Pääsin taas isäukon matkaan niin annoin kuskin päättää kalapaikan. Haninniemessä Viinijärvellä ei oo tullu vuosiin käytyä kun paikka on ollu aika nihkee, mutta sen verran nihkeetä ollu joka puolella viime aikoina että sama mistä sitä yrittää. Keli jäällä olikin parempi kuin eilen koska yöllä oli kohtalainen pakkanen ja kohvajää kesti 90 kiloisen pilkkijän varusteineen. Vanhoilta rei'iltä olis saanu taas ihan älyttömän pientä ahventa ja särkee vaikka kuinka paljon mutta isommat tuntu olevan hukassa. N. 50 kappaleen jälkeen kyllästyin ja kiertelin jonkun verran (melko vähän) mutta tyhjiä reikiä kertyi aika tavalla. Sitten satuin paikalle jossa joku oli edellisenä päivänä kiskonu hulluna kalaa jäljistä päätelleen mutta alue tuntui aika elottomalta. Taisi olla neljäs vanha reikä kun pilkkiä pohjaan laskiessa siima yllättäen löystyi ja kiristäessä tuntui kuin koukku olisi tarttunut pohjaan kiinni mutta kala siellä oli. Pidin siimaa niin kireällä kuin uskalsin ja hitaasti nostin kalan avannon alle. Kerran se lähti kunnon syöksyyn ja kun toisen kerran sain sen hinattua ihan näköetäisyydelle siima napsahti poikki. Hauki perkele.
Taas tyhjän pyyntiä kunnes läheltä rantaa huomasin jonkun mökkiläisen kairailleen muutamia reikiä. Siitä sitten tulikin reissun pelastus kun yhdestä avannosta tuli ensin 7 hyvänkokoista kalaa, sitten vielä kolme ja kun pitkään reiällä istuskelin nappasi lopulta reissun suurin, n. 400g kala. Sitäkin isompi olis ehkä tullut mutta kun pitkään aikaan ei tapahtunut mitään ja keskityin katselemaan maisemia vapa meinasi lentää avantoon. Kun sain vavan kiinni kala oli jo mennyt menojaan!
yksikin avanto voi pelastaa koko reissun
...ja se päivän komein!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti