Pilkkikausi avattu

No niin. Vaikka kauden avaus venyi myöhäisemmäksi kuin edellisenä talvena niin jäälle on jo päästy. Siitä että onnistuiko kauden avaus vai ei voidaan olla monta mieltä. Yksi kehukala on tullut mutta muuten reissut on ollut melko ankeita kun saaliit on jääneet vähäisiksi vaikka saaliinhan ei pitäisi ollakaan se pääasia reissuilla.

Tähän talveen varustauduin hankkimalla Lowrance Elite 3X -kaikuluotaimen. Mukaan tuli kantolaukut ja pilkkianturit ja hintaa oli ns. vitusti verrattuna viime talven tarjouksiin mutta ajattelin että jos nyt vielä tulee siirrettyä luotaimen hankintaa ei sitä saa ikinä ostetuksi. Varmaanhan tuo on joku karvalakkimalli kun kaverin 4X näyttää niin paljon paremmalta että taas köyhä muutaman kympin säästämällä kusi ihteesä kintuille. Mukaan tarttui myös 8" kaira jotta isot ahvenet mahtuu tulemaan reiästä sen kummemmin tähtäilemättä.

Avaus suoritettiin Suur-Onkamolle 29.12. Suunnilleen pilkit ui samoissa vesissä mistä vuosi sitten nappasi se ennätysahven mutta tällä kertaa paikka vaikutti tyhjältä. Ainoastaan jotain pikkukalaa luotain piirsi pohjaan ja muutamia 100-180g ahvenia siiman päähän tarttui. Lisäksi joku kiloinen hauentuppi. Pääsi kuitenkin pahimmista paineista kun tuntui että koko joululoma menee ihan pilalle jos ei pääse kohta kalalle. Onkamolla ihmettelin että kun uudella kairalla ei meinaa saada reikää 10cm jäähän että voi olla melkosen haastavaa kun jäät paksunee että tämmöstäkö on poraaminen kasituumasella....no seurasin sitten kaverin touhuja kun se oli myös ostanu samanlaisen kairan ja sillä meni muutamalla pyöräytyksellä kaira läpi kun oma kaira jauhoi semmosta hienoa jauhoa ja pyörittää sai varmaan 20 kertaa....siispä motonettiin ja pienen selittelyn jälkeen hyllystä uusi kaira tilalle...mikä lie valmistusvika ollut kun tehtaan jäljiltä terä paskana.

Kauden avauskalat, kyllä niistä syömään pääsi

No uusi kaira ja uudet kujeet. Seuraava reissu suuntautui jonnekin Jänisselän lahdelle, tarkemmin en osaa määritellä tai en oikeastaan viitsi kun ihan kaikkea ei pidä kertoa. Jäätä oli tuolla isommalla järvellä 9cm ja se oli melko epäilyttävän näköistä kun jo kertaalleen lautoiksi särkynyt jää oli jäätynyt uudelleen ja lauttojen välinen kirkas jää näytti siltä kuin jäätä ei olisi ollut ollenkaan vaan olisi kävellyt tyhjän päällä. No kesti se kuitenkin. Aloiteltiin melko rannasta pilkkimään ja parilla reiällä kaiku piirsi pohjaan semmosta pientä syheröä jonka päättelin olevan pikkukalaa, sainkin siitä yhden n. 100g kalan....yritin jollain tavalla ottaa selvää kaiun säädöistä että se piirtäisi isot kalat eri väreillä ja hetken päästä näytössä näkyikin paksuhko keltainen viiva joka katosi nopeasti. Vaihtelin erilaisia 10cm kevennettyjä tasureita mutta kala(t) ei ollut niistä kiinnostuneita. Sitten päätin kokeilla pikkutasuria ja kun pudotin 5cm firetiger värisen Karismaxin avantoon lähti väliveteen nousemaan jyrkästi paksu keltainen viiva ja kohta delfiinin rulla rääkäisi ikävän kuuloisesti...kala oli raskaan tuntuinen ja kuten aina tuollaista tempoilua siiman päässä luulee haueksi ennen kuin totuus paljastui. No kohta jäällä makasi 1450g painoinen ja 46cm pituinen AHVEN tasuri syvällä kurkussa. Lievä epäusko taas valtasi mielen että näinkö helppoa tää ison ahvenen pyynti on mutta kyllä sitä sitten taas jalat on palanneet takaisin maan (tai pitäisikö sanoa jään) pinnalle kun enempää ei ole kuulunut. Myöskään kavereille ei sattunut mitään kummempaa siiman päähän tuona päivänä joten mistään huipusta mättöpaikasta ei voida puhua.

vähä hymyilyttää

Seuraava reissu suuntautui Hepolahdelle päin josta hiljaisen päivän loppupuolella tartutin yhden 520g ahvenen ja kaverille nätti 6,5 kg hauki jonka väsytteli pikkutasurilla ja ohuella siimalla. Kumma miten ne isot aina tarttuu silloin kun jotain hengettömän pientä viehettä uittelee vedessä.

Joskus tää olis ollu kauden kehukala mutta nyt näytti valitettavan pieneltä

Sitten oli vuorossa "operaatio Kuorinka". Vuosi sitten sieltä sai mättää ensijäillä  niin paljon ruokakalaa kuin ilkisi ottaa mutta nyt oli toinen ääni kellossa. Odotukset oli kyllä korkeat kun aamuhämärissä läksin reilun parin kilometrin matkaa uimarannan parkista taivaltamaan kohti kalapaikkoja. Voi valtava sitä tunnetta kun pääset ensimmäisenä paikalle jossa ei vielä ole kukaan käynyt ja alat veivaamaan reikää jäähän. Parin viime talven perusteella olisin melkein uskaltanut lyödä vetoa että saalis tulisi olemaan hyvä mutta vuodet ei ole samanlaisia. Paikat tuntui aivan tyhjältä vaikka reijitin penkan reunoja 20m:n vedestä edeten kymmeneen metriin ja kävin myös yhden selkäpakan testaamassa mutta ainoastaan muutamalla reiällä löytyi vähän kalaa ja nekin pientä sinttiä. Käsittämätön epäusko valtasi mielen kun tällä kertaa saaliit jäi noin kymmeneen ahveneen joista suurinkin vähän reilu 100g. Oli kuitenkin melko hyvä reissu kun sai nauttia raikkaasta -15 pakkassäästä ja varusteet pelasi eikä ollut yhtään kylmä missään vaiheessa. Termarissa oli hernekeittoa joka maistui erinomaiselta juustoleipien kanssa ja siihen vielä kahvit päälle. Jotkut valitteli rannassa että on kylmä mutta itse kyllä tarkenen pilkillä vaikka pakkasta olisi ollut kymmenen astetta enemmänkin, huolehtii vaan että pukee päälle riittävän monta kerrosta alusvaatteita ja pitää kädet kuivina.

Tänään tein talven tähän mennessä paskimman reissun. Kun isoilta järviltä on tullut lähinnä kokemusta niin päätin siirtyä lampipilkille. Yleensähän lammet tuleet testattua vaan silloin kun isoille järville ei vielä uskalla mutta nyt ajattelin päinvastoin että jos isoilta vesiltä ei tule kalaa niin jos sitten lammet tarjoaisi hyviä yllätyksiä. Paskan marjat. Kuurnan Valkealampi tuntui niin kuolleelta että ei oo ennen ikinä tuntunut. Kiersin koko lammen saamatta sintin sinttiä. Kertaakaan ei edes nykinyt. Kerran luultavasti hauki pyörähti välivedessä tasuria katsomassa ja jollain avannolla pohjassa näkyi pientä kalaa mutta muuten ihan kuin olisi onkinut kaivosta. Jäätä oli jo 19cm joten ainakaan tuolla ei tarvinnut enää pelätä kestääkö vai ei.  Tähän asti jäät on olleet lumettomat mutta tänään tuli jo päivän aikana jokunen sentti kun taivaalta tuprusi koko päivän isoja hattaroita. Pulkan kun veti avannon viereen että sai kaiun anturin avantoon niin avannosta kairatessa noussut vesi jäätyi sohjoksi pulkan pohjaan mikä taas keräsi lunta ja tuntui niinku olis kivirekeä perässä vetänyt :D Ei ollu helppo päivä.

Kasituumaisella reikien vääntäminen ja kilometrien käveleminen tuntuu sen verran kropassa että onneks pääsee taas pariksi päiväksi töihin huilaamaan. Keskiviikkona on loppiainen joten silloin ilman muuta jäälle vaikka lupailee melko rapsakoita kelejä. Pitää katella jos jonkun paremman kameran sais mukaan jäälle niin ottas tuosta kaikuviritelmästä kuvia kun kännykällä tulee niin onnetonta jälkee. Palataan taas asiaan kun jotain kerrotavaa ilmenee!