaa olis voinu tulla mutta kun ei niin ei. Ahven oli täysin kadoksissa, ainoastaan muutamia sormenmittasia sinttejä tuli vaikka olin jäällä n. seitsemän tuntia ja koko ajan yritin aktiivisesti ettiä ahvenia. Ainoa vähän päivää piristänyt saalis oli aamun toiselta reiältä napannut hauki + muutama muu haukitärppi jotka ei tullu ylös asti.

Ei kyllä yhtään harmita vaikka kalaa ei tullutkaan..aattelin että pakko se on joka kevät käydä tuo kalapaikka tarkistamassa että antaako se...enemmän harmittas jos se jäis kokeilematta. Toisaalta nyt kun jäi ahvensopan ainekset saamatta niin joutunee ehkä huomenna vielä raahautumaan jäälle, keksis vaan jonkun "varman" paikan....jäätä on ihan riittävästi, ainoastaan matalissa lahdissa on alueita joissa jää on menny puikoille, varmaan vielä pystyy viikon päästäkin pilkkimään mutta ei oo enää niin kauheeta poltetta tuohon hommaan. Laitoin jo uuden Shimanon kelan tilaukseen jigikuhat mielessä ja ostelin haukiperhoihin materiaaleja joten oikeastaan saa jo jäät lähteäkin :D

"papukaijanilsulla" ilman peruketta

Kaksi reissua Onkamolle

Eilen isäukon kanssa Onkamolla. Aamulla kaheksan aikoihin oltiin kalapaikoilla ja kalaa alkoikin tulla melkein heti. Pari tuntia nosteltiin harvakseltaa pikkuahvenia ja sekaan muutama parempi kala. Ite ongin pelkästään tasapainoilla ja isä välillä tapsipilkillä. Tapsilla tuli kappalemäärää enemmän, tasurilla hieman paremman kokoista, suurimmat 300-400g välillä. Suurin osa tuli ahvenen värisellä 6cm karismaxilla ja sinisellä MA-muikulla. Ennätysahvenkin oli tulossa mutta tyrin kalan avannon alla. Pohjasta n. 5m vedessä iski kala kiinni ja 0,20 millinen siima oli ihan katkeemispisteessä. Annoin kalalle pari kertaa löysää kun teki syöksyjä ja olin varma että haukihan se siellä on kunnes avannon alla välähti karmeen kokonen ahvenen kylki ja kala irtos pilkistä. Loppupäivänä ei oikein kiinnostanu enää pilkkiä heilutella, suoraan sanottuna tunnetta olis voinu kuvata V-kirjaimella alkavalla sanalla. Olis edes irronnu niin etten olis kalaa nähny, olisin pitäny sitä vaan haukena ja se ei olis pahemmin harmittanu.

Eilen oli kirkas päivä ja aattelin että kun kala lopetteli syöntiä jo kymmenen aikoihin niin päätin herätä tänään aikaisin ja olla auringon nousun aikoihin jäällä jos iso ahven olis jo silloin otilla. Jotenkuten jaksoinkin nousta kun herätyskello soi 4:00 ja Onkamon rannassa olin puoli kuudelta. Eipä ollu hyötyä tästäkään...ensimmäiseen tuntiin ei tullut kuin pari varovaista tärppiä ja kala alkoi syödä oikeastaan vasta kahdeksan jälkeen ja jonkunlaista syöntiä oli kymmeneen asti, aivan kuten eilenkin. Vielä enemmän ois pitäny aamusta kairailla kun tuntu että avannolta tuli aina yks vähän parempi kala ja sitten heti pientä perään...molempina päivinä oli riesana muut pilkkijät jotka eivät jaksaneet etsiä omaa kalapaikkaa vaan aina kun nostin "isomman" kalan jäälle niin joku potkurimummo oli viereen kairaamassa. Eivät silti saanu oikein mitään kun pilkkivät jollain isoilla ketjupilkeillä eivätkä näyttäny uittavan pilkkiä lainkaan, tuijottivat vaan vavan kärkeä. Ite huomasin molempina päivinä että pilkki sai olla reilusti liikkeessä että kalat alko iskemään...parhaiten toimi kun isolla tasurilla ensin vispas kunnolla eri vesikerroksia ja sitten pienemmällä tasurilla nosteli kalat ylös.

Tänään odotin kyllä parempia saaliita kun päivä oli harmaa, välillä hetken aurinko paisteli mutta muuten semmonen keli jolloin Onkamolla yleensä on isompi ahven syönyt keväisin. Jokunen n. 300g kala oli pussissa muutaman muun otettavan kokosen seassa...lokeille jätin pikkusinttejä joitain kymmeniä kappaleita. Yksi pieni haukikin kävi jään yläpuolista elämää ihmettelemässä mutta päästin takaisin kasvamaan.

Tänään tuli ensimmäistä kertaa semmonen olo että jokohan sitä näillä jäillä olis tarpeeks tullu käytyä pilkillä, yli 30 reissua kuitenkin takana ja kalaakin on tullut ihan tarpeeksi.... Tosin kevätkeleillä on mukava liikkua jäällä vaikka saalista ei tulisikaan. Jäät heikkenee varmaan aika paljon ensi viikolla mutta kuitenkin jonkunlaista yöpakkastakin on luvassa joten kai sitä jossain pitää vielä käydä kokeilemassa viikon päästä...tänään muuten joku hullu ajoi vielä Onkamolla autolla. Ite en olis siihen kyytiin lähteny  kun rannassa oli jo sulia kohtia joita piti kierrellä jäälle mennessä. Omituista kyllä että kauden lopettelusta puhutaan jo maaliskuussa kun yleensä kuukautta myöhemmin vasta arvuutellaan että milloin olis parasta viedä pilkit varastoon että säästyy uintireissulta....enkat taitaa olla jostain  yli kymmenen vuoden takaa kun Ilomantsin suunnalla pilkittiin viikko vapun jälkeen :D

Aamulla ennen auringon nousua...teeren kukerrusta ei saanu kuvaan tallennettua

perus ruokakalat

Onkamolla onnea koittamassa

Perjantaina vaikka oli järkyttävä tuuli niin oli sentään lämpöasteita mutta kun sunnuntaiaamu valkeni ja astuin pihalle lähteäkseni pilkille meinasin jo ovella kääntyä takaisin kun tuntui että päästä läpi tuulee. Päätin kuitenkin että kun on vapaapäivä niin en helvetissä möllötä kotona vaan lähdin ajelemaan Onkamoa kohti. En tiedä miksi just Onkamolle päätin lähteä kun tämän talven kolme aikaisempaa reissua kyseiselle järvelle ei oo tuonut juuri muuta kuin kokemusta, mutta en parempaakaan paikkaa keksinyt tähän hätään.

Kiertelin tänään aika kaukana Pyhäsaaren kupeella etsimässä kalaa mutta kun kelit ei satu kohalleen niin isompi ahven oli täysin hukassa. En sattunu löytämään syövää parvea joten päätin vaihtaa taktiikkaa ja kokeilla semmosta mikä Onkamolla on yleensä toiminu. Eli mennään semmoselle reiälle josta tulee helvetisti pientä ahventa ja kiskotaan sitä jäälle tolkuton kasa ja sitten ehkä jossain vaiheessa sekaan sattuu muutama parempi kala...niin tänäänkin. Jostain Pyhäsaaren ja kallioluodon välistä löyty reikä josta sain päivän parhaat kalat. Suurin ahven 460g. Luulin että olis menny pitkästä aikaa puol kiloa rikki kun kalalla oli pituutta 34cm mutta se oli laiha uroskala. Vieläkin suurempi ahven oli viereisellä reiällä kiinni mutta tyrin sen avannon reunaan. Sitä ennen oli tullut ihan putkeen kaksi haukea joten luulin että tulee kolmaskin ja kiskoin vaan huolimattomasti kalaa ylös ja tasuri töksähti avannon reunaan ja ahven pääs jatkamaan vedenalaista elämää.


Keli jäällä oli aika hirveä, yöllä oli satanut vähän lunta jota kova tuuli pöllytti ilmaan. Pakkastakin oli muutama aste joten pakko oli pilkkiä hanskat kädessä. Yllättävän hyvin onnistui semmoisissa lämpövuorisissa neopreenihanskoissa jopa tasurin irroitus kalan leuasta. Koko päivänä ei ollut kylmä mutta tuli monta kertaa mieleen että jos olisin ollut liikkeellä tapsivehkeiden kanssa niin sormet olis varmaan menny kuolioon toukkien kanssa nysvätessä.

Eilen vaikka en ennättänyt pilkille ennätin kalastustarvikeliikkeestä hankkia liukuesteet kenkiin. Valitettavasti alan liikkeestäkin oli paremmat mallit loppunut ja jäljellä oli vain kengän kantapäähän asennettavat liukuesteet. Kyllä niistäkin apua oli kun opetteli ensin kävelemään pelkillä kantapäillä eikä niin kuin ihminen oikeasti kävelee (alakerran naapurin mielestä en kyllä kävele muuten kuin kantapäillä). Loppupäivästä sitten ihmettelin että miksi toinen jalka meinaa lipsua ja autolla tarkistin liukuesteet niin toisesta oli lähtenyt irti kaksi nastaa ja toisesta yksi. Kauheeta sekundaa siis tuli ostettua. Hinta oli jotain 13 euroo, silläkin ois voinu ostaa vaikka pullon viinaa.

Karismaxin 7cm toimi tänään ekaa kertaa..aiemmin en oo pitäny kovin kummoisena tasurina

Laatutavaraa

 

Iltapilkillä

Tai oikeastaan iltäpäiväpilkillä. Koko viikon suunnittelin että lähen perjantaina iltapäivästä jäälle kun on lyhyt työpäivä. Tietysti koko viikon on oikein lepposat kevätilmat mutta kun koittaa pilkkipäivä silloin tuulee niin helvetin kovaa niinku ois ollu jossain pyörremyrskyn silmässä. Jo kaupungissa tuntui tuuli kovalta ja kuopiontietä ajellessa tuntu että tuulenpuuska heittää ooppelin jonneki pellolle mutta siitä huolimatta en kääntyny takasin vaan ajelin Heposelän rantaan. Ollu pikkusen nihkee olo töissä kun oon lukenu muiden kalamiesten juttuja hirmu saaliista eikä oo ite päässy pilkille. Kaveriltakin kyselin niin tarkkoja kalapaikkoja että jälkeenpäin oikein hävettää...

Rannassa oli siis fiilikset aika nollassa. Liukas jää ja karmee tuuli. Kaks metrii kun pääs eteenpäin niin liuku ainakin puoltoista takasin päin. Mitään tavaraa ei kärsiny kädestä päästää irti tai se ois lähteny tuulen mukaan, reppukin meinas kerran karata...
Sitkeesti kuitenkin kävelin kalapaikoille ja kokeilin vanhoja reikiä joita alueella riitti ja porailin myös muutamia tuoreita avantoja...Keli oli ehkä liian kirkas kun kalat ei ollu hereillä. Ainoastaan pienet sintit tökki isoja tasapainoja ja jokunen jäi kyljestä kiinni...Yhessä vaiheessa sitten kyllästyin siihen kalojen nykimiseen ja laitoin pienemmän tasurin veteen ja aattelin onkia lokeille ruokaa niin eiköpä heti tällää hauki kiinni. 0,18 siimalla ilman mitään perukkeita vedin väkisin kalan jäälle sen kummemmin väsyttelemättä :D Haukifilettä on vielä pakastimessa joten tungin kalan samaan reikään mistä se oli tullutkin. Vaihdoin takasin vähän isompaa tasuria perukkeella varustettuna mutta enää ei tullut kuin yksi n. 300g ahven. Paikka vaikutti oikein kalaisalta kunhan vaan sattuu se oikea hetki kohdalle..
Paluumatka oli muuten helppo...melkein riitti kun kädet levällään seiso jäällä niin tuuli kuljetti.

Illalla sitten kiertelin kauppoja jos oisin löytäny liukuesteet kenkiin mutta ainakin tokmannilta ja motonetistä olivat loppuneet ja prismasta en edes löytäny semmosta osastoo missä niitä olis voinu olla myynnissä..Kyllä ne sillon on loppunu kun niitä tarvii, varmaan joskus kesäkuussa on taas hyllyt täynnä. Huomenna ei pääse erinäisistä syistä johtuen jäälle lainkaan mutta sunnuntaina taas mennään. Luvannu vielä ihanampaa keliä kun tänään....8 metriä tuulta ja PAKKASTA! Pakkanen sinällään on ihan toivottua että jäät ei heikkene liian nopeasti mutta saattaa olla että tulee näiden lämpimien jälkeen itku silmään avannolla murjottaessa.

Loman lopettajaiset

Tänään loppuu loma ja tulee taas taukoa pilkkiharrastukseen....tai sitten pitää iltapilkillä käydä mutta se on aina vähän semmosta räpeltämistä että en oikein koskaan ole saanut hyvin kalaa iltaisin...ei jotenkin osaa suunnitella kalareissua kunnolla jos ensin pitää käydä töissä ja sitten illaksi ajaa hätäisesti johonkin lähirantaan nypyttelemään. Illat ei vielä edes ole kovin pitkiä kun eletään vasta maaliskuun alkua, tosin jäät heikkenee tänä vuonna siihen malliin että kun kelloja siirretään kesäaikaan saatetaan monilla pilkkipaikoilla jo vetää uistinta.

Loma sujui kohtalaisissa merkeissä kalastuksen osalta. Alkuperäinen suunnitelma oli että olis pitäny sitä isoa ahventa etsiä mutta kun pari reissua oli niin tukkosia ja Höytiäiseltä kuitenkin lähes varmat ruokakalat niin päätin sitten viimeisenäkin päivänä pommittaa sitä paikkaa. Tänään kolmas reissu samalle paikalle viikon sisään. Yleensähän tämmönen saman paikan pommittaminen menee siihen että jos yhdellä reissulla saa hyvin, toisella vielä kohtalaisesti niin seuraava reissu onkin jo huonompi...niin kävit tänäänkin. Tai ei reissu huono ollut, kala oli vaan selvästi pienempää. Lisäksi teloin polven niin ei jaksanut oikeastaan kierrellä kalapaikkoja etsimässä, kyttäilin paria avantoa joiden alla tuntui jotain elämää olevan. Tuo polviepisodi oli siis semmonen että kävelin perkeleen liukkaalla peilijäällä, toisessa kädessä reppu ja toisessa kädessä kaira. Jalka lipes jotenkin ja menin turvalleni jäälle ja iskin molemmat polvet jäähän, oikeanpuoleisen pahemmin. Näkyviltä vammoilta säästyttiin kun kairan terä ei aivan osunut naamaan vaikka lähellä oli...nyt särkee polvee ihan v**usti vaikka just heitin buranaa naamariin ja istun tässä tuolissa lepoasennossa.

Velimies oli mukana tänään kun perhekiireiltään jouti ja hän sattui päivän kalaisimmalle reiälle. Ahvenet oli melko pientä sinttiä mutta alle sattui siikaparvi josta sai nykäistyä 7kpl jäälle asti. Veljen koko kalapussi painoi noin 5kg kun itse sain tyytyä reiluun kolmeen. Jonkun verran jätin kalaa jäälle kun lokit kyttäili niin nälkäisen oloisina lähistöllä. Itse pilkin taas pelkästään tasapainoilla josta johtuen pienempi kalapussi mutta mulla taisi olla hieman suurempi ahvenen keskikoko.

Yhteenvetona siis voitanee todeta että vaikka koko kausi jäisikin vähän lyhyeksi eikä enää montaa pilkkipäivää tulisi niin jonkunlaiset tavoitteet tälle talvelle on täyttynyt. Olen saanut oman enkka-ahvenen tasapainopilkillä. Lisäksi toukkavehkeisiin ei juuri ole tarvinnut koskea ja vaikka olisi tarvinnutkin parilla reissulla niin enpä joustanut periaatteista. Tasurin koon kasvattaminen on vielä vähän vaiheessa, sillähän sitä kalan keskikokoa saisi kasvatettua mutta toisaalta täähän on vasta eka tasuritalvi ja tuommosta muutaman sadan gramman ruokakalaakin on tosi mukava vetää jäälle niin pysytään tasurin koon suhteen vielä kohtuudessa. Isoja tulee toki tarjottua joka kerta mutta vielä ei oikein maltti ole riittänyt niitä pelkästään uitella. (niillä kellä maltti riittää onkin sitten saaliit vähän komeampia, tänäänkin kaverille oli kiloahven on noussut lähivesiltä).

Joskus tääkin saalis olis ollu niin hyvä että tästä ois riittäny juttua monta viikkoa

Loma jatkuu kalaisissa merkeissä

Eilinen oli tavallaan huilipäivä jäältä, tavallaan ei. Kävin mökillä paistelemassa makkaraa ja vähän valokuvailemassa mutta tuli jonkun aikaa pilkkiäkin liotettua järvessä. Laiturin vierestä yritin saada täkykaloja jos ois koukkuja viritelly pyyntiin mutta morrilla nousi semmosia pikkusormen mittaisia mustia ahvenia jotka oli ihan liian pieniä täkykaloiksi joten jäi koko touhu sitten siihen. Tapsin päästä kävi joku tempasemassa morrin joten vielä hetken heiluttelin isompia tasureita hauen toivossa mutta enempää ei jaksanu tuolla järvellä kiinnostaa pilkittely. Karu ja melko syvä ja tummavetinen josta kesällä saa melko helposti ruokakalat mutta talvella todella vaikeeta varsinkin pilkkivehkeillä.

Tänään sitten tiistain kalapaikoilla Höytiäisellä. Alkuperäinen suunnitelma oli että olisin morrilla yrittäny siikoja mutta suunnitelmia joutui muuttamaan siinä vaiheessa kun huomasin että toukat oli unohtunut kotiin jääkaappiin. :( Eipä siinä mitään, tasureita sitten uittelin ihan ok menestyksellä. Isompia uittelin aamusta mutta silloin ei syönyt oikein mikään kala. Pari varovaista tärppiä kevennettyyn tasuriin mutta ei muuta...joskus 10-11 aikaan kala alkoi syödä mutta pitempää putkea ei tullut, vain hajanaisia ahvenia sieltä täältä ja yksi siika. Kyttäilin siis samoja reikiä joista edellisellä kerralla oli kalaa tullut. Joku oli siinä edellisenä päivänä käynyt mutta jäljistä päätellen ei mitään mättöjuhlia ollut viettänyt...
Kun nuo avannot tuntui hyvin hiljaisilta kairailin lähistölle muutamia reikiä ja niistä alkoi tulla ahventa hyvin, ei vaan kovin montaa isompaa. Semmosta alle 100g ahventa oli seassa, muutamia 350-400 grammasia ja sitten ihan sitä perus filekalaa. Kalaa tuntui olevan taas ihan missä syvyydessä tahansa pinnasta pohjaan. Siiat otti ahventen seasta, ei tullut siikoja kun niitä yritin erikseen aivan jään alta näköpilkillä.
Aamusta puoleen päivään asti kalat tuli oranssilla MA-muikulla, puolilta päivin keli vähän kirkastui ja paremmin rupesi syömään saman merkkistä tasuria sinisenä. Pienetkin ahvenet otti paremmin karvapyrstötasurin päätykoukkuun kuin alla heiluneeseen värikoukkuun eli kala on selvästi syönnillä kun kohdalle sattuu. Mietin tuossa että kun isommilla tasapainoilla pilkkii niin kala on melkein aina värikoukussa...eli onko sitten parempi pilkkiä pienellä tasurilla kun kala ottaa siihen syödäkseen koko tasurin. Liian isolla pilkillä jos kaloja ei ole ollenkaan päätykoukussa kiinni niin touhu tuntuu enemmän värikoukkupilkinnältä....tai sitten pitäisi olla alla pelkkä kolmihaarakoukku ilman väripallukoita.
Iltapäivästä kun aurinko alkoi paistamaan pilvettömältä taivaalta syönti loppui täysin eikä enää tärppiäkään kuulunut joten se oli sen merkki että sai lähteä rantaa kohti tallustelemaan.

Kalapussin paino kuutisen kiloa, siiat pieniä...suurin tais olla jotain 250g paikkeilla.

Huomenna melkein pakko pitää pyykki/siivouspäivä ja miettiä viikonlopuksi uusia suunnitelmia. Ehkä jonnekin vähän isompaa ahventa yrittämään. Kappaleita on saanut jo vetää tarpeeksi tälle lomalle.

Isoimmat ahvenet ja siiat

Siikoja tuli vielä yksi lisää joten tässä kaikki siiat yhteiskuvassa :D

Tasurisärki

Höytiäisellä hölmöilemässä

Eilen siis tuli tieto että Höyskällä saattas olla kala syönnillään. Tänään läksin samoille mestoille josta eilen olivat kiskonu muutaman kilon kalaa. Kuulemma kalaa olis saanu kiskoo eilen vaikka kuinka paljon mutta mukana oli ollut pieni kalastajan alku joka aina oli halunnut semmoiselle reiälle jossa oli syönti päällä ja senhän tietää miten tuommoisena päivänä aikuisen pitää toimia. Lapselle pitää antaa mahdollisuus saada jotain niillä ensimmäisillä pilkkireissuilla että kipinä hommaan säilyy...

Tänään oli aamusta todella hiljaista. Uittelin 7cm Karismaxeja parissa eri värissä ja myös eri värisiä Nils Mastereita mutta kala ei ollu otilla. Harmaalla ässällä sain yhden pienen ahvenen ja morrilla pari sinttiä lisää, lisäksi välivedestä pari tuppisiikaa. Siikaa oli selkeästi välivedessä enemmänkin mutta olivat aika varoivaisia, morrivavan kärki nousi eli siiat vaan nosteli morria ylöspäin mutta eivät ottaneet....olisi ehkä pitänyt olla ohuempi siima ja pienempi morri mutta enpä ollut siikoja lähtenyt yrittämäänkään vaan isoja ahvenia.
Puoleen päivään mennessä saalis oli todella nihkeä, mutta kohta tuli ensin yhdeltä reiältä muutama parempi kala ja seuraavalla reiällä istuinkin sitten iltapäivään asti. N. 5kg tuli kalaa yhdestä avannosta. Paikalla oli vettä n. 5-6 metriä ja kalaa tuntui olevan joka kohdassa pohjasta pintaan. Tasuria nostamalla ja laskemalla sai kaloja aktivoitua ja aina muutamia kaloja tuli välivedestä ja kun välivedessä hiljeni niin pohjan tuntumasta otti kun tasuria vähän laski.
Ottipelinä toimi tänäänkin MA-muikku oranssin värisenä. Kesken kovan syönnin olisi voinut kokeilla kookkaampaa tasuria mutta satuin istumaan vanhalla 4" reiällä joten en viittiny semmoseen koloon tunkee isompaa tavaraa enkä uskaltanu kairata ihan viereen uutta reikää että kalat ei säiky. Olin tyytyväinen siihen että kala oli syönnillään ja sitä tuli pitkästä aikaa reilummin.

Yhteensä kalaa oli 7kg. Kymmenen suurinta ahventa muutaman gramman pyöristyksellä 3 kg. Suurin yksilö 395g. Kalojen mahassa oli todella pientä, vain muutaman sentin pituista kuoretta tms. pikkukalaa joten ehkä siitä syystä ei kovin isot pilkit maistunut.

Huomenna on pakko huilata että jaksaa loppuviikon pilkkiä aktiivisesti. Saa nähdä tuleeko tämän päivän paikka käytyä katsastamassa uudestaan vai olisko se Onkamon tai Särkijärven vuoro vaihteeks...tai Heposelän...sieltä kuulin taas kauheita kalajuttuja.

Päivän ahvensaalis

Höytiäisellä ei näiltä pikkusiioilta voi välttyä jos morria uittelee välivedessä

Loma jatkuu vaihtelevissa merkeissä

Vähän on nihkeetä kalantulo edelleen. Eilen jo vähän säikäytti aamusta että tuleeko sitä kalaa ihan helvetisti mutta ei sentään....hyvät ruokakalat kumminkin. Tuskin olisin ite saanu mitään mutta kaveri vei taas johonkin uuteen paikkaan josta löyty jonkun verran tasuriahvenia ja tapsilla/morrilla helvetin pientä sinttiä. Tänään yksin yli 7 tuntia Viinijärvellä hengailemassa ja melkein ulkoiluksi meni. Koko päivänä 5 ahventa joista 4 filekokoa. Tapsipilkkijät nosteli silloin tällöin kalaa mutta pitkä oli heilläkin tärppiväli ja ihan liikkumatta näyttivät pitävän pilkkejä joten kala ei ollu kovin aktiivista. Eilen toimi pieni oranssi MA-muikku tasuri, tänään ei toiminu mikään, ei iso eikä pieni. Jossain vaiheessa älysin kokeilla vanhaa ja kulunutta "homenokka Ässää" ja sillä sain päivän ainoat kalat. Taas eräällä toisella järvellä oli syönyt hyvin kun minä en ollut mukana, velipoika oli ollut tänä talvena ekaa kertaa pilkillä ja parissa tunnissa nostellu muutaman kilon isoa ahventa. Huomenna käyn ehkä kokeilemassa jos saan urkittua tarkat tiedot paikasta...tosin nyt sataa lunta niin perkeleesti että varmaan ei huomenna syö kala missään (paitsi ehkä kuoringalla jonne en enää tänä talvena mene). Talvilomaakin vielä kuus päivää jäljellä, ehkä huilaan joku päivä tai sitten käyn joka päivä pilkillä ainakin niin kauan ennen kun tulee se hetki jolloin kalapussin paino mitataan kiloissa.

Kuvamateriaalia on todisteeksi vaan eilisistä kaloista, tänään oli taas perinteisesti käyny niin että kameran muistikortti oli tietokoneen kyljessä kiinni eikä mukana, tosin eipä olis ollu paljon kuvattavaakaan mutta onhan tämmönen blogi paljon mielenkiintoisempi kuvien kanssa, tuskin tätä edes kukaan lukee...joku saattaa katella kuvia :D
 

ruokakalat, suurin 321g

APUVA!

Vaikeeks menee. Tänään Kuoringalta 2 ahventa vaikka olin jäällä klo 7-13 ja ennätin kokeilla aika monta eri paikkaa. Tuon järven voi jättää loppukevääks rauhaan ja keskittyä tummempiin ja matalampiin vesiin. Vaikee käsittää että mitä tuon järven kaloille tapahtuu kun lumet häviää jäältä ja päivät pitenee....tuntuu kuin ne lopettaisi täydellisesti syömisen. Ihmeen paljon tuolla silti jaksaa porukka tyhjää pyytää, eräs vanhempi mies kertoi istuneensa kolmatta päivää putkeen samalla paikalla, kahtena edellisenä päivänä oli saanut yhteensä 4 ahventa. Itse jo tuossa vaiheessa vaihtaisin järveä....vaikka eipä tässä omassa hommassakaan oo kehumista. Viimeset viis reissua menny seuraavalla kaavalla

Höytiäinen: 12 ahventa (jäällä 7 tuntia)
Kuorinka: 4 ahventa (jäällä 7 tuntia)
Pöllänniemi: ei tärppiäkään (jäällä 6 tuntia)
Viinijärvi: muutama varovainen nykäisy (jäällä 5 tuntia)
Kuorinka: 2 ahventa (jäällä 6 tuntia)

YHTEENSÄ 18 ahventa ja jäällä 31 tuntia. MITÄ HELVETTIÄ!??? Tänään ei ollu edes kiinni välineistä. Oli toukat ja pystypilkit mukana mutta eipä auttanu. Vähän kyllä oli syyllinen olo kun kaivoin toukat taskusta, piti vähän olan yli vilkuilla että eihän vaan kukaan nää että käytän syöttejä :D
Tänään oli talviloman ensimmäinen päivä. 8 päivää vielä jäljellä. Niin monta päivää käyn jäällä putkeen että yks onnistunu reissu sattuu lomalle. Ei tää kalattomuus kauheesti edes harmita, tänään oli sen verran hieno ilma jäällä että ihan siellä viihty muutenkin mutta kai tän pilkkimisen perusidea on se että edes joskus sais jotain!?!!?!?!

Tänään sai yhtä hyvin tasapainolla ja pystypilkillä

Mahtavaa olla tasurimies!

Tasapainolla pilkkiminen on mukavaa. Nimittäin silloin kun sillä saa kalaa. Ennen kun minusta tuli tasapainopilkkijä minä olin tietoinen että joskus tulee niitä nihkeämpiäkin päiviä jolloin kalaa ei tule kun taas toisinaan kalaa tulee ihan v**usti! Alkutalvesta oli noita parempia reissuja mutta nyt alkaa vähän homma tökkimään.

Eilen Pöllänniemessä kuusi tuntia. Kertaakaan ei edes nykiny....tai kerran ehkä saatto joku kala käydä tökkäämässä mutta en oo varma kun samalla kaadoin termospullosta kahvia mukiin. Ei auttanu mitkään kikat, ei ottanu pieneen eikä isoon tasapainoon. Ei luonnolliseen väriin eikä luonnottomaan. Ei syvästä eikä matalasta. Loppuajasta vielä yritin haukea kaislikon reunasta mutta sekin oli virheliike...kun kairasin reikiä hiki päässä sohjoiseen jäähän hajos olkapää. Siis se olkapää joka ei ennestään ollu hajalla eli nyt ne on molemmat paskana.

Luultavasti joku kuolemantauti kalvaa meikäläistä kun räkä kirnuaa kurkussa ja yskä on semmonen että kohta keuhkot repeää, mutta aamulla kaikesta huolimatta päätin lähteä Viinijärvelle. Eilen kipeytynyt olkapää oli edelleen kipeä mutta muutamia reikiä se kesti kairailla. Kokeilin taas syvästä ja matalasta ja kaikista helvetin paikoista joissa ennen on ollu kalaa, pienestä sintistä puolen kilon körmyihin mutta ei.... tai olihan siellä kalaa. Ainakin neljä kertaa kävi joku tökkäämässä tasapainoa. Ylös asti ei tullu mitään. Viis tuntii jaksoin pyytää tällä kertaa tyhjää kunnes pakkasin tavarat pulkkaan ja kävelin autolle. Viikon päästä alkas talviloma, saa nähä miten kiinnostaa tasapainoja liotella näin huikeen viikonlopun jälkeen. 11 tuntia jäällä eikä yhtään ahventa.

Paska Kuorinka :D

Tänään oli niin nihkee pilkkipäivä että vieläkään ei oikein käsitä että miten helvetissä siellä jäällä silti tuli seittemän tuntia aikaansa kulutettua. Huonoilla yöunilla ja huonoilla eväillä Kuorinkaa kiertelemässä. Koko päivänä neljä (tai 5) pientä ahventa. Ensimmäistä kertaa tasurikalastajaksi siirtymisen jälkeen oli semmonen olo että ei se perkele aina toimi. Tänään oli selkeesti pystypilkkipäivä. Ihan sama missä uitti tasapainoa niin tuntui kuin kaivossa olis vehkeitään liottanu, ei nykäisyäkään. Kaverilla oli tapsipilkki ja toukat mukana ja semmosen kun pudotti avantoon niin heti nappasi kiinni perus pilkkiahven. Vaikka tasurit ei kiinnostanu kaloja niin väitän että useempi kilo olis ollu kalaa repussa toukkavehkeillä kun melkein joka avannossa tuntui sinttejä riittävän vaikka eivät edes tökkinyt tasapainoja. Taitaa olla niin että kun parin viikon päästä alkaa talviloma niin tämmösten päivien varalle käyn hakemassa sen toukkapurkin haalarin taskuun. Perkele.

Hiljaista Höytiäisellä

Piti taas vaihteeks keksiä joku muu järvi kuin Kuorinka pilkkipaikaksi ja viikolla kun kuulin juttua että Höytiäiseltä on kalaa tullut niin sinnepä sitten kulkuni suuntautui. Höytiäinen on ollut aina vähän nihkee paikka joten ennakkoon en odottanu mitään suuria kalapussillisia ja kun semmosia ei tullu niin en myöskään pettynyt pahasti. 

Aamusta olin jo ennen kahdeksaa jäällä ja kävelin suoraan kivikkokarille päin. Siitä oikealle oli joku edellisenä päivänä kairaillut useampia reikiä mutta kalaa siinä ei tuntunut olevan. Niinkuin ei tuntunut olevan koko kivikkokarin ja kallioluodon välisellä alueella josta yleensä Varparannalla olen kalat tottunut saamaan. Joku mormyskamies nosti jäälle n. 300g ahvenen mutta muuta en nähnyt hänenkään saavan. Väitti minulle että kala painaa puoli kiloa...en kehannu väittää vastaan että ei pahota mieltään, sama mulle vaikka olis väittäny kiloseks. Toinen pilkkijä tuli lähistölle ja se onki pystypilkillä muutaman helvetin pienen sintin, pilkki näytti pitemmältä kun kalat....mitä lie kiiskejä ollu?

Ite siis ongin tasurilla ja tällä kertaa oli kehimisvapa käytössä joten ongin huolellisesti vesikerrokset pohjasta pintaan ja pinnasta pohjaan. Ei ottanu Nils Masteriin eikä Karismaxiin...ei vaikka eri värejä testailin ja eri värikoukkuja. Ei edes tökkiny minkäänlainen kala minun pilkkejä. Välillä ongin mosarillakin muutaman reiän jos siikoja olis sattunu uimaan kohdalle mutta ei niitäkään.
Kun viiteen ja puoleen tuntiin ei tullut ensimmäistäkään merkkiä kaloista ajattelin jo lähtee autolle kävelemään mutta satuin kohtaan johon joku oli edellisenä päivänä poraillu puolenkymmentä reikää ja jäljistä päätellen niitä oli ongittu pitemmän aikaa joten päätin kokeilla siitä vielä. Harmaaseen Ässään tuli heti pari varovaista tönäisyä. Vaihdoin tilalle sinisen MA-muikun ja heti oli kala kiinni. Kuusi ahventa nousi jäälle niin nopeasti kuin ne pystyy vedestä nostamaan. Sitten syönti loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Pari muuta reikää oli hiljaista ja sitten yhdestä reiästä kyttäilemällä onnistuin saamaan toiset 6 ahventa. 3 viimeistä tuli aika pinnasta kun lähdin nostamaan tasuria, muuten ei koko aikana ollut välivedessäkään mitään tapahtumia. Vähän jäi semmonen tuntuma että jos tuossa olis aamusta jo ollu niin kalaa olis noussu paremmin....jos ja jos...

Varoitan muuten että elkää hyvät ihmiset ostako kuvassa näkyvää Kinetic merkkistä pilkkivapaa. Motonetistä otin kaks kappaletta kun yhen vavan hinta oli 1,9e. Olishan se pitäny arvata että niin halvalla ei saa kuin paskaa. Vapa on toki tunnokas ja mukava sillä on pilkkiä jos se suostuu joskus toimimaan mutta puolan kiristysruuvi menee välillä niin jumiin että ei aukee vaikka sormenpäät verillä vääntää ja sitten taas saattaa kalan nykästessä olla niin löysällä että puola pyörii vapaana. Pitää kattoo saako noita jotenki korjattua vai heitänkö roskiin ennenkuin hermot menee.

Kaloja 12 kpl, paino 1,18 kg eli pientä. Suurin ahven tasan 200g. Vaikka sitä isompaa tietysti yritetään niin täytyy sanoa että ihan hyviä ruokakaloja nuokin. 

Kirpun vapa tositoimissa. Pari kertaa karkas siima avonaisesta kärkihaarukasta kun tein liian nopeita heilautuksia mutta hyvä tuolla oli muuten onkia ja tekniikan oppii hetkessä.

Välinehankintoja

Olen seurannut tasapainopilkeillä kalastamista mm. Kalamies.com foorumilta ja sitä kautta heräsi kiinnostus kokeilla perinteistä tasurivapaa eli ns. kehivapaa tai haarukkavapaa tai millä nimellä se nyt missäkin tunnetaan. Nämähän on siis aivan eri vapoja kuin kilpapilkinnässä käytettävät haarukkavavat. Kisoissa haarukalla nostetaan kalat ylös huomaamatta ja nopeasti, tasurionginnassa on tarkoitus onkia tarkasti eri vesikerrokset pohjasta pintaan tai päinvastoin ja tehdä aina välillä nostoja ja laskuja joilla yritetään ärsyttää kala iskemään pilkkiin.

Tilasin kalamies.comin kautta nimimerkki Kirpun valmistamia vapoja 2 kpl, 40cm:n ja 35cm:n kehäysvälillä. Isompi isoille tasapainoille ja pienempi pikku pilkeille. Luulen että 7cm nilsua ja 6cm karismaxia uittelee tuolla pienemmällä, isoa vapaa varten pitää hommata isompia tasureitakin. Laitoin pienemmälle vavalle keltaista 0,22 Stroftia  ja ajattelin sitä ensin käytännössä testata. Isompaan on tarkoitus hankkia kuitusiima jos nyt yleensä tuntuu siltä että tämä vapatyyppi saa käyttöaikaa. Voihan se olla niin että en tykkää onkia vavalla ja sille käy samalla tavalla kuin ostamilleni perhokalastuvälineille jotka pölyttyy jossain varaston nurkassa kun en oppinut niillä heittämään (perhot oli kiinni joko puussa tai omissa vaatteissa). Toisaalta osa kalastusharrastustahan on myös se että hankitaan järkyttävä määrä kaikenlaista ylimääräistä sälää mille ei oo ikinä mitään käyttöä. Esim. Prismasta ei voi hakee maitoa ilman että kalastusosastolta tarttuu jotain roinaa mukaan.

Koska työt rajoittaa harrastuksia olen nyt vasta pari päivää kuivaharjoitellut eli kehinyt siimaa olohuoneen lattialla ja sovitellut vapaa rukkaskäteen yms. Tuon eri vesikerrosten tarkan onkimisen lisäksi vapa vaikuttaisi sopivan erittäin hyvin pakkasella pilkkimiseen. Tavallisissa Delfin -vavoissa on aina jokin siimarengas tai siimanohjain jäässä eikä leikari mahdu niistä kulkemaan. Lisäksi siiman nosto ja lasku on hankalaa rukkaset kädessä kun joutuu pientä liipaisinta painamaan samalla kun veivaa kammesta. Vapa vaikuttaa myös kestävältä, ei tarvitse varoa että lohkeaako joku muoviosa jos vavan viskaa kädestä jäälle. Nyt jäädään odottamaan viikonloppua ja käytännön testejä...

Taas Kuoringalla

Tänään oli siitä erikoinen pilkkireissu että oltiin isommalla porukalla jäällä ja ihan autolla kalapaikoilla asti kun tähän asti on tottunu pitkiin kävelymatkoihin. Viiden miehen voimin kyttäiltiin isoja ahvenia ja kaverilla oli ihan kaikuluotainkin uskoa touhuun antamassa mutta kun kala ei syö niin se ei syö. Tasurin perässä niitä nousi pohjasta väliveteen mutta mitkään uittokikat eikä tasurin vaihdot auttaneet. Morrilla ja pystypilkillä olis tänään saanu kasvatettua kalapussin painoa ja jossain vaiheessa tuli mieleen että pitäisikö sittenkin ruveta taas onkimaan sekaisin pystyllä ja tasurilla mutta aattelin että jos kerran isoa yritetään niin tasuri saa olla vedessä vaikka sitten ei nykäsyäkään tulisi. Puolilta päivin sattui minulle päivän paras reikä joka antoi reissun suurimman ahvenen sekä toisen ihan hyvän kokoisen, lisäksi kaksi todella raskaan tuntuista kalaa irtosi välivedessä.
Päivän erikoisuutena voitanee mainita pystypilkillä kalastaneen tyypin jäälle nykäisemä nieriä. Tiedän kyllä että järvessä niitä uiskentelee mutta en ole koskaan nähnyt sellaista pilkillä saatavan.

Ilma oli tänään mahtava suurimman osan päivästä. Tuulta oli jonkun verran mutta koska lämpötila oli plussan puolella ei missään vaiheessa ollut kylmä. Sellainen leppoisa kevään tuntuinen päivä vaikka eletään vielä helmikuun alkupuolta mutta tämä talvihan onkin ollut kovin erikoinen kelien suhteen. Päivällä oli pieni räntä/vesikuuro mutta iltapäivästä alkoi jo aurinko kurkistella pilven raosta. Viikon päästä voisi jotain muuta järveä kokeilla, siis ainakin toisena päivänä :D Jotenkin tuntuu että tuolla on niin paljon pilkitty ja parhaat ottipaikat tökitty reikää niin täyteen että varmaan alkaa kalat olla jo häirittyjä että uusien vesien kokeilu voisi olla ajankohtaista.

470g ja 300g. Tänään "papukaija" tuntui kelpaavan kaloille paremmin kuin luonnolliset kuorevärit.

Perus Onkamoo

Piti lähtee välillä johonkin jossa vois pilkkii alle kymmenestä metristä kun Kuoringalla jatkuvasti siimat sekasin. Virhehän se oli sillä ainakaan Onkamo ei juuri kerrottavaa tarjonnu. Aattelin että nyt kun on tullu vähän paneuduttua tasuriongintaan niin sieltä voisi sen pikkusilpun seasta nousta filekalaa mutta kun ei syö niin ei syö. Aamulla tosin säikäytti sen verran että ensimmäinen kala oli 350 gramman ahven ja ennätin jo innostua mutta siihenpä ne otettavan kokoset sitten jäi. Koko päivän kairailin ja yritin mutta ei tullu kun parikymmentä pientä sinttiä. Yritin monella erilaisella ja eri värisellä tasurilla mutta ei. Outoa oli että pohjasta ei tullu juuri mitään vaan pienetkin kalat otti 2-3 metriä pohjan yläpuolelta. 6,5 tuntii ois varmaan voinu käyttää paremminkin mutta sai ainakin raitista ilmaa. Kuoringan kävijoiltä tuli puhelu just kun läksin Onkamon rannasta ajelemaan kotiin päin ja sieltä oli tullu tänään jopa 700g kala...tietysti kun minä en ollu paikan päällä joten huomenna kai sitä pitää sinne lähtee jos yleensä aamulla sängystä pääsee ylös....jotenkin viime aikoina ollu flunssaa ja muuta vaivaa niin että tuntuu ettei jaksa entiseen malliin pilkillä ravata.

Kalustoa...mukavasti liikkuu pulkka lumella ja tavaroiden kuljetus on mukavampaa kuin kantamalla

Päivän ainut mainittavan kokoinen

muut kalat oli tätä perus silppua joka just ja just sai koukun suuhunsa...

Helmikuun eka

Melkein etukäteen saattoi arvata että lumituiskussa ei isompi kala syö mutta kun on viikon töissä niin viikonlopulla tulee lähdettyä jäälle kelistä riippumatta. Aattelin vielä kerran käydä Kuoringan testaamassa. Mukana oli Tokmannilta ostettu pulkka/ahkio jossa oli yllättävän mukava vedellä reppua ja kairaa.
Parin viime reissun ottipaikat kävin testaamassa ja saaliina vaivaset 24 ahventa jotka paino alle 2kg. Suurin ahven tais jäädä alle kahensadan gramman. Tasureita uittelin, siellä joku tapsimies kelas haarukkavavalla sinttiä mutta eipä viiti pelkkää kappalemäärää onkia vaan toistaiseksi on semmonen meininki että kokoa yritetään.
Luulin että flunssa oli jo menny ohi mutta tuolla se vaan paheni joten sunnuntai piti huilata. Tänään kuulin että kala on taas alkanu syömään...ainakin pystypilkillä on jotkut kiskonu isoja pussillisia mutta mitään jättikokosta ahventa ei ole noussut. Saa nähä vieläkö joutuu viikonloppuna samaan paikkaan lähtemään....kiinnostas jo tälle talvelle muitakin rapakoita testailla mutta kun se saalisvarmuus on ollu aika hyvä Kuoringalla niin siksi se kiinnostaa :D

Tämän talven heikoin Kuoringan saalis

Hieman heikompaa, mutta ei huonoa

Lauantaina kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä tammikuuta kuluvaa vuotta hengailtiin kaverin kanssa Kuoringan jäällä. Aamulla oltiin viime viikonlopun pelipaikoilla jo puol ysin aikoihin mutta niin nihkeetä oli kalantulo että ensimmäiset kalat saatiin vasta vähän ennen puoltapäivää ja ihan eri paikasta, n. 10 metrin syvyydestä kun viikko sitten kalaa oli 15-20m vedessä. Kala oli tosi huonolla otilla... välillä kun pohaa pölisteli tasurilla ja lähti nostamaan niin leuan alta tai kyljestä tarttui ahven. Iltapäivää kohti syönti vähän piristyi ja melkein joka reiältä tuli jotain tapahtumia. Itse vielä amatöörinä sain tyytyä vajaaseen 3kg pussilliseen eikä suurin ahven ollut tällä kertaa kuin vähän reilu kolmesatanen. Kaverin pussi oli painavampi kun hänen tasurit kelpasi muutamalle n. puolen kilon kalalle. Jälkeenpäin ajateltuna aivan hyvä reissu, monena talvena tuokin saalis olisi lähennellyt talven parasta eikä sitä yksi ihminen ruokakalaksi enempää tarvitsekaan.

Top5 kalat...kuvan tasuri on "Pietun kevennetty"

Kuorinka anteliaana

Luulempa että jokaiselle aktiiviselle pilkkijälle tulee joskus se päivä jolloin ei tarvitse kirota huonoa syöntiä, ei tarvitse houkutella sormenmittaisia sinttejä ottamaan pilkkiin eikä istua kahvin juonnissa nauttimassa maisemista. Viikonloppuna oli meikäläisen vuoro kokea tuollainen reissu. Luulen että se oli oikeastaan sitkeän työn ja yrittämisen tulosta. Viime talvena pilkkipäiviä oli 47 kpl ja nyt tämä lauantain huippureissu oli 14. kerta tänä talvena kun istuin yksin järvenselällä jäähän porattua reikää tuijottamassa. Vaikka saalis ei tietenkään saisi olla se pääasia miksi kalastusta harrastetaan niin on se vaan mahtavaa kokea joskus jotain tämmöistä, joku vähäkalainen peruspäivä voi painua unholaan mutta tämän muistaa varmasti lopun ikäänsä.

Edellisviikonloppu oli vähän huonokalainen joten koko viikon kummitteli mielessä semmonen ajatus että jospa sitä Kuoringalle lähtisi yrittämään. Katselin jo hyvissä ajoin syvyyskarttoja ja panin mieleen yhden hyvän penkanreunan josta edellisvuonna sain pientä sinttiä tapsipilkillä ja seurasin samalla kun joku toinen kalamies veteli parin-kolmensadan gramman kalaa tasapainoilla. Tuonne siis oli tarkoitus suunnistaa.

Lauantaiaamuna pakkasta oli kotoa lähtiessä mukavat -19 astetta ja Kuoringan rannassa auton mittari näytti vielä neljä astetta kylmempää. Päällä oli suunnilleen kaikki vaatteet mitä pilkkihaalarin alle mahtui ja päässä edellisenä päivänä ostettu kommandopipo ettei naamakaan jäätyisi. Keli jäällä oli hyvä, parempi ei oikeastaan voinut olla. Jäällä oli lunta vain sen verran että juuri ja juuri kengänjäljet jäi eikä ollut lainkaan liukasta. Kuu loisti vielä korkealla järven takana kun läksin rannasta kävelemään. Hiljalleen taivalsin reilun parin kilometrin matkan ja olin etukäteen mietityllä kalapaikalla noin varttia vaille yhdeksän eli hieman ennen auringon nousua.  Paikalla oli vanhoja avantoja, ehkä muutamaa päivää aikaisemmin pilkittyjä joten oletin olevani kalapaikalla.
Ensimmäinen avanto antoi pienen ahvenen. Semmoisen n. 50g sintin jollaisiin olin parina aikaisempana talvena tottunut. Kairailin reikiä ympäriinsä mutta tuon ensimmäisen ahvenen jälkeen ei puoleen tuntiin kuulunut tärppiäkään. Paikalla oli vettä noin kymmenen metriä ja aloin miettiä että olinko liian matalassa, joskus Kuoringan kalat on vielä tuplasti syvemmässä eli 20 metrissä. Katselin GPS laitteesta syvyyskäyriä ja läksin etenemään 10-20m välistä penkan reunaa. Kairailin reikiä muutaman kymmenen metrin välein ja heilauttelin pilkkiä muutaman kerran joka reiässä mutta kun mitään ei tapahtunut siirryin eteenpäin....kunnes yhdellä reiällä tuli kevyt hipaisu siniseen Nils Masterin tasapainoon. Jäin kyttäämään tuota reikää ja kohta sain nopeassa tahdissa 5 pienehköä ahventa. Sitten meni siimat sekaisin kun nostelin sinttejä pakkasen kylmettämin sormin 15 metrin syvyydestä. Kun siimat oli selvitetty meinasin lähteä etsimään uutta paikkaa koska alla ei tuntunut olevan isompaa kalaa. Ajattelin kuitenkin että jos meininki on sama kuin yleensä tällä järvellä niin ne ainoat isommat voi löytyä sieltä pikku sinttien seasta. Pilkki veteen eikä se aivan kerinnyt pohjaan asti kun puolikiloinen ahven tälläsi kiinni. Nostin kalan jäälle sätkimään ja hätäisesti tungin pilkkiä takaisin avantoon. En välittänyt oliko siimassa sotkuja vai ei....toinen iso ahven iski heti perään..ja kolmas.....ja neljäs.

Lähistöllä näkyi verkkomiehiä pyydyksiään kokemassa enkä halunnut että tulevat "häiritsemään" joten keräilin nopeasti kalat reppuun ja jatkoin kalastusta. Se avanto tuntui kuitenkin hiljentyneen joten porasin reiän muutaman metrin päähän. Siitä jatkui kalantulo ja aina kun reikä oli antanut muutaman ison ahvenen ja syönti hiljeni kairasin uutta reikää ja muutama kala per reikä tahdilla reppu alkoi täyttyä. Huippusyöntiä kesti ehkä hieman reilun tunnin ajan. Puolen päivän aikoihin oli hiljaisempaa. Yritin siinä kalan syönnin tauottua itse syödä eväät pois mutta leivät oli niin umpijäässä ettei oikein maistunut, makkarasiivujen pinnallakin on oli jäähilettä...hörpin vähän kahvia ja söin suklaata ja jatkoin kalstusta. Noin kello yhden aikaan alkoi jo aiemmin hiljentynyt avanto antamaan uudestaan kalaa, ei mitään kovin isoja, mutta kuitenkin kookkaampia kuin mitä yleensä pilkkiahvenen koko tahtoo olla.  Senkin reiän viereen kertyi kasa ahvenia jotka nostelin reppuun.

Katselin täyttä reppua ja kokeilin miltä se tuntuu selässä. Aika saatanan painavalta, mietin....olin lukenut erälehdestä juttua meripilkkijöistä jotka kiskovat hullun kiilto silmissä kalaa niin paljon etteivät saa niitä rantaan asti kannettua joten ajattelin että taidanpa tyytyä tähän kun vielä olkapääkin on reistaillut ja tuossakin määrässä olisi kivasti raahaamista.
Heiluttelin siinä vielä pilkkiä puolihuolimattomasti kun yhtäkkiä vavassa tuntui kunnon tempaisu. Vaistomaisesti riuhtaisin vastaiskun ja tunsin että nyt ei siiman päässä ollut mikään parin sadan gramman perusahven. Metri metriltä lapoin siimaa jäälle ja tunsin kun kala potki vastaan, hieman kalan menoa rauhoitti syvä vesi ja siitä johtuva paineen vaihdos mutta isolta tämä kala tuntui. Viimein kala oli avannon alla ja yritin ottaa sen ylös mahdollisimman varovasti ettei tasapainon vapaa koukku tarttuisi avannon reunaan. Ei tarttunut mutta kala veti itsensä mutkalle avantoon ja jäi siihen jumiin. Yritin nähdä että onko kala niin hyvin kiinni pilkissä että sen uskaltaa vetää siimasta jäälle mutta sitten tein noin sekunnin sadasosan aikana päätöksen että "vitut pakkasesta" ja tungin käden kyynärpäätä myöten avantoon ja nostin ahvenen nauttimaan raikkaasta talvisäästä! Ei se mikään jättiläinen ollut mutta oma ennätys. 40cm ja 820g. Normaalisti tuon pituinen ahven voi olla kilonkin painoinen mutta tämän päivän saaliissa oli melko hoikkia kaloja. Olisiko syynä kalojen käyttämä ravinto, ne olivat syöneet pohjasta katkoja eikä mässäilleet kalaravinnolla.

Jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä kannattanut jäädä kyttäilemään paikalle pidemmäksi aikaa mutta koska nälkä alkoi vaivata ja varpaita kylmi ja sormetkin oli välillä tunnottomat niin pakkasin loput kalat reppuun, löin repun selkään ja kairan olalle ja käänsin kumikenkien kärjet kohti autorantaa.  Kotona punnitsin kalat. Yhteensä saalista oli 10kg. 10 suurinta ahventa painoivat yhteensä 4,7 kg. Tuon ennätyskalan lisäksi yli puolen kilon kaloja oli 3 kpl, päivän toiseksi komein painoi 580.Olen joskus aikaisemminkin pilkkinyt kympin pusseja kalaa mutta silloin kalan koko on ollut muutaman kymmenen gramman luokkaa ja kappalemäärä on laskettu useissa sadoissa. Lisäksi niiden pilkkimiseen on käytetty koko pitkä kevätpäivä, tällä kertaa ei monta tuntia tuhlautunut repun täyttöön.

Pilkin koko päivän sinisellä 7cm Nilsun tasurilla. Kalat otti välillä tasapainon alla roikkuneeseen värikoukkuun ja välillä koko tasuri oli syvällä ahvenen kurkussa. Isommalla pilkillä kalantulo olisi voinut olla nopeampaa mutta en jaksanut vaihdella kun tuohon yhteen otti niin hyvin. Ja vähän vielä vierastan kaikkein suurimpia tasapainoja kun vasta olen aloittelija näissä touhuissa ja tottunut aiemmin pilkkimään vain muutaman sentin karvapyrstötasureilla matalissa vesissä. Kaloja irtoili jonkun verran mutta siihen en osaa tarkkaa syytä sanoa. Muutama tosi hyvä kala irtosi heti aamusta ja silloin vähän harmitti mutta kun niitä isojakin alkoi nousta tasaiseen tahtiin jäälle niin ne muutamat karkuun päässeet ei enää jaksanu mielessä kummitella. Joskus kalat on huonosti kiinni vaikka pilkissä ei olisi mitään vikaa, tällä kertaa ehkä suurelle ahvenelle värikoukku oli liian pienikitainen ja se ei tarttunut kunnolla ison ahvenen luiseen leukaan. Osaltaan irtoamiseen vaikutti kylmä sää joka pakotti pilkkimään osan ajasta hanskat kädessä ja se se on vihonviimeistä hommaa kun ei oo koko touhuun kunnon tuntumaa.

Sunnuntaina suunnistin samoille paikoille mutta tuloksena oli enää 15 hyvää filekalaa jotka painoivat 3kg + jonkun verran ihan pientä sinttiä. Normaalisti siis huippusaalis sekin mutta edellisen päivän mättöjuhliin verrattuna jäi vähän vaisuksi. Reikiä olisi pitänyt vääntää sunnuntaina paljon enemmän mutta kaira taitaa olla tylsä tai sitten on miehessä vika kun tuntui niin raskaalta kairailu. Sunnuntain kaloista ei oo kuvamateriaalia kun kamera hyytyi pakkasessa.

Ensi viikonloppuna ei pitäisi olla ihan yhtä kova pakkanen joten tarkoitus olisi vielä kerran käydä tuo paikka kokeilemassa ja sitten ehkä siirtyä muualle yrittämään. Vaikea vaan keksiä paikkaa jonne kiinnostaisi suunnata sinttejä yrittämään tuollaisen saaliin jälkeen jollaisesta ei oo tämmönen amatöörikalastaja aiemmin nähnyt edes märkiä unia!

Saalista

Lauantain top10 siinä vaiheessa kun suurin kala uiskenteli vielä omassa elementissään

the Ahven!

Perinteinen tiskipöytäkuva

Kuvassa etualalla olevan kalan suussa näkyy kuinka uimarakko työntyy paineen muutoksen vaikutuksesta kalan suuhun....voi vaan miettiä että mitä niille kaloille tapahtuu jotka irtoavat pilkistä avannon alla....