Pääsiäisen pilkkimaraton, OSA 1: Pyhäselkä

Pyhäselkää on kiinnostanu jo pitkään käydä kokeilemassa tasurivehkeillä mutta ei oo tullu lähettyä moneen talveen jos ei lasketa jotain kevään reissuja Lautasuolle ym. matalaan. Tänään sitten päätin testata vieläkö kalaa on samoilla paikoilla kun 15-20 vuotta sitten. Aamulla kuuden aikaan kävelin kohti Sortavalan saaria ja kova tuuli työnsi jäätävää lunta naamaan semmosella voimalla että taas mietin että miks helvetissä en ole esim. kotona peiton alla lämpimässä. Aloitin kairailun n. 5m vedeltä ja etenin kohti laivaväylää jossa vettä oli 7m. Aivan liian syvää tuntui olevan tällä kertaa kun jään paksuus on yli 60cm ja lunta jäällä. Kaikuluotain ei näyttänyt muutamaan tuntiin mitään kalaa semmosilta paikoilta mistä joskus pikkupoikana sai kiskoa tapsipilkillä hyvänkokoista ahventa. Jossain vaiheessa katsoin kun porukkaa kerääntyi kauemmas selälle ja kartasta arvioin että ne istui selvästi matalammalla vedellä...läksin väylän yli Napaluodon suuntaan ja löysin sieltä railon jonka vierellä oli pari lumetonta laikkua 4m vedeltä. Kairasin laikuille muutaman reiän ja sain niistä päivän ainoat kalat. 14 kappaletta mustia ahvenia, suurinkin vain 205g. Kalat tuli ihan pienellä papukaijan värisellä MA-muikulla jossa vielä alla värikoukku eli eipä juuri oikeaoppisesta tasuripilkinnästä voida puhua.

Etenin railoa pitkin muiden pilkkijöiden suuntaan ja kävin jututtamassa muutamaa pilkkimiestä jotka kehuivat pari päivää aikaisemmin saaneen tuolta hyvää kalaa mutta tänään ei sitten tullut kuin muutamia sinttejä. Kiloahveniakin sieltä on joskus kuulemma noussut. Itse kairailin minkä jaksoin 8" kairalla mutta en saanut enää kuin muutamia nousuja ja hipaisuja tasuriin. 9 kappaletta kaloista otin ruuaksi ja loput heitin lokeille jotka jäi niistä tappelemaan kun noin kahdeksan tunnin kalastuksen jälkeen päätin luovuttaa. Päivän ehkä ainut positiivinen asia oli se että jäällä oli hyvä liikkua, 3,5km paluumatka autolle taittui reilussa puolessa tunnissa (onkohan kunto noussut vai mistä johtuu). Tietysti kun olin aamulla n. 2km päässä rannasta kaksi autoa ajoi minusta ohi mutta itse en yksin uskalla lähteä jäälle harhailemaan autolla kun ei ole ketään mukana edes työntämässä.

Periaattessa jäi semmonen kuva Pyhäselästä että pitäs enemmänkin käydä kokeilemassa että oppis tuon paikan metkut tuntemaan, olisihan se säästöä kun rantaan tarvitsee ajaa muutama kilometri normaalien 50-100km sijaan, jotenkin vaan on semmonen olo aina tuolla että lääniä on ihan liikaa mistä lähteä kalaa etsimään, monesta paikasta kala löytyy helpommin.

Huomenna pitää käydä kokeilemassa Hepolahtea, siellä on ainakin matalaa joten liian syvästä ei voi pilkkiä. Toivotaan että vielä jaksaa kairata, tänään tosissaan otti jo voimille kun kairasta ei jäänyt kuin kahvaosa näkyviin siinä vaiheessa kun terä viimein meni jäästä läpi.

sinttikasa ja välineet joita tulee raahattua mukana