Mahtavaa olla tasurimies!

Tasapainolla pilkkiminen on mukavaa. Nimittäin silloin kun sillä saa kalaa. Ennen kun minusta tuli tasapainopilkkijä minä olin tietoinen että joskus tulee niitä nihkeämpiäkin päiviä jolloin kalaa ei tule kun taas toisinaan kalaa tulee ihan v**usti! Alkutalvesta oli noita parempia reissuja mutta nyt alkaa vähän homma tökkimään.

Eilen Pöllänniemessä kuusi tuntia. Kertaakaan ei edes nykiny....tai kerran ehkä saatto joku kala käydä tökkäämässä mutta en oo varma kun samalla kaadoin termospullosta kahvia mukiin. Ei auttanu mitkään kikat, ei ottanu pieneen eikä isoon tasapainoon. Ei luonnolliseen väriin eikä luonnottomaan. Ei syvästä eikä matalasta. Loppuajasta vielä yritin haukea kaislikon reunasta mutta sekin oli virheliike...kun kairasin reikiä hiki päässä sohjoiseen jäähän hajos olkapää. Siis se olkapää joka ei ennestään ollu hajalla eli nyt ne on molemmat paskana.

Luultavasti joku kuolemantauti kalvaa meikäläistä kun räkä kirnuaa kurkussa ja yskä on semmonen että kohta keuhkot repeää, mutta aamulla kaikesta huolimatta päätin lähteä Viinijärvelle. Eilen kipeytynyt olkapää oli edelleen kipeä mutta muutamia reikiä se kesti kairailla. Kokeilin taas syvästä ja matalasta ja kaikista helvetin paikoista joissa ennen on ollu kalaa, pienestä sintistä puolen kilon körmyihin mutta ei.... tai olihan siellä kalaa. Ainakin neljä kertaa kävi joku tökkäämässä tasapainoa. Ylös asti ei tullu mitään. Viis tuntii jaksoin pyytää tällä kertaa tyhjää kunnes pakkasin tavarat pulkkaan ja kävelin autolle. Viikon päästä alkas talviloma, saa nähä miten kiinnostaa tasapainoja liotella näin huikeen viikonlopun jälkeen. 11 tuntia jäällä eikä yhtään ahventa.