Oikein pilkittyjä kaloja

Nykyään kun tasapainopilkintä on varmasti suositumpaa kuin koskaan on erilaisia tapoja pilkkiä kaloja. On oikea tapa ja sitten väärä tapa. Oikea tapa on se kun kalastetaan kevennetyllä tasapainolla jolla on mittaa vähintään 10cm (kaikki alle kymmensenttiset on mormyskoita). Tasurin pitää olla luonnollisen värinen (särki, salakka, ahven, kiiski jne), ärsykevärit ei käy. Alakoukku pitää olla puhdas eli pelkkä kolmihaarakoukku ilman väripallukoita tai muilta tasurimiehiltä tulee kommentteja: "Sulla on joku roska tarttunu alakoukkuun". Heh heh. No tänään sitten tuli pitkästä aikaa niitä oikein pilkittyjä ahvenia.

Harhailtiin jossain Jänisselällä päin. Viikolla tutkittiin pohjakarttoja ja löydettiin mielenkiintoisia alueita mutta kun aamulla yritettiin saada autoa parkkiin niin joka paikassa minne ajettiin oli yksityistien kylttejä joten paikaksi valikoitui joku random paikka mihin vaan auton sai semmoiseen kohtaan ettei tarvii pelätä mökkiläisten valituksia.

Jäällä keli oli viikon aikana vain huonontunut. Lunta oli tullut lisää ja hangen pinta oli kovettunut, välillä se saattoi kantaa pari kolme askelta mutta taas petti ja tuollainen on äärimmäisen rasittavaa varsinkin jos pitää kilometritolkulla kävellä ja etsiä kalaa uusilta vesiltä. Jonkun aikaa niitä kaloja joutuikin etsimään kunnes huomattiin että eräästä saaresta selälle päin oli joskus ollut kai railo mikä oli tuiskunnut umpeen mutta siinä oli selkeästi muutamia laikun tapaisia vähälumisempia kohtia jos oikein tarkasti katsoi. Niiltä paikoilta löytyi päivän vähät kalat jotka olivat kyllä syönnillä mutta niin paikoillaan jurottavia että ei jaksanut kairata tarpeeksi että niitä olisi enemmän löytänyt.

Kalat siis tuli salakannahkaisella Panucci-tasurilla. Ensimmäistä kertaa tänä talvena kala oikeasti iski kevennettyyn voimalla. Kalat eivät olleet isoja, suurinkin vain 390g mutta positiivista että nyt pilkkimisessä oli semmoista meininkiä mistä olen lukenut ja haaveillut. Eli pudotetaan kaikuluotaimen anturi avantoon, sitten pudotetaan perään kevennetty tasuri. Sitten katsotaan kun pohjasta lähtee nousemaan viiva tasuria kohti. Kun kala on lähellä tasuria tehdään pieniä väristyksiä tai hidasta nostoa ja sitten kun kala iskee kiinni se nostetaan jäälle. Yksinkertaista eikö vain :D

Vaikka kalaa tuli sen verran että sentään sormiin haju jäi niin välillä miettii että onko tuo kaiken tämän raatamisen arvoista. Yli 2km suuntaansa kun talsi tuolla hangessa niin jalat alkaa olla aika lopussa. Lisäksi lumi tuottaa muitakin ongelmia...kun jos vaikka yrittää repulla istua niin reppu painuu lumeen ja jalat jää korkeelle...yritä siinä sitten istua pilkillä kun asento on kun paskantavalla koiralla. Siksi pilkin tänään suurimman osan ajasta seisaaltaan mikä ei tunnu oikein sopivan omaan pilkintätyyliin.

Huomenna taas on kai lähdettävä jäälle ja kohteena on joku kaverin valitsema erikoismesta mistä ei oo muuta tietoo kun että isoa kalaa voi saada jos hyvä päivä osuu kohdalle. Osuiskin. Yöksi ainakin lupailee ihan järkyttävää lumisadetta joten tiedossa ei ole ainakaan helpotusta tuleville reissuille.

Oikein pilkittyjä.