sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulupäivä

Hyvää joulua toivotan tässä kaikille blogin lukijoille. Koska elelen pääasiassa yksin eikä elämässä ole mitään sen kummempia velvollisuuksia joulunakaan niin joutaa istumaan avannon äärellä. Tänään mietin aamulla pitkään pilkkipaikkaa ja päätin lähteä Pöllänniemeen kokeilemaan onko siellä parempi jää kuin Hepolahden puolella, ainakin siellä on autolle parkkipaikkaa riittävästi.

Kairailin varovasti siinä pudotuspaikan laiturin vieressä mutta jään paksuus yllätti. Läksin siitä sitten Kurjenpää -saarta kohti ja kokeilin noin kymmenen reikää tuloksetta. Jäätä oli riittävästi, enimmillään 27 senttiä joista 16 näytti olevan kirkasta ja loput valkoista höttöä. Jään pinta oli aivan kuiva eikä upottanut missään vaiheessa, vain pientä ritinää kuului jossain jalkojen alla kun asteen parin yöpakkanen oli jäädyttänyt jäällä olleen veden. Kalaa ei alkanut kauissa näkyä jotain paksuhkoa viivaa lukuunottamatta jonka epäilin isommaksi haueksi joten päätin lähteä selälle päin seikkailemaan. Jään paksuus yllätti sielläkin. Joka paikassa missä kairasin oli vähintään 20cm jäätä ja siinä oli osa teräsjäätä (tai ainakin sen näköistä) ja loput valkoista heikompaa jäätä. Ensin oli ajatus jäädä erään matalikon päälle (mikä olisi varmasti ollut paras ratkaisu) mutta kävelin vajaan parin kilometrin matkan erääseen vedenalaiseen niemekkeeseen josta viime kevään viimeisillä reissuilla onnistuin saamaan jonkun puolikiloisen ahvenen ja karkuutin suurempia.

Jää oli sielläkin riittävän paksua mutta kalaa ei löytynyt. Tai oli siellä pohja täynnä jotain sinttiä mutta en onnistunut edes rokastamaan niitä. Tein reikiä melko tiheään ja ongin niitä kevennetyillä, yhden n. 150g ahvenen onnistuin saamaan mutta se jäi päivän ainoaksi. Alueella pyöri onneksi haukia ja ne oli ihan mukava lisä muuten hiljaiseen päivään..kauiussa niitä näkyi useampia, kaksi sain ottamaan tasuriin. Tosin ei niitä tarvinnut erikseen houkutella. Nousivat ihan paikallaan olevaan tasuriin väliveteen. Olisi varmaan pitänyt vaihtaa taas paikkaa jossain vaiheessa mutta näin vuoden pimeimpään aikaan ei kunnolla kerkiä onkia yhtäkään pientä aluetta kun jo päivä alkaa hämärtymään. Tarkoitus oli tänä talvena panostaa enemmänkin Heposelän onkimiseen mutta varmaan kannattaa uhrata vähät pilkkipäivät jonnekin matalampiin lahtivesiin jotka ovat huomattavasti kalaisampia.

Molemmat hauet pääsi takaisin kasvamaan.



lauantai 24. joulukuuta 2016

Aaton aatto

Hepolahdella aaton aattoa viettämässä. Aamulla vähän mietin että onko sitä jäätä ollenkaan mutta rannassa näin jäällä jo pari muuta kalastajaa joiden on täytynyt hiipiä jäälle pimeän aikaan joten uskalsin itsekin melko huolettomasti lampsia pelipaikoille. Kairatessa havaitsin jään olevan kyllä melko paksua mutta huonolaatuista, teräsjäätä ei ollut kuin muutama sentti ja kaikenlaista kohvaa ja sohjoa sitten siihen lisäksi. Kyselin noilta muilta kalamieheltä onko ahven ollut syönnillään ja kuulemma pari päivää aikaisemmin paikalta on nosteltu yli 900g ahvenia ja suurimmat on irronnut kun eivät mahtuneet 6" reiästä tulemaan. Jaahas. Itse en koskaan tuolla ole onnistunut noin suuria saamaan mutta pitäähän se yrittää. Toiset onki siinä ihan pienillä karvapyrstöillä ilman kaikua ja itse reilusti 10cm kevennetyillä ja tuijottelin ruutua. Pohjassa näkyi vaan silppua ja kun tarjosin 5cm karismaxia niin aina joku sormen mittainen sintti erehtyi kiinni. Paikka vaikutti hiljaiselta suurempien kalojen suhteen ja koska se oli ihan täyteen kairattu päätin ottaa noin 400m siirtymän matalikon toiseen reunaan. Toiset jäi rei'ittämään samaa aluetta vaikka siinä oli jo reikää enemmän kuin emmental juustossa.

Heti kun porasin ensimmäisen reiän uuteen paikkaan näin ruudulla hyviä kaloja. Eivät olleet kuitenkaan otilla. Vaihtelin erilaisia pilkkejä, pienellä tasurilla sain muutaman sintin ja yhden n. 200g kalan. Kairasin uuden reiän viereen ja sain heti n. 300g ja 500g ahvenet iskemään JOJO kevennettyyn mutta siihen sitten paremman kokoiset jäi. Pientä kalaa piirtyi kaikuun joka reiällä todella paljon mutta isoja ei. Sieltä täältä sain vielä ruuaksi kelpaavia 100-200g kaloja, välillä kevennetyllä ja välillä pienemmällä tasurilla. Ei ollut oikeastaan väliä millä tasurilla pilkki, pienetkin piti houkutella iskemään ja ne sai samalla tavalla tarttumaan isompaankin pilkkiin. Uittelin tuota yhtä vihertävää kevennettyä eikä oikein jaksanut vaihdella. Kotona kaloja peratessa ahventen mahoista löytyi n. 5cm pituisia sulamattomia ahvenia joten ehkä hieman pienempi tasuri ahvenvärissä olis voinu toimia. Yleensä tuolta löytää ahvenen mahoista särkeä ja pientä pasuria. Yksi asia joka ihmetytti oli se kun pilkin tänä talvena tuolla jo toista kertaa mutta en ole saanut edes yhtä haukitärppiä. Yleensä tuolla ei voi välttyä hauilta ja kaverit on nostanut sieltä lähes kympin kaloja kevennetyillä tasureilla. Oma ennätyskin on jotain 5-6 haukee päivässä (vois tarkistaa vanhasta blogikirjotuksesta mutta en jaksa).

Alue jolla pilkin oli tosi pieni. Monta kertaa mietin että lähden vähän syvempiä alueita tutkimaan mutta päivä on tähän aikaan vuodesta niin pirun lyhyt ettei isoja muutoksia kerkiä tehdä joten tein reikää lähekkäin n. 3,5 metrin vedelle jonka molemmilla puolilla on vajaan parin metrin matalikot. Tuolla kiinnostaisi käydä vielä joululoman aikaan uudestaankin mutta tie josta rantaan mennään on vähän arvoitus...olen vähän saanut semmoista vihjettä että tien auraaja ei tykkää että sinne pysäköi pilkkimiehet autojaan vaikka aivan hyvin siellä tilaa olisikin. Toiselta puolelta lahtea tulee sitten helvetinmoinen matka kävellä ja jos siellä sattuu olemaan upottavaa kohvaa ei tee mieli kahlata...pitänee miettiä joku muu paikka (tietäs vaan missä on sen verran jäätä että uskaltas mennä). Tuollakaan ei ollut mikään kovin kaksinen jää mutta joku heikkopäinen paineli moottorikelkalla Lehmonsaaren kupeella joten aika huolettomasti itse uskalsin jalkamiehenä liikuskella...ainoastaan kaislikon reunoilla oli niin mustia kohtia että ne teki mieli kiertää kauempaa.

kotona vaaka näytti suurimman painoksi 505g.

ps. kuvassa Kirpun uusi kehivapa joita tilasin itselleni pari kappaletta joululahjaksi. Entinen on sen verran kärsinyt ettei tiedä koska siitä aika jättää :D

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Ei näy pakkasia mutta jäät kestää...jos kestää

Viikko sitten tuskailtiin heikoilla jäillä...no alkuviikosta oli pari kunnon pakkaspäivää mutta eipä ne paljon auttanut kun jäillä oli vettä ja lunta jotka haittasivat jäätymistä. Lauantaina teki mieli Kuoringalle ja oltiin olevinaan varmoja että siellä on pakko olla hyvin jäätä kun se aina jäätyy myöhemmin eikä siellä ole lunta haittaamassa jäätymistä, mutta sitten kun seisottiin kyseisen järven jäällä ja kaira meni läpi hyvinkin nopeasti alkoi ahdistamaan. Mennäkö vai eikö mennä, kas siinä pulma? Mentiin kuitenkin. Päivä oli harmaa, sumua oli niin pirusti että ei rantoja erottanut ja välillä ei tiennyt missä päin maailmaa sitä ihminen seikkailee. Mittailin jossain vaiheessa jään paksuudeksi 6-7 senttiä ja se tuntui riittävältä. Meillä oli muuten ensimmäistä kertaa ikinä köyttä molempien pulkassa että voi heittää hukkuvalle edes sen viimeisen oljenkorren...

Kaloja ei kuulunut vähään aikaan. Kairailtiin aluetta josta vuosi sitten sain 840g kalan ja kaveri paljon hyviä yli puolen kilon ahvenia mutta alue vaikutti täysin tyhjältä, edes pientä sinttiä ei näkynyt pohjassa..jossain vaiheessa sain yhden n. 150g ahvenen iskemään papukaija-nilsuun mutta sitten ei taas mitään. Mietittiin että mitähän tehtäisiin. Läksin kävelemään yhtä vedenalaista niemekettä kohti josta sain ensimmäisen kunnon tasurisaaliin muutama vuosi sitten, kaveri lähti ihan toiseen suuntaan...vähän oli orpo olo kun järvellä oli niin sankka sumu että kaveri hävisi näkyvistä ja jäätä alla n. 5 cm ja jään alla vettä 20m. Harvoin jäällä pelottaa olla mutta nyt oli semmonen hiukan nihkee tunnelma :(

Välillä oli ohuen jään päällä kohvaa josta kuului ritinä, välillä sai kahlata sohjossa. Pääsin kuitenkin paikkaan josta monesti olen saanut hyviä kaloja...eka reikä sattui 18 metriin, toinen 17 metriin, kolmas 15 metriin ja siinä näkyi heti kaloja pohjassa...Tasurin kun pudotin niin pohjasta lähti heti viivoja kohti. JOJO-kevennetty kuorevärissä kiinnosti kaloja mutta eivät tarttuneet kiinni. Kelasin pilkin nopeasti ylös ja pudotin papukaijanilsun veteen ja sain heti 4kpl 150-250g ahvenia. Sitten taas hiljeni....reijitin aluetta n. 15 metrin välein ja vaikka pohjassa näkyi joitain kaloja en saanut yhtään kiinnostumaan pilkeistä. Jääkin oli niin ohutta että hyvä kun uskalsin eväät syödä ettei oma paino lisäänny liikaa :D

Kalaa ei löytynyt enempää joten läksin takaisin vanhoille rei'ille noin puolen kilometrin päähän. Kaveria ei näkynyt sumun takia. Vanhoilla rei'illä ei näkynyt kalaa mutta kun katselin ympärille näin kaverin nostavan kalaa muutaman sadan metrin päässä. Mietin noin kolme sekuntia että kannattaako enää siinä vaiheessa lähteä siihen suuntaan mutta läksin. Kun pääsin paikalle kaveri oli nostellut erään laikun päästä noin 15 kpl. 150-300g ahvenia eli parasta ruokakalaa. Kairasin viereen reiän ja heti näkyi kaiussa paljon kalaa...sain pari ihan sinttiä ja sitten tarttui parempi kala. 15m syvyydestä 0,25mm siimalla on mukava nostaa isoa kalaa mutta riskinsäkin on...hyvin usein kala irtoaa aivan pinnassa. Tällä kertaa sain kalan pinnan yläpuolelle mutta se irtosi tasurin koukuista ja sukelsi takaisin veteen. Työnsin käden perään mutta eihän se hyödytä 5cm jäällä. Jos avanto olisi ollut kunnon putki (+30cm) olisin saanut kalan ehkä kiinni mutta nyt 500-600g ahven sukelsi takaisin omaan elementtiinsä. Siinä se syönti sitten loppui ja oli aika hipsiä takaisin rantaan. Tänään luin Facebookista että joku oli kairannut Kuoringan jäätä ja mitannut 15-20cm mutta en usko tuohon kuin korkeintaan uimarannan edustalla jossain metrin syvyydessä.

Tänään sitten taas kerran Jänisselällä päin isojen ahvenien perässä. Kaverit on vetäny sieltä tänä(kin) syksynä useita 700-900g ahvenia mutta itse harvoin siellä onnistun. Paikka on varsin erikoinen koska siellä on isoa kalaa mutta se on niin harvassa että ei oikein tiedä pitäisikö liikkua ja kairata aivan helvetisti vai kytätä parilla avannolla ja odottaa jos ne isot sattuisi uimaan alle.

Tänään huomattiin yksi vähän tummempi alue lumessa jota lähdettiin rei'ittämään. Saatiin siitä joitain pikkuahvenia ja kaveri kirosi siihen malliin että kiloahvenhan sieltä pääsi karkuun avannossa. Kaverit paineli tummempaa railoa eteenpäin ja itse vähän hitaampana jäin kairailemaan kavereiden reikien väleihin kun tuntui että pojat rei'ittää liian harvaan. No yhdellä reiällä sain ensin oliivin vihreällä JOJO-kevennetyllä n. 150g ahvenen ja kun heiluttelin pilkkiä vielä hetken lähti pohjasta paksumpi viiva joka ottikin kiinni ja jäällä lepäsi kohta reilu puolikiloinen ahven. Näin ajattelin koska itse pidän puolikiloista ahventa jo melko suurena ja onnistuneena saaliina. Mittasin kalan kotona ja se painoi suureksi yllätykseksi jopa 670g eli kyseessä oli talven toiseksi suurin ahven. Olisi kyllä mukavaa jos noita suurempia tarttuisi pilkkeihin joskus useampia per reissu eikä yksittäisiä talven mittaan mutta hyvä näinkin.......Muuta isompaa ei sitten päivän aikana tullutkaan. Sentään eväitä syödessä nousi tasuria kohti viiva ja kun heitin juustosämpylän jäälle sain vavan ajoissa käteen ja nostin vielä huikean 280g kalan jäälle. En oikeasti tiedä tasureiden värien merkityksestä juuri mitään mutta kaverit kehuu sinistä ja vihreää ja tuo millä tänään kalaa sain on ainut vihreä joten sitä olen uittanut. Toimi viikko sitten heposelälläkin.

Nyt olis viikko jouluun mutta ei hyvältä vaikuta kelien suhteen. Joensuun seudulla on varmasti Suomen huonoimmat jäät..kisoja on peruttu ja ihmisiä varoitellaan menemästä jäälle..no saa nähdä mitä tapahtuu kun kohta joululoma alkaa. Tietyissä paikoissa on vähän parempi jää mutta kun sitä ei oikein osaa arvioida että missä minkäkin verran. Mutta palaillaa asiaan joskus jos on jotain kirjoittamisen arvoista tapahtunut.


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Lisää reissuja huonoille jäille

Jäät on edelleen tosi huonossa kunnossa johtuen runsaasta lumimäärästä eikä tuonne kaikki ole edes uskaltaneet mennä vielä urheilemaan. Kaverin kanssa käytiin kuitenkin taas kahtena päivänä jäällä eikä jääty aivan ilman saalista. Eilinen päivä meni Hepolahdella seikkaillessa. Aamusta en saanut mitään vaan kaveri hoiti kalojen kiskomisen. Laikkuja oli jäällä ja niistä tuli päivän saaliit. Jossain vaiheessa sitten minunkin pilkkeihin alkoi tarttua muutamia ahvenia ja ihan perus ruokakalat sieltä nousi kun jaksoi tarkasti tasuroida ja kaikua kytätä. Kaverilla oli isompi pussillinen kalaa mutta ei mitään kovin suuria. Oma suurin oli n. 450g. Kalan syönti tuntui paranevan iltaa kohti mutta aivan pimeään asti ei viitsinyt kytätä vaikka sainkin pois kävellessä yhdeltä laikulta läheltä rantaa vielä pari filekokoista ahventa. En tiedä oliko tasapainon värillä niin suurta merkitystä mutta jonkunlainen tuntuma jäi että tuommoista oliivin vihreää puri parhaiten.

Tänään vähän eri paikassa eri järvellä. Tarkkoja koordinaatteja ei viiti huudella kun kyseessä ei ole ns. oma paikka vaan kaverin paikka. Perjantaina harrastin elämäni ensimmäisen kerran spinningiä ja sen päälle venyttelyä ja tänään oli selkä niin kipeä että en aio enää koskaan venytellä. Tänään siis jäi kalasaalis aika vaatimattomaksi omalta kohdalta kun ei jaksanut kunnolla liikkua ja kairata. Kyttäsin paria laikkua koko päivän ja sain kaksi n. 400g ahventa ja muutamia pienempiä sinttejä sekä yhden pienen hauen. Kaveri juoksenteli jossain kauempana ja sai pikkusen vajaan kiloisen ja taisi olla muutamia yli puolikkaita lisäksi pussissa.

Lunta alkaa olla joka paikassa aivan käsittämättömän paljon joten ei nuo jäät kovin hyvin vahvistu tuosta. Laikkujen kohdilla oli kohvajäätä molempina päivinä ja sen alla muutama sentti terästä. Jossain lumisimmissa kohdissa ei ollut kun muutama sentti jäätä ja kaira meni tänään yhdessä kohdassa läpi neljällä pyöräytyksellä....mutta viikon päästä taas johonkin jos ei tule mitään esteitä, pakkasten suhteen näyttää hyvältä kunhan vaan ei tulisi enää yhtään lisää lunta niin eiköhän sitä pian juosta jo Kuoringankin jäällä.

Lauantain kaloja. Tasuri kuvassa JOJO-kevennetty.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Huonoja jäitä ja vaihtelevaa kalantuloa

Kuten edellisestä blogikirjoituksesta huomaatte päästiin kausi avaamaan todella aikaisin. Valitettavasti työt haittaa harrastuksia ja pilkille ei päässyt ensimmäisillä jäillä kun pari kertaa. Avauksesta viikon päähän ajoittui seuraava reissu ja olosuhteet oli jokseenkin nihkeät. Aamulla ajelin Onkamolle samoille mestoille mistä edellisellä reissulla tuli kohtalaisesti kalaa. No sielläpä lainehti vesi jäällä ja aamuhämärissä kovassa tuulessa tuntui niin nihkeältä ajatus jäälle menosta että päätin lähteä kotiin. Ajelin siinä sitten erittäin liukkaita pikkuteitä takaisin päin ja mietin että ei helvetti kyllä ne jäät varmaan kestää ja menin toiseen paikkaan mistä pääsee rantaan ja kun päivä kunnolla valkeni ei tilanne enää näyttänytkään niin toivottomalta. Siitä sitten tepastelin jäälle ja vaikka pohjan näkeminen jään läpi vähän hirvitti niin jäätä oli kuitenkin joka puolella 10-13cm. Jään päällä lainehtinut vesi teki kelin liukkaaksi ja pulkka olis menny veden mukana joten kantelin kairaa ja kaikua kädessä koko päivän. Saalis jäi todella nihkeäksi, vain n. 15 pikkuahventa koko päivänä. Tasurit kyllä kiinnosti kaloja ja ne nousi väliveteen katsomaan kaikenlaisia tarjottuja vieheitä mutta eivät iskeneet kiinni.

Nätti keli jäällä :D

Tästäpä tapahtumasta kului sitten kokonaista kaksi viikkoa. Koitti neljän päivän vapaat kun itsenäisyyspäivää edeltänyt maanantai oli myös vapaapäivä mutta kelit ei olleet suosiolliset. Välillä piteli lämpimiä kelejä niin että esim. Pyhäselkä joka ehti jäätyä kokonaan avautui taas ja pienemmilläkin järvillä oli kuulemma sulia kohtia auennut selkävesille. Sunnuntaina 4.12. kävin tarkistamassa tilanteen tuossa Ylämyllyn lammilla jonne ajelu ei vie paljon bensarahaa. Sompalammella oli jäätä 10 cm mutta se ei ollut ihan täyttä teräsjäätä ja päällä oli kohvaa ja vettä ja lunta. Mitää isompaa saalista en siltä lammelta odottanut ja kun pikkusintit ei edes tärppineet (vaikka niitä kaiussa näkyi) luovutin vajaan tunnin jälkeen ja ajelin Honkalammelle. Just ja just pääsin autolla uimarannalle ja jäälle uskaltauduin kun huomasin että joku muu oli siinä edellisenä päivänä pilkkinyt. Samasta kohdasta olen usein saanut ihan hyvät ruokakalat mutta nyt kala oli todella passiivista. Kaiku piirteli semmoista filekokoista ahventa mutta tärppiäkään en saanut. Yritin vaihtaa paikkaa uimalaiturin päähän mutta siinä meni jalka läpi jäästä kun kovemmin polkaisi. Laiturista vasemmalla näin jonkun käyneen myös kairailemassa ja sieltä löytyi juuri ja juuri kantavaa jäätä. Lunta-kohvaa-vettä ja 6cm teräsjäätä :( Yhdeltä reiältä sain 2 n. 250g ahventa ja yhden pienen hauen MA-muikku tasurilla ja ne jäi päivän ainoiksi kaloiksi. Kaiku kyllä piirsi siihenkin sen verran kalaa että morrimies olisi saanut varmasti hyvän saaliin mutta minä en enää ole morrimies :D Honkalammelta pois lähtiessä meinasin jäädä kiinni autolla mutta pääsin sitten peruuttamaan ja ottamaan vauhtia ja pääsin siitä uimarannan tien rinteestä niin ettei tällä kertaa tarvinnut soittaa hinaajaa: D

Seuraavana päivänä eli maanantaina oli sitten niin jumalaton lumimyrsky että jätin suosiolla pilkkipäivän väliin. Tosin ei ois varmaan pilkillä menny huonommin kun jäin ihan kaupunkialueella kiinni huonosti aurattuun risteykseen ja piti viittoilla ohikulkijoita että tulevat työntämään.

No jäätilanteet epäilytti edelleen kun lumihan eristää tehokkaasti jäätymistä vaikka pakkasmittari oli heilahdellu lähellä pariakymmentä miinusastetta useaankin kertaan. Soittelin kaverille että lähetäänkö porukassa Onkamoa kokeilemaan ja sieltähän sitä taas löysi samalta järveltä itsensä jo aamulla yhdeksän jälkeen. Rantaan saapuminen sinänsä oli jo melkoinen suoritus kun piti pilkkikamoja vetää pulkassa metsän läpi lunta tuli niskaan vähän jokaisesta koivusta. No jäälle meno vähän jännitti mutta kun useampaan kohtaa kairaaminen ja mittaus tuotti tulokseksi 13cm uskalsin lähteä kävelemään kohti paikkaa josta pari vuotta aiemmin sain silloisen enkka-ahvenen 1390g.

Tällä kertaa en kerinnyt ihan sinne asti vaan porasin reiän heti kun syvyyskäyrät näytti vähän syvempää, n. 4 metriä. Kaiuin kun sain päälle näkyi ruudussa heti pientä silppua ja kun pilkin pudotti veteen ne syöksyi heti kohti. Aloitin aina reiän isolla kevennetyllä tasurilla mutta jos siihen ei tullut tärppiäkään niin vaihdoin pieneen siniseen tasuriin punaisella mahakoukulla joka toimii melko varmasti kirkasvetisissä järvissä. Heti alkoi pientä sinttiä nousta ja sekaan muutama 150g kala. Pari muuta kaveria istui pitempään rei'illä kyttäämässä mutta itse tein aina uuden reiän kun syönti vähänkin hiipui, huomasin että reiältä tulee isoimmat heti ja sitten kala pienenee huomattavasti. Tosin ihan pikkusinttiä ei tullut kuin aloitusrei'iltä.

Jossain vaiheessa kaveri huusi että "KILONEN!!!!" Juoksin katsomaan ja jäällä köllötteli helvetin paksu ahven ja juoksin repusta hakemaan puntaria ja niinhän se oli 1,25kg kala. Kaverin eka kilon ylitys ja tuli todella hyvä mieli kun hän vihdoin onnistui rikkomaan tuon maagisen rajan. Sama kaveri on molemmilla kerroilla ollut viereisellä reiällä kun itse olen rikkonut kilorajan. Jatkettiin siinä sitten pilkkimistä ja semmoista 150-250g filekalaa nousi melkein joka avannolta muutaman kalan putkissa. Yhdellä avannolla pudotin n. 500g ahvenen avantoon kun pilkki sotkeutui kaiuin anturiin. Seuraavalla reiällä meni sekaisin siimat vavassa jossa oli kiinni sininen MA-muikku joten vaihdoin vapaa ja laitoin hieman paksumpaan siimaan Pietun siniselkäisen foliokylkisen kevenntyn. Pohjasta lähti välittömästi kala nousemaan ja täräytti kunnolla kiinni. Tuntui jo ihan kiloiselta ja siltä se näyttikin jäällä mutta oli "vain" 840g. 38 cm pituisena tuon painoinen kala on vaan niin paksu että näyttää suuremmalta. Olen saanut samanpituisia kaloja jotka on painanut 500-600g joten kalan todellinen paino on aina vaikea arvioida. Sain vielä pari 400g ahventa samalla tasurilla ja muutamia pienempiä mutta sitten syönti loppui kuin seinään. Puolen päivän jälkeen olisi joutanut lähteä pois mutta pilkittelin kuitenkin puoli kolmeen asti koska uskoin iltapäivän hämärän aktivoivan kalan uudestaan. Niin ei kuitenkaan käynyt ja kuunsirpin jo loistaessa taivaalla pakkailin kamat pulkkaan ja läksin kohti autoa. Kaverit oli lähtenyt jo aiemmin. Autolla kohtasin jonkun paikallisen asukkaan joka meinasi pyörtyä kun näytin sille suurinta ahventa. Aikoi kuulemma lähteä heti Motonettiin tasureita ostelemaan.

Yhteensä 7kg fileroitavaa kalaa, rantakoivuissa raakkuville korpeille jätin vähän pieniä ahvenia.
Huomatkaa puiden taakse laskeva aurinko joka värjää ison ahvenen pyrstön.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Aikainen kauden avaus

Kesällä ei kiinnostanu taas kirjotella blogia mutta kirjotellaan nyt kun pilkkikausi päästiin avaamaan. 12.11 on harvinaisen aikainen ajankohta näillä leveysasteilla avata pilkkikausi ainakin nykyään kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä. Muistan joskus lapsena pilkkineeni lammilla lokakuun lopussa ja joskus 2000-luvun alkuvuosina kävin pilkillä marraskuussa mutta jäät sulivat vielä pois ennen vuodenvaihdetta. Tällä kertaa löytyi kuitenkin kantavaa jäätä Suur-Onkamolta. 9-10 senttiä oli kauttaaltaan teräsjäätä, vain kauempana selällä oli lumeton alue joka oli jäätynyt vain pari päivää aiemmin eikä sinne siis ollut mitään asiaa...olis ehkä pari senttiä ollu jäätä siellä.

Kierreltiin siinä perus paikoilla eli Oinaanniemen ja kallioluodon välillä ja kohti Pyhäsaarta selälle päin jonkun verran. Aamulla sain ensimmäiseltä reiältä n. 15cm kuhan poikasen eli se pitää paikkansa että tuonnekin sitä on istutettu. Sitten oli vähän aikaa hiljaista ja tuli hauki. Taas hiljaista ja yhdeltä reiältä kaksi haukea. Nuo otti kaikki salakannahkaiseen kevennettyyn. Ahvenet ei kiinnostunu edes pienistä tasureista...tosin kaiussa näkyi vaan pientä silppua. Jossain vaiheessa päivää mulle ja kaverille tuli pari filekokoista kalaa ja sitten taas hiljeni. Käveltiin jo iltapäivällä pois päin kun kokeilin jonkun toisen pilkkijän vanhasta reiästä josta sain nopeasti ainakin 10 ahventa ja hauen sinisellä Nils Masterin tasurilla. Jäätiin pyörimään siihen lähistölle ja saatiin joitakin filekaloja ja itse sain vielä yhden hauen. Eli viisi haukea yhtenä päivänä :D Ei ihan joka kerta satu tommosta. Monet ei tykkää hauista mutta ite kyllä tykkään kun siiman päässä tuntuu vähän raskaampaa vääntöä välillä..ja hyvä ruokakalakin se on.

Iltapäivällä tuli siis joskus puoli kahden ja kolmen välillä paras saalis...mietin että aktivoiko iltapäivän hämärä kalat vai satuttiinko vaan parempaan paikkaan. Hyvä saalis kuitenkin kauden ekalla reissulla. Huomenna ei kerkiä jäälle vaikka kovasti kiinnostaisi tuo sama mesta...toivotaan että jäät kestää vielä viikon päästä. Säätiedotus on lupaillut lämpenevää mutta ehkä tuo 10cm on sen verran että ihan parin päivän nollakeli ei sitä sulattele. Outoa kyllä aivan Onkamon vieressä olevalla Särkijärvellä oli vain 2-3 cm jäätä...meni läpi kun kengällä polkaisin uimarannan kohdalla.

Yksi hauki puuttuu kuvasta. Suurimmat ahvenet 330g ja 290g.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kesäkauden kuulumisia

Ei oo jaksanu taas blogia päivitellä, oikeestaan siitä syystä että talvikauden lopetusreissut ei tarjonnu mitään ihmeellistä ja kesäkauden reissut on semmosia tunnin-parin käyntejä tuossa joella ja siitä aina mukaan muutama ruokakuha tai munat pataan. Siinäpä se. Toukokuun alusta asti kävin säännöllisesti joella viskomassa mutta mitään kylkilahnoja ja hauenpulikoita kummempaa joesta ei tullut. Kuulin kyllä suurista, 3-5kg kuhista juttua mutta omat jigit ei kelvannu, ei sitten millään. Taisipa olla jo toukokuun viimeinen päivä kun sain yhtenä iltana 4 kpl mitallisia kuhia ja siitä sitten vähitellen syönti piristyi. Tai oikeastaan sitkeällä yrittämisellä kaloja on tullut 32kpl joista alamittaisia (alle 42cm) on ollut vain pari kappaletta.

Paras reissu oli viikko sitten lauantaina kun sain nopeasti 7 kpl mittakuhia ja luultavasti tein tuolla jonkunlaisen epävirallisen ennätyksen kun päivän kuusi ensimmäistä heittoa antoi neljä kalaa. Seuraavana päivänä sain 6kpl ja sitä seuraavana neljä eli kalat on tullut aika satunnaisesti isompina "satseina" kun sitten on taas saanut viskoa jigiä tuntitolkulla saamatta muuta kuin pohjatärppejä.

Parasta jigiväriä ei taas osaa sanoa, toiset kehuu ruskeaa jolla itse en ole vielä saanut mitään. Itsellä on parhaiten pyytänyt perus salakkaväri, kokokeltainen ja sininen hileväri.

Haukea tuli myös kalastettua yhtenä viikonloppuna toukokuun puolenvälin paikkeilla. Yhden viikonlopun aikana niitä tuli kolmisenkymmentä kappaletta mutta koko oli melko vaatimatonta, suurinkin jäi reilusti alle kolmeen kiloon. Kevät oli aikaisessa ja kuulin että suurempi hauki oli jo tankannut itsensä turvoksiin muutamaa päivää aikaisemmin kun itse olin paikalla mutta kyllä erään puron suusta jossa särki oli kudulla tuli taas kalaa perinteisellä "kala per heitto" taktiikalla.

Niin ja tulihan sitä jo hieman ahventakin kalastettua pienillä jigeillä ja liitseillä metsälammista toukokuun puolella. Muutamia savupönttöön kelpaavia sieltä löytyi, pari suurinta oli hieman reiluja 400 grammaisia.

Suurahventen makuun suurille järville ei oo vielä päässyt kun itsellä ei ole edelleenkään venettä ja kaverikin on venettä vaihtamassa joten ei oo muuta mahdollisuutta kuin rannalta kalastella mutta hyvä että jotain kalaa on tullut näinkin.


 Tässäpä näitä tämän kauden saaliita, ei oo tarvinnu pelkkiä perunoita keitellä ruuaksi.


Tummia ahvenia suolammesta

Tumman veden haukia

Pielisjoen kuhia

vähän erilaista jigisaalista

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Höytiäinen ja Heposelkä

Tulipa käytyä jäällä kolmena päivänä. Perjantaina pidin töistä vapaata alunperin sen vuoksi kun oli tarkoitus lähteä pariks päiväksi laavulle ja pikkujärviä ja lampia pilkkimään mutta huonot sääennusteet muutti suunnitelmia sekä osaltaan myös se että sopivat retkeilyvarusteet oli hakusessa. Reissu siis siirtyi ainakin viikolla mutta olihan se pilkille mentävä kun siihen oli mahdollisuus.

Perjantaina piti säätiedotuksen mukaan tulla ajoittaisia räntäkuuroja mutta räntää tuli taivaan täydeltä koko sen 9 tunnin ajan minkä Höytiäisellä kiertelin. Ja todellakin kiertelin. Aamulla reijitin pari tuntia Kintaisen ja Rettelöiden välistä aluetta jossa kahtena aikaisempana keväänä on ollut hyvin kalaa mutta nyt alue vaikutti täysin tyhjältä. Siitä sitten painelin kohti Laitasaaren syvänteitä mutta ei löytynyt kalaa. Sieltä kävelin Rettelösaarien takaa jossain Heikinluodolla ja Tirrinluodolla ja sieltä parin mukavannäköisen paikan kautta kohti Saposenniemeä. Iltapäivästä tuli pari pientä ahventa ja yksi siika mutta päivä oli kokonaisuudessaan niin kusinen että ensi talvena pidän välivuoden Höytiäiseltä ja keskityn vähän mielenkiintoisempiin järviin. Kävelyä tuli n.  10km ja viimeiseltä reiältä autolle n. 3km matkalla päätin että ei oo niin hyvää paikkaa kenelläkään tiedossa tuolta järveltä että ihan heti meikäläisen saa sinne tyhjää pyytämään.

Illalla kun pahin v**utus oli laantunut aloin suunnittelemaan lauantain reissua. Katselin kartasta Heposelän paikkoja ja merkitsin karttaan pari kokeilemisen arvoista matalikkoa syvän veden keskeltä. Kävelin Pöllänniemestä aamulla ensin n. 1,5km matkan ja kokeilin paikkaa jossa kutosen käyrä tekee kapean piston matalamman veden keskelle. Siitä tärppäsikin heti ensimmäiseltä reiältä hauki mutta pari lisäreikää ei tuonut uusia tapahtumia joten jatkoin matkaa etukäteen suunnitelluille paikoille. Olin jossain 3km päässä keskellä Heposelkää ja porasin reiän. Heti ilmestyi alle kolme ahventa joista yksi nappasi salakannahkaiseen kevennettyyn tasuriin ja kaksi muuta MA-muikkuun. Ajattelin että nytpä se Eki sattui kalapaikalle mutta paskat. Ilo oli ennenaikaista sillä vaikka väänsin n. 20 lisäreikää saman matalikon päälle ei löytynyt enempää kalaa.

Läksin siitä vielä eteenpäin kävelemään ja olin jo lähempänä Liperin puolen rantaa mutta en siellä kauan viihtynyt kun kaiku ei näyttänyt kalan kalaa missään. Palasin takaisin edelliseen paikkaan ja istahdin syömään leipäpalaa "ottireiälle". Laitoin tasurin väliveteen ja laskin vavan kädestä. Samantien kun olin leipää puraisemassa lähti pohjasta nopeasti paksu viiva pilkkiä kohti. Leipä kädestä jäälle, vapa käteen, napakka tärppi ja hauki jäälle. Jatkoin eväiden syömistä ja kohta ohuempi viiva ilmestyi kaikuun ja nousi välillä tasurille asti ja painui taas pohjaan. Vaihto pienempään tasuriin antoi vielä yhden ahvenen sintin. Muutaman muun aamun reiän kävin vielä tarkistamassa mutta lisää kalaa ei löytynyt.

Läksin kävelemään takaisin päin ja kävin jututtamassa vähän matkan päässä istuvaa pilkkijää joka ei ollut saanut hänkään kuin yhden 150g ahvenen koko aamuna. Kuulemma tuuli oli kääntynyt väärään suuntaan josta kalojen syömättömyys johtui. Kohta olin takaisin aamun haukireijällä ja porailin sen ympäristöön muutaman lisäreiän. Kalaa ei tuntunut kuuluvan kunnes siihen tuli joku pappa moottorikelkalla niin lähelle että hyvä kun ei päälle ajanut. Ihmetteli kaikuluotainta ja häiritsi sen verran että jossain vaiheessa huomasin että perkele tasurin alla on kaksi kalaa. Sanoin että nyt pitää keskittyä ruudun tuijottamiseen jolloin pappa käynnisti kelkan ja jatkoi matkaa....ja samassa tuli kova tärppi mutta kala ei tarttunut kevennettyyn. Toinen viiva katosi ja toinen painui pohjaan. Nostin kevennetyn tasurin ylös ja pudotin MA-muikun väliveteen jolloin pohjasta lähti viiva nousemaan tasurille ja välittömästi oli kala kiinni. Pitkästä aikaa jäälle nousi tasan 500g ahven. Harmitti vähän se toinen joka ei tarttunut, oli varmasti isompi. Kohta samalta reiältä nousi vielä kaksi pienempää ahventa. Tein lisäreikiä ja kyttäilin aluetta mutta ahvenia ei enää kuulunut.

Jossain vaiheessa kaiun ruudulle piirtyi pikkukalaparvi ja pudotin tasurin parven alle jolloin hauki iski niin nopeasti kiinni etten ehtinyt sitä edes kaiussa näkemään. Vapautin hauen viereiseen avantoon ja palasin reiälle ja kun pudotin pilkin veteen iski noin sekunnissa toinen hauki. Sekin sai vapautensa. Kolmaskin hauki olisi ollut otettavissa, huomattavasti suurempi mutta se irtosi avannossa. Vähän aikaa tuijotin n. 3kg kalaa mutta en edes yrittänyt ottaa kädellä kiinni. Annoin sen peruuttaa takaisin jään alle.

Neljä haukea ja seitsemän ahventa oli sen verran hyvä tulos talven paskareissuihin verrattuna että sunnuntaina päätin vielä käydä saman paikan tarkistamassa. En ottanut tällä kertaa edes eväitä mukaan kun tarkoitus ei ollut olla koko päivää jäällä. Muutaman tunnin kiertelin reikiä ja sain yhden 400g ahvenen, toisen vähän pienemmän ja lisäksi yhden 1,5kg hauen ja pari muuta hyvää haukitärppiä. Aamusta jos olisi ollut paikalla vielä aiemmin olisi varmasti kala voinut olla aktiivisempaa, ilma nimittäin muuttui joskus 9-10 välillä aurinkoiseksi mikä hiljensi reiät täysin. Huono puoli Heposelän reissuissa oli tänä viikonloppuna se että kalaa näkyi kaiussa todella vähän mutta positiivisena voi pitää sitä että jokainen kala mikä kaiussa näkyi ainakin antoi tärpin ja suurin osa tuli jäälle asti.

Ensi viikonloppuna pitää sitten varmaan toteuttaa se parin päivän "survival" reissu ja katella löytyskö tuurilla lammilta parempaa kalaa. Siitä sitten viikon päästä voi olla jo kauden päättäjäiset ainakin näillä seuduilla jos haluaa turvallisesti liikkua kun yöpakkasia ei ole juuri luvassa.


Iso tasapaino hävis tällä kertaa pienemmälle lukemin 1-6

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen pilkkimaraton, OSA 4

Viimeisenä pilkkipäivänä piti ottaa rennosti mutta ei siinä ihan niin sitten käynytkään. Mökkijärvi on äärimmäisen nihkeä järvi kalastaa muulla kun verkolla mutta tällä kertaa päätin että kaikuluotaimella yritän katsella missä ne kalat on jos sieltä pilkkiinkin jotain tarttuisi. Väänsin reikää isolla kairalla ihan niinku normaalina pilkkipäivänä ja käveltyäkin tuli muutamia kilometrejä. Lähes joka paikassa kaiku piirsi vain pohjaan ison kerroksen silppuahventa, semmoista sormenmittaista laihaa isopäistä joka ei kasva tuossa järvessä yhtään. Isä seuraili touhua vierestä ja aina sieltä täältä nosteli tapsilla patakukkotarpeita. Jostain sitten löysin suurehkon verkkoavannon jonka ajattelin houkuttavan kaloja ja heti kun laskin kevennetyn särennahan veteen lähti pohjasta nousemaan viiva joka täräytti välittömästi kiinni. Ajattelin että tämähän olisi helppoa kun kalat vain löytäisi, se ei vaan ole helppoa järvessä jossa on max 19m syvyyttä, pohjanmuodot vaihtelee tosi rajusti, järvi on karu ja erittäin tummavetinen. Jostain matalasta lahdesta voisi onnistua mutta kaiulla ei siellä olisi tehnyt mitään niin en jaksanut lähteä alle kahden metrin vesiin.

Pääsiäisen pilkkisaaliit jäi vähän odotettua vaisummiksi, olisko suurimmat ahvenet ollu jotain vähän yli 200g kun tavoitteena oli pitkästä aikaa rikkoa edes se puoli kiloa. No ei pidä lannistua, ehkä tulevana viikonloppuna sitten tai jos ei silloin niin ehkä myöhemmin keväällä tai ensi talvena. Mitäs näistä murehtimaan, nyt on ainakin kevät ja hyvät ilmat, ei tarvii tarpoa lumessa ja kärsii pakkasesta.


Pääsiäismaanantain ainut tasurikala, on siellä jään alla isompiakin kun verkolla on tullu yli 800g ahven.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen pilkkimaraton, OSA 3: Orivesi

Jossain taas suurilla selillä (samppaanselkä/kuhakivenselkä) seikkailemassa eikä tästä reissusta kannattas edes mainita. Varmaan kävelymatkoineen lähemmäs 10 tuntia jäällä ja saaliina parikymmentä silppuahventa lokeille ja muutama sintti itelle ruuaksi kun aattelin että lokit ei välttämättä niele jotain 100-200g kaloja. Voi olla että 200 grammaakin oli tiukassa tänään, niin kadoksissa oli isompi kala. Ilma oli hyvä, liiankin kirkas, kala oli aktiivisempaa aamusta kun oli pilvistä. Johonkin on tuolta kadonnut isompi ahven...vuosi sitten sieltä monet nosteli hyviä kaloja ja itse karkuutin isoja. Nyt en edes karkuuttanut koska kaiussa ei päivän mittaan näkynyt juuri yhtään parempaa kalaa.

Olis pitäny lähtee vaikka Höytiäiselle niin olis ehkä varmemmin ollu mahollisuuksia 300-400g kaloihin mutta kun niiden kiloahventen perässä juoksee niin käy yleensä niinku tänään kävi. Huomiseksi ei ole suunnitteilla pilkkireissua, korkeintaan käyn mökillä makkarat paistamassa ja kairaan laiturin päähän pari reikää. On tuota jäätä vielä sen verran järvissä että uskoisin n. 3 viikonloppua vielä ainakin olevan tehokasta pilkkiaikaa jäljellä + iltapilkit jos viitsii töiden jälkeen jäälle raahautua.

Onneksi on 8" kaira niin mahtuu kalat tulemaan vaikka poikittain avannosta.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen pilkkimaraton, OSA 2: Hepolahti/Hartikkalan lahti

Taas tuli semmonen päivä vietettyä jäällä että jossain muualla olis varmaan ollu jotain mielenkiintosempaa tekemistä. Viime talvena sain tuolta tämän päivän paikoilta useita yli puolen kilon ahvenia, joku taisi olla yli seiskasatanen ja kaverit veti vielä isompaa, lisäksi siellä on paljon haukea joka antaa mukavasti tapahtumia siiman päässä pitkin päivää...tänään kuitenkin näytti aamusta että ei tule mitään, tosin ensimmäisellä reiällä uiskenteli alla jäätävän kokoinen hauki joka ei suostunut ottamaan  mihinkään pilkkiin paitsi ihan pieneen tasuriin josta sitten koukku oikesi muutaman sekunnin uittelun jälkeen.

Sitten noin neljä tuntia tyhjän pyytämistä, ei auttanut vanhat paikat, pohjassa näkyi kalaa vaikka kuinka mutta en saanut niitä ottamaan, eivät kuitenkaan näyttänyt kovin pieniltä joten ihmettelin missä vika. No lähistölle tuli joku toukkaukko onkimaan ja se kisko jäälle ainakin 40kpl melko suuria särkiä joten päättelin että osa kaiussa näkyvistä kaloista voi olla särkiä kun edes pienet tasurit eivät kelvanneet. Ja kalaa oli alla paljon, välillä 4,5m vedellä oli pohjassa n. metrtin kerros kalaa niin että kaiku piirsi pelkkää yhtä mössöä. Jossain vaiheessa sitten harvakseltaan silppuahven alkoi syömään ja kun laitoin pienen tasurin alakoukkuun silmän syötiksi sainkin yhden n. 150g särjen.

Enimmäkseen uittelin kevennettyjä tasapainoja mutta ne ei kiinnostanut tänään kaloja, ainoastaan yksi n. 150g ahven otti salakannahkaiseen, muut kalat piti härnätä MA-muikulla jolla tuli myös iltapäivästä melko nopeaan tahtiin 3kpl alle kilon painoisia haukia. Muutama muukin haukitärppi tuli pieniin tasureihin mutta jostain syystä isommat ei haukiakaan kiinnostanut. Sain vielä harvakseltaan pari 150g ahventa mutta päästin takaisin kasvamaan kun aina jokaisen kalan jälkeen tuntui että toista filekokoista ei varmaan enää tule.

Vanha järjestelmäkamera oli mukana isojen kalojen toivossa kun puhelimen kamera on aika paska, mutta tänään ei juuri saaliilla päässy kehumaan. Yritin sitten kuvailla lokkeja mutta vanhan kameran nappulat on niin eri paikoissa kun uudessa että koko ajan oli joku väärä asetus päällä ja kuvat epäonnistui...ja vaikka tuolla 55-250mm objektiivilla ja croppirungolla yltää lähemmäksi  kuin uudella kameralla ei kuvaaminen ole mitään nautintoa kun on parempaan runkoon tottunut.

Ilma oli tänään suoraan sanottuna per***stä. Lunta satoi koko päivän vaakatasossa vaikka eletään maaliskuun loppua. Kohta saisi alkaa pilkkikelit korjaantumaan, huomenna taidan pitää lepopäivän kun lupailee räntäsadetta.

"siinä ois kalaa mut en uskalla ottaa kun pelkään että ne on myrkytetty"

"jätkä vei mun kalan"

päivän suurin (facepalm tähän kohtaan)






torstai 24. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen pilkkimaraton, OSA 1: Pyhäselkä

Pyhäselkää on kiinnostanu jo pitkään käydä kokeilemassa tasurivehkeillä mutta ei oo tullu lähettyä moneen talveen jos ei lasketa jotain kevään reissuja Lautasuolle ym. matalaan. Tänään sitten päätin testata vieläkö kalaa on samoilla paikoilla kun 15-20 vuotta sitten. Aamulla kuuden aikaan kävelin kohti Sortavalan saaria ja kova tuuli työnsi jäätävää lunta naamaan semmosella voimalla että taas mietin että miks helvetissä en ole esim. kotona peiton alla lämpimässä. Aloitin kairailun n. 5m vedeltä ja etenin kohti laivaväylää jossa vettä oli 7m. Aivan liian syvää tuntui olevan tällä kertaa kun jään paksuus on yli 60cm ja lunta jäällä. Kaikuluotain ei näyttänyt muutamaan tuntiin mitään kalaa semmosilta paikoilta mistä joskus pikkupoikana sai kiskoa tapsipilkillä hyvänkokoista ahventa. Jossain vaiheessa katsoin kun porukkaa kerääntyi kauemmas selälle ja kartasta arvioin että ne istui selvästi matalammalla vedellä...läksin väylän yli Napaluodon suuntaan ja löysin sieltä railon jonka vierellä oli pari lumetonta laikkua 4m vedeltä. Kairasin laikuille muutaman reiän ja sain niistä päivän ainoat kalat. 14 kappaletta mustia ahvenia, suurinkin vain 205g. Kalat tuli ihan pienellä papukaijan värisellä MA-muikulla jossa vielä alla värikoukku eli eipä juuri oikeaoppisesta tasuripilkinnästä voida puhua.

Etenin railoa pitkin muiden pilkkijöiden suuntaan ja kävin jututtamassa muutamaa pilkkimiestä jotka kehuivat pari päivää aikaisemmin saaneen tuolta hyvää kalaa mutta tänään ei sitten tullut kuin muutamia sinttejä. Kiloahveniakin sieltä on joskus kuulemma noussut. Itse kairailin minkä jaksoin 8" kairalla mutta en saanut enää kuin muutamia nousuja ja hipaisuja tasuriin. 9 kappaletta kaloista otin ruuaksi ja loput heitin lokeille jotka jäi niistä tappelemaan kun noin kahdeksan tunnin kalastuksen jälkeen päätin luovuttaa. Päivän ehkä ainut positiivinen asia oli se että jäällä oli hyvä liikkua, 3,5km paluumatka autolle taittui reilussa puolessa tunnissa (onkohan kunto noussut vai mistä johtuu). Tietysti kun olin aamulla n. 2km päässä rannasta kaksi autoa ajoi minusta ohi mutta itse en yksin uskalla lähteä jäälle harhailemaan autolla kun ei ole ketään mukana edes työntämässä.

Periaattessa jäi semmonen kuva Pyhäselästä että pitäs enemmänkin käydä kokeilemassa että oppis tuon paikan metkut tuntemaan, olisihan se säästöä kun rantaan tarvitsee ajaa muutama kilometri normaalien 50-100km sijaan, jotenkin vaan on semmonen olo aina tuolla että lääniä on ihan liikaa mistä lähteä kalaa etsimään, monesta paikasta kala löytyy helpommin.

Huomenna pitää käydä kokeilemassa Hepolahtea, siellä on ainakin matalaa joten liian syvästä ei voi pilkkiä. Toivotaan että vielä jaksaa kairata, tänään tosissaan otti jo voimille kun kairasta ei jäänyt kuin kahvaosa näkyviin siinä vaiheessa kun terä viimein meni jäästä läpi.

sinttikasa ja välineet joita tulee raahattua mukana

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Hengissä edelleen

En ole vielä pudonnut jäihin enkä edes lopettanut kalastusta vaikka blogissa on ollut hiljaista. Pilkillä on käyty joka viikonloppu ja yleensä molempina päivinä mutta mitään raportoitavaa ei ole tullut. Pari kertaa on käynyt niin että aamusta on tullut joku 400g filekala ja sitten loppupäivän on saanut onkia tyhjää. Sitten tuli viiden täysin kalattoman reissun putki. Kaksi päivää tuli tasuroitua Puruvedelläkin mutta en saanut kun yhden tärpin toisena päivänä. Ei jostain syystä edes pahemmin harmittanut kun kaverit veti vieressä isolla wolframimorrilla reput täyteen, suurimman ahvenen ollessa 750g.

Talvilomalla kävin lisäksi testaamassa Oriveden kuhakivenselkää, Savonselkää ja Jänisselkää. Ainoastaan Savonselältä tuli pari filekokoista kalaa kevennetyllä tasurilla. Eilen sitten olikin harvinainen päivä kun tapahtumia oli siiman päässä enemmän kuin yhdelläkään reissulla koko talvena. Kyttäsin samaa montun reunaa josta vuosi sitten nappasi 910g ahven. Aamulla olin paikalla n. 6:45 mutta olis varmaan pitänyt olla jo tuntia aikaisemmin koska syönti hiipui varasin nopeasti auringon noustua täyteen korkeuteensa. Ekalta reiältä iski heti parinsadan gramman ahven ja 1,5kg hauki...muutamia filekaloja siinä tuli lisäksi aamusta, oisko suurin ollu 300g. Ahvenet tuli kaikki pienemmillä tasureilla, Panuccin pikkukevennetyllä ja Nilsun papukaijalla. Lisäksi tuli vielä toinen, hieman pienempi hauki. Keskityin pilkkimään melko pientä aluetta koska siinä oli jää niin kuivaa että jaksoin 8" kairalla tehdä reikiä, kun kävelin vähän kauemmaksi kokeilemaan erästä syvänteen päätä jouduin toteamaan jään niin vetiseksi ja kerrostuneeksi että en saanut reikää väännettyä. Ensimmäinen kerta tänä talvena kun loppuu äijältä voimat. Palasin siis aamun reijille josta nyhdin vielä läjän silppua lähellä kyttääville lokeille ja variksille.

Illalla mietin sitten tämän päivän paikkaa ja sain vinkin että Kiteen Pyhäjärveltä oli tullut mukavasti kalaa tapsilla ja ne oli oksentanut muikkua että sieltä voisi tasapainollakin jotain saada. Pitkä matkahan tuonne on ajella mutta ajattelin että eipä siinä paljon häviä jos käy kerran tuollakin kokeilemassa. Aamulla olin jäällä puoli seitsemän aikoihin ja kala oli vähän aikaa melko aktiivista, nousi väliveteen ja antoi muutamia tärppejä kevennettyihin mutta sitten niiden kiinnostus hyytyi täysin. Etsin kalaa vanhojen reikien ympäristöstä n. 12-13 metrin vedeltä mutta jossain vaiheessa päätin kokeilla syvemmästä ja sainkin 15,5 metrin vedestä päivän ainoat kalat, seitsemän kappaletta ahvenia jotka piti härnätä iskemään tosi pienellä tasurilla. Olis noita voinut saada enemmänkin mutta mulla ei hermo kestäny, pohja oli ihan täynnä kalaa ja tasuria piti nypytellä kalaparven seassa ja välillä joku sitten iski kiinni, tai oikeastaan ui niin lähelle että koukku tarttui huuleen.

Torstaina alkas pääsiäisloma, toivotaan että tähän tummemmille lähivesille alkas tulla lumettomia laikkuja jäälle että ei menis ihan hakuammunnaks taas koko touhu. Höytiäiseltä on tullu kuulemma tosi hyvin kalaa, samoin kuuluu tulleen Orivedeltä päin ja jänisselältä, saa nähä mihin sitä lähtee vehkeitään liottelemaan. Alkaa olla taas se aika vuodesta että pitkän tyhjänpyytämisen jälkeen pienempikin ahven tuntuu mukavalta siiman päässä. Kausi on muuten mennyt juuri niinkuin ennustinkin eli ensin tulee se kilokala, sitten pari puolenkilon ylitystä ja sitten ei mitään. On muuten edelliseen talveen verrattuna aika vaatimatonta kun koko talvena puolen kilon ylityksiä vain 3 kpl; 1450, 840 ja 520. :(

No jospa se tästä vielä.

pitkästä aikaa saalista

tää saalis on lähinnä säälittävä mut kyllä tästäkin kerran syö yks ihminen


lauantai 6. helmikuuta 2016

Oikein pilkittyjä kaloja

Nykyään kun tasapainopilkintä on varmasti suositumpaa kuin koskaan on erilaisia tapoja pilkkiä kaloja. On oikea tapa ja sitten väärä tapa. Oikea tapa on se kun kalastetaan kevennetyllä tasapainolla jolla on mittaa vähintään 10cm (kaikki alle kymmensenttiset on mormyskoita). Tasurin pitää olla luonnollisen värinen (särki, salakka, ahven, kiiski jne), ärsykevärit ei käy. Alakoukku pitää olla puhdas eli pelkkä kolmihaarakoukku ilman väripallukoita tai muilta tasurimiehiltä tulee kommentteja: "Sulla on joku roska tarttunu alakoukkuun". Heh heh. No tänään sitten tuli pitkästä aikaa niitä oikein pilkittyjä ahvenia.

Harhailtiin jossain Jänisselällä päin. Viikolla tutkittiin pohjakarttoja ja löydettiin mielenkiintoisia alueita mutta kun aamulla yritettiin saada autoa parkkiin niin joka paikassa minne ajettiin oli yksityistien kylttejä joten paikaksi valikoitui joku random paikka mihin vaan auton sai semmoiseen kohtaan ettei tarvii pelätä mökkiläisten valituksia.

Jäällä keli oli viikon aikana vain huonontunut. Lunta oli tullut lisää ja hangen pinta oli kovettunut, välillä se saattoi kantaa pari kolme askelta mutta taas petti ja tuollainen on äärimmäisen rasittavaa varsinkin jos pitää kilometritolkulla kävellä ja etsiä kalaa uusilta vesiltä. Jonkun aikaa niitä kaloja joutuikin etsimään kunnes huomattiin että eräästä saaresta selälle päin oli joskus ollut kai railo mikä oli tuiskunnut umpeen mutta siinä oli selkeästi muutamia laikun tapaisia vähälumisempia kohtia jos oikein tarkasti katsoi. Niiltä paikoilta löytyi päivän vähät kalat jotka olivat kyllä syönnillä mutta niin paikoillaan jurottavia että ei jaksanut kairata tarpeeksi että niitä olisi enemmän löytänyt.

Kalat siis tuli salakannahkaisella Panucci-tasurilla. Ensimmäistä kertaa tänä talvena kala oikeasti iski kevennettyyn voimalla. Kalat eivät olleet isoja, suurinkin vain 390g mutta positiivista että nyt pilkkimisessä oli semmoista meininkiä mistä olen lukenut ja haaveillut. Eli pudotetaan kaikuluotaimen anturi avantoon, sitten pudotetaan perään kevennetty tasuri. Sitten katsotaan kun pohjasta lähtee nousemaan viiva tasuria kohti. Kun kala on lähellä tasuria tehdään pieniä väristyksiä tai hidasta nostoa ja sitten kun kala iskee kiinni se nostetaan jäälle. Yksinkertaista eikö vain :D

Vaikka kalaa tuli sen verran että sentään sormiin haju jäi niin välillä miettii että onko tuo kaiken tämän raatamisen arvoista. Yli 2km suuntaansa kun talsi tuolla hangessa niin jalat alkaa olla aika lopussa. Lisäksi lumi tuottaa muitakin ongelmia...kun jos vaikka yrittää repulla istua niin reppu painuu lumeen ja jalat jää korkeelle...yritä siinä sitten istua pilkillä kun asento on kun paskantavalla koiralla. Siksi pilkin tänään suurimman osan ajasta seisaaltaan mikä ei tunnu oikein sopivan omaan pilkintätyyliin.

Huomenna taas on kai lähdettävä jäälle ja kohteena on joku kaverin valitsema erikoismesta mistä ei oo muuta tietoo kun että isoa kalaa voi saada jos hyvä päivä osuu kohdalle. Osuiskin. Yöksi ainakin lupailee ihan järkyttävää lumisadetta joten tiedossa ei ole ainakaan helpotusta tuleville reissuille.


Oikein pilkittyjä.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Ei vieläkään huippusaaliita

Kalattomien reissujen jälkeen alkoi olla ideat vähissä. Kuulin huhuja että Höytiäiseltä on tullut hyvin ahventa ja siikaa ja päätin käydä kokeilemassa samoja mestoja mistä keväisin olen usein kilotolkulla hyvää ahventa nyhtänyt jäälle. Aamulla olin jo hyvissä ajoin jäällä ennen auringon nousua ja päätin testata yhden 12m "kuhamontun" mutta siinä ei näkynyt muuta kuin joku kuoreparvi välivedessä. Siitä sitten etenin tutuille paikoille kairaten vähän väliä sinne tänne reikiä mutta kaikuluotain ei näyttänyt missään mitään kalaa. Aivan kuin koko alue olisi ollut kaloista tyhjä. Muutaman kymmenen reiän jälkeen löysin todella matalasta, alle 5m vedestä jossa en ole aiemmin onkinut, vähän kalaa mutta ne olivat ilmeisesti todella pieniä kun sain tasureihin vain muutamia vaivaisia tärppejä. Tuntui taas melko käsittämättömältä että miten näin monta kalatonta reissua voi yhdelle ihmiselle sattua mutta paikkavalinta oli vaan taas ihan väärä, muualta oli sinäkin päivänä pilkitty todella suuria ahvenia. Pitää tästä lähtien jättää tuo Höytiäinen rauhaan ja korkeintaan maalis-huhtikuussa käydä joku reissu siikojen perässä tekemässä. Aivan täysin ei silti munat menneet pataan sillä sain kaksi reilusti alle 100g ahventa kun olin jo autolle kävelemässä mutta löysin erään verkkoavannon vierestä paikan johon oli kairattu ihan älytön määrä reikiä...siinä oli joku matalikko syvän väylän keskellä ja se oli ihan täynnä pikkuahventa. Päivän kohokohta oli kun velimies tuli moottorikelkalla jäälle ja sain kokeilla vähän miten semmonen sporttimallin Arctic Cat kiihtyy (en tosin uskaltanu ajaa kuin kuuttakymppiä vaikka siitä olis varmasi lähteny tuplat) :D

Tänään lähdin parin kaverin mukaan ihan toiseen suuntaan tummemmille vesille, paikkaan josta oli lähipäivänä nosteltu 700-800g kaloja. Ajeltiin helvetin huonoa tietä ja päästiin jotenkuten perille rantaan. Höytiäisellä oli eilen todella raskas kävellä kun lumi oli märkää mutta tänään keli oli vielä huonompi kun yön aikana ilma oli pakastunut ja kovettanut lumen pinnan mutta ei kuitenkaan kantavaksi.

Kairailtiin semmosia 4-8m vesiä ja vaikka isompi kala ei ollutkaan syönnillä tänään oli sentään positiivista että lähes joka reiällä näkyi kaiussa jotain elämää. Joitain parempiakin kaloja kävi silloin tällöin välivedessä kevennettyjä tasureita katsomassa mutta kiinni eivät tarttuneet. Muutamia sormenmittaisia tarttui värikoukulliseen Nilsun tasuriin. Jossain vaiheessa kokeilin pientä dropshot-jigiä ja se tuntui kiinnostavan kaloja huomattavasti enemmän kuin tasurit, valitettavasti vain kala oli niin pientä että jigiin tuli suurimmaksi osaksi vain tärppejä, pari kalaa kuitenkin tuli ylös asti joista suurempi 340g oli jo sellainen että niitä olisi mielellään nostellut useampiakin. Kaverille sattui myös muutama 200-300g ahven. Ei mikään paras kalareissu tämäkään mutta sentään jotain tapahtumia ja aina tuolla on useamman ukon porukalla mukavampi onkia vaikka tyhjää kuin yksin pönöttää keskellä jäälakeuksia.

Taas käydään arkisissa askareissa viikon verran ja kun viikonloppu koittaa lähdetään kohti uusia seikkailuja ja toivotaan että saaliit tästä edes vähän paranisi. Onneksi päivät alkaa pidentymään niin voi suunnitella pidempiä reissuja eikä tarvitse vain käydä jäällä kääntymässä kuten vuoden pimeimpään aikaan. Aikaiset herätykset kyllä alkaa keväällä olla vähän nihkeämpiä, varsinkin jos edellisenä iltana ei malta mennä nukkumaan ajoissa kuten en itse aina malta...eilenkin tuli oltua baarissa yli puolenyön rokkia kuuntelemassa...ja väittelin kaverin kanssa kaikuluotaimen käytöstä. Kun kerroin että ostin 350 euron luotaimen niin ei oo köyhällä varaa kiskoo kuuden euron tuoppeja baarissa johon sain vastaukseksi että kaikuluotain on ihan huijausta ja kyllä mieluummin kannattaa kaljaa ottaa.....jossain vaiheessa mulla petti ääni kun jouduin baarissa metelin yli huutamaan ja taisin jäädä väittelyssä häviölle.

Melko säälittävää








sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Uskomattoman heikkoa :(

Olipa kusinen viikonloppu pilkkijäillä jos saalista katsotaan..Eilen 6 tuntia Onkamolla ja varmaan saman verran käveltyjä kilometrejä. Ei tärppiäkään...kaiku piirteli ainoastaan pientä kalaa eikä sekään kiinnostunut tasureista. Olin päättäny että en paista makkaroita ennen kun olen saanut yhden ahvenen mutta pakko oli jossain vaiheessa laittaa grilli tulille tai olisin kuollu nälkään. Vinkkinä muuten että kannattaa kertakäyttögrilliä käyttäessä odottaa että nuo liekit sammuu tai makkarat maistuu joltain valopetroolilta tms. paskalta.
Jäätä alkaa olla ihan kivasti. Ei haittaisi vaikka ei enää paksuuntuisi yhtään lisää. Tuossa kuvassa näkyy että kohta on normaalipituisen UR:n kierteen verran teräsjäätä ja kun kairaa kasituumasella pitää aamupalaksi vetää enemmän kuin yksi puurolautanen jos meinaa koko päivän reikää vääntää.
Tänään kävin sitten nelisen tuntia Heposelällä. Viime talvena tuolta sai melkein joka reissulla yli puolikiloisen ahvenen ja monesti suurempiakin ja ihan useita kappaleita per reissu...Karttaselaimessa mulla oli kolme merkkiä mistä kalaa on tullut ja kävin jokaisessa kohdassa muutaman reiän kairailemassa ja yrittämässä. Ihan kuollutta....yhellä reiällä tarttu kyljestä kiinni sormenmittanen sintti ja laitoin sit silmän syötiksi tasurin alakoukkuun ja sain vielä kaksi sinttiä lisää. Hip hei ja hurraa. Kivaa tämä pilkkiminen. En tiedä pitäisikö tätä sanoa mutta hieman lohduttaa kun muutkaan ei ole onnistuneet viime aikoina. Että vika ei ole pelkästään omissa taidoissa. Pitää varmaan lainata Väinö Linnaa: "Mennähän rauhas, ei soo ihmises, soon korkeemmas käres."
Nyt sitten viisi päivää töitä ja sen jälkeen odottaa uudet seikkailut uusilla järvillä :D 

lauantai 16. tammikuuta 2016

Kuorinka, Kuorinka, Kuorinka.

Jaahas. Laitetaas muutama raportti otsikossa mainitulta järveltä. Ensimmäinen reissu ei ollut mikään menestys joten uudestaan ei pitänyt mennä mutta silti sitä on jo useamman kerran löytänyt itsensä Kuoringan jäältä harhailemasta. Loppiaisena oli n. 25 astetta pakkasta ja kun kaveri oli saanut pari päivää aiemmin muutaman yli 600g ahvenen niin pitihän sitä lähteä kokeilemaan. Nykyään ei ole tullut määriteltyä mitään pakkasrajaa vaan kaikki vapaapäivät on jäällä oltu kelistä riippumatta. Loppiaisen reissu olisi pakkasen suhteen onnistunut muuten aivan täydellisesti mutta vasemman käden peukalo paleltui melko pahasti kun kynsikkäät kastui ja jäätyi ja sormi oli mennyt tunnottomaksi enkä huomannut että sitä edes olisi kylmänyt missään vaiheessa.
Kala oli melko passiivista mutta ensimmäistä kertaa oli kaikuluotaimesta todella hyötyä. Sain kolmisen kiloa perus filekalaa huijattua jään paremmalle puolelle kun ilman kaikua olisin todennäköisesti jäänyt ilman saalista. Suurimmat ahvenet painoivat 445 ja 323g. Kalat tuli karismaxin siniselkäisellä ja papukaijalla.

Seuraavana lauantaina pakkanen oli lauhtunut jonkun verran (en nyt muista lukemia) joten uskaltauduin paleltuneen sormen kanssa jäälle. Varustauduin villahanskoilla ja paksuilla rukkasilla.....hanskat oli melko kätevät jopa kalojen ylösnostossa mutta pilkkiä ei uskalla viedä lähellekään hanskoja koska koukut tarttuvat niihin paremmin kuin magneettiin. Vaan kalatpa olivat vielä passiivisempia, edes kaiuista ei ollut paljon hyötyä kun mitään ei tapahtunut vaikka heilutti pilkkiä kalojen nenän edessä....kalaa siellä kyllä oli ja paikalle tulleet pari tapsipilkkijää sai sieltä sekalaisen kokoista ruokakalaa useamman kilon mutta tasuriin ei vaan syönyt ja kuten jo tiedetään meikäläinenhän ei enää muulla suostu onkimaan. Aamulla pudotin yhdellä avannolla kaksi tosi raskaan tuntuista kalaa, molemmat iski samalla avannolla peräjälkeen n. 17m syvyydestä ja irtosi pari metriä avannon alla.....siitä sitten alkoi kalattomuus ja vasta iltapäivästä sain pienellä tasurilla ja värikoukulla huijattua 7kpl semmosia just ja just syötävän kokoisia ahvenia.

Sunnuntaina oli muuta menoa joten siltä viikonlopulta ei jäänyt isompaa kerrottavaa jälkipolville. No. Sormen paleltuma aiheutti sen että siitä alkoi nahkat irtoilemaan ja se meni aika helvetin araksi joten odotin toiveikkaana säätiedotuksen pitävän paikkaansa kun se lupaili että seuraavaksi viikonlopuksi lauhtuu. Piti mennä reilusti alle kahteenkymppiin. Sitten ennusteet vähän muuttui ja lauantaiksi ennustettiin -19 astetta pakkasta mutta kun sitten aamulla heräsin uuteen pilkkipäivään intoa täynnä mittari näytti -30. VOI JUMALAUTA! Kyllä taas köyhää koetellaan kun pitää viikot käydä töissä eikä voi valita pilkkipäiviä sään mukaan. No vetelehdin puolisen tuntia sängyssä koska olin melko varma ettei kaverikaan ole lähdössä tuonne pakkaseen mutta kun soitin hänelle tulikin käsky olla valmiina puolessa tunnissa haalarit päällä parkkipaikalla. No ei siinä mitään. Minähän olin valmiina.

Nyt oltiin jo ihan uusilla astelukemilla, koskaan en ollut kolmenkympin pakkasilla vielä pilkkinyt mutta kai se oli koettava sekin ihme. Ajeltiin taas Kuoringalle kun ei keksitty parempaakaan paikkaa. Kalat eivät olleet juurikaan aktivoituneet eli taitaa tänä vuonna jäädä ne mättöreissut väliin mitä parina talvena on saanut tuonne tehdä....Aamulla kalat olivat vähän aktiivisempia mutta puolta päivää kohden ei edes jaksaneet nousta väliveteen tasuria katsomaan. Yhteensä 5 kappaletta taisin saada semmosia perus fileahvenia ja niiden lisäksi yksi vähän parempi kala, 840g/39cm. Kuoringan enkka parani hieman, aiempi oli muistaakseni 41cm/820g. Tuo iso oli mukava bonuskala kylmään päivään. Yhtä lukuunottamatta kalat tuli 7cm Nilsun papukaijalla joka on yksi luotettavimmista tasureista järvelle kuin järvelle keliin kuin keliin. Uitin kyllä tänäänkin useamman pienvalmistajan kevennettyjä tasureita mutta kun kala ei ota niihin kiinni niin se ei ota..pilkitään sitten kaupan tasureilla jos niihin ottaa.

Kovasta pakkasesta huolimatta kylmä ei päässyt yllättämään kuin vasta aivan iltapäivästä kun meni siimat sekaisin ja yritin niitä avokäsin selvitellä...siinä vaiheessa kun jo ennestään paleltunutta peukaloa alkoi vihlomaan tungin vavat siimasotkuineen reppuun ja kaivoin taskusta esiin pari kädenlämmitinpussia ja tungin ne rukkasiin. Kaiku näytti vielä alla kalaa mutta en viitsinyt riskeerata sormia muutaman sintin takia.

Huomiseksi muuten piti sitten taas lauhtua -19 asteeseen mutta nyt ennuste näyttää että lauhtuu maanantaiksi. Kannattaisi varmaan noiden ennusteiden laatijan kokeilla jotain muuta ammattia kun tuo meteorologin homma vaikuttaa ihan puhtaalta arpapeliltä...taivas on täynnä monen miljardin säähavaintosatelliittia eikä osata edes pilkkikelejä ennustaa parin päivän päähän. Mutta kaipa se pitää huomennakin jossain käydä kokeilemassa tuuriaan.



Loppiaisen saaliit.

Pakastekaloja.

Oma Kuoringan enkka 840g/39cm.


Kovilla pakkasilla on vähän ollut ongelmia saada kuvamateriaalia blogia varten. Taskussa olen pitänyt uskollista pokkaria mutta siitä hyytyy aina patterit viimeistään siinä vaiheessa kun kuva pitäisi ottaa...kännykkäkin hyytyy haalarin taskussa mutta tänään pidin sitä haalarin sisällä lämpimässä sen aikaa että sain käyntiin ja napattua pari kuvaa.

ps. tuleepa muuten sekavaa tekstiä kun yrittää muistella suurinpiirtein oikein kolmen reissun tapahtumat.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Pilkkikausi avattu

No niin. Vaikka kauden avaus venyi myöhäisemmäksi kuin edellisenä talvena niin jäälle on jo päästy. Siitä että onnistuiko kauden avaus vai ei voidaan olla monta mieltä. Yksi kehukala on tullut mutta muuten reissut on ollut melko ankeita kun saaliit on jääneet vähäisiksi vaikka saaliinhan ei pitäisi ollakaan se pääasia reissuilla.

Tähän talveen varustauduin hankkimalla Lowrance Elite 3X -kaikuluotaimen. Mukaan tuli kantolaukut ja pilkkianturit ja hintaa oli ns. vitusti verrattuna viime talven tarjouksiin mutta ajattelin että jos nyt vielä tulee siirrettyä luotaimen hankintaa ei sitä saa ikinä ostetuksi. Varmaanhan tuo on joku karvalakkimalli kun kaverin 4X näyttää niin paljon paremmalta että taas köyhä muutaman kympin säästämällä kusi ihteesä kintuille. Mukaan tarttui myös 8" kaira jotta isot ahvenet mahtuu tulemaan reiästä sen kummemmin tähtäilemättä.

Avaus suoritettiin Suur-Onkamolle 29.12. Suunnilleen pilkit ui samoissa vesissä mistä vuosi sitten nappasi se ennätysahven mutta tällä kertaa paikka vaikutti tyhjältä. Ainoastaan jotain pikkukalaa luotain piirsi pohjaan ja muutamia 100-180g ahvenia siiman päähän tarttui. Lisäksi joku kiloinen hauentuppi. Pääsi kuitenkin pahimmista paineista kun tuntui että koko joululoma menee ihan pilalle jos ei pääse kohta kalalle. Onkamolla ihmettelin että kun uudella kairalla ei meinaa saada reikää 10cm jäähän että voi olla melkosen haastavaa kun jäät paksunee että tämmöstäkö on poraaminen kasituumasella....no seurasin sitten kaverin touhuja kun se oli myös ostanu samanlaisen kairan ja sillä meni muutamalla pyöräytyksellä kaira läpi kun oma kaira jauhoi semmosta hienoa jauhoa ja pyörittää sai varmaan 20 kertaa....siispä motonettiin ja pienen selittelyn jälkeen hyllystä uusi kaira tilalle...mikä lie valmistusvika ollut kun tehtaan jäljiltä terä paskana.

Kauden avauskalat, kyllä niistä syömään pääsi


No uusi kaira ja uudet kujeet. Seuraava reissu suuntautui jonnekin Jänisselän lahdelle, tarkemmin en osaa määritellä tai en oikeastaan viitsi kun ihan kaikkea ei pidä kertoa. Jäätä oli tuolla isommalla järvellä 9cm ja se oli melko epäilyttävän näköistä kun jo kertaalleen lautoiksi särkynyt jää oli jäätynyt uudelleen ja lauttojen välinen kirkas jää näytti siltä kuin jäätä ei olisi ollut ollenkaan vaan olisi kävellyt tyhjän päällä. No kesti se kuitenkin. Aloiteltiin melko rannasta pilkkimään ja parilla reiällä kaiku piirsi pohjaan semmosta pientä syheröä jonka päättelin olevan pikkukalaa, sainkin siitä yhden n. 100g kalan....yritin jollain tavalla ottaa selvää kaiun säädöistä että se piirtäisi isot kalat eri väreillä ja hetken päästä näytössä näkyikin paksuhko keltainen viiva joka katosi nopeasti. Vaihtelin erilaisia 10cm kevennettyjä tasureita mutta kala(t) ei ollut niistä kiinnostuneita. Sitten päätin kokeilla pikkutasuria ja kun pudotin 5cm firetiger värisen Karismaxin avantoon lähti väliveteen nousemaan jyrkästi paksu keltainen viiva ja kohta delfiinin rulla rääkäisi ikävän kuuloisesti...kala oli raskaan tuntuinen ja kuten aina tuollaista tempoilua siiman päässä luulee haueksi ennen kuin totuus paljastui. No kohta jäällä makasi 1450g painoinen ja 46cm pituinen AHVEN tasuri syvällä kurkussa. Lievä epäusko taas valtasi mielen että näinkö helppoa tää ison ahvenen pyynti on mutta kyllä sitä sitten taas jalat on palanneet takaisin maan (tai pitäisikö sanoa jään) pinnalle kun enempää ei ole kuulunut. Myöskään kavereille ei sattunut mitään kummempaa siiman päähän tuona päivänä joten mistään huipusta mättöpaikasta ei voida puhua.



vähä hymyilyttää


Seuraava reissu suuntautui Hepolahdelle päin josta hiljaisen päivän loppupuolella tartutin yhden 520g ahvenen ja kaverille nätti 6,5 kg hauki jonka väsytteli pikkutasurilla ja ohuella siimalla. Kumma miten ne isot aina tarttuu silloin kun jotain hengettömän pientä viehettä uittelee vedessä.

Joskus tää olis ollu kauden kehukala mutta nyt näytti valitettavan pieneltä




Sitten oli vuorossa "operaatio Kuorinka". Vuosi sitten sieltä sai mättää ensijäillä  niin paljon ruokakalaa kuin ilkisi ottaa mutta nyt oli toinen ääni kellossa. Odotukset oli kyllä korkeat kun aamuhämärissä läksin reilun parin kilometrin matkaa uimarannan parkista taivaltamaan kohti kalapaikkoja. Voi valtava sitä tunnetta kun pääset ensimmäisenä paikalle jossa ei vielä ole kukaan käynyt ja alat veivaamaan reikää jäähän. Parin viime talven perusteella olisin melkein uskaltanut lyödä vetoa että saalis tulisi olemaan hyvä mutta vuodet ei ole samanlaisia. Paikat tuntui aivan tyhjältä vaikka reijitin penkan reunoja 20m:n vedestä edeten kymmeneen metriin ja kävin myös yhden selkäpakan testaamassa mutta ainoastaan muutamalla reiällä löytyi vähän kalaa ja nekin pientä sinttiä. Käsittämätön epäusko valtasi mielen kun tällä kertaa saaliit jäi noin kymmeneen ahveneen joista suurinkin vähän reilu 100g. Oli kuitenkin melko hyvä reissu kun sai nauttia raikkaasta -15 pakkassäästä ja varusteet pelasi eikä ollut yhtään kylmä missään vaiheessa. Termarissa oli hernekeittoa joka maistui erinomaiselta juustoleipien kanssa ja siihen vielä kahvit päälle. Jotkut valitteli rannassa että on kylmä mutta itse kyllä tarkenen pilkillä vaikka pakkasta olisi ollut kymmenen astetta enemmänkin, huolehtii vaan että pukee päälle riittävän monta kerrosta alusvaatteita ja pitää kädet kuivina.

Tänään tein talven tähän mennessä paskimman reissun. Kun isoilta järviltä on tullut lähinnä kokemusta niin päätin siirtyä lampipilkille. Yleensähän lammet tuleet testattua vaan silloin kun isoille järville ei vielä uskalla mutta nyt ajattelin päinvastoin että jos isoilta vesiltä ei tule kalaa niin jos sitten lammet tarjoaisi hyviä yllätyksiä. Paskan marjat. Kuurnan Valkealampi tuntui niin kuolleelta että ei oo ennen ikinä tuntunut. Kiersin koko lammen saamatta sintin sinttiä. Kertaakaan ei edes nykinyt. Kerran luultavasti hauki pyörähti välivedessä tasuria katsomassa ja jollain avannolla pohjassa näkyi pientä kalaa mutta muuten ihan kuin olisi onkinut kaivosta. Jäätä oli jo 19cm joten ainakaan tuolla ei tarvinnut enää pelätä kestääkö vai ei.  Tähän asti jäät on olleet lumettomat mutta tänään tuli jo päivän aikana jokunen sentti kun taivaalta tuprusi koko päivän isoja hattaroita. Pulkan kun veti avannon viereen että sai kaiun anturin avantoon niin avannosta kairatessa noussut vesi jäätyi sohjoksi pulkan pohjaan mikä taas keräsi lunta ja tuntui niinku olis kivirekeä perässä vetänyt :D Ei ollu helppo päivä.

Kasituumaisella reikien vääntäminen ja kilometrien käveleminen tuntuu sen verran kropassa että onneks pääsee taas pariksi päiväksi töihin huilaamaan. Keskiviikkona on loppiainen joten silloin ilman muuta jäälle vaikka lupailee melko rapsakoita kelejä. Pitää katella jos jonkun paremman kameran sais mukaan jäälle niin ottas tuosta kaikuviritelmästä kuvia kun kännykällä tulee niin onnetonta jälkee. Palataan taas asiaan kun jotain kerrotavaa ilmenee!