torstai 7. helmikuuta 2013

Onhan sitä tullu pilkittyy

 On ollu muutamat viime reissut niin ankeita ettei oo jaksanu paljon päivitellä blogia mutta jos sattus olemaan olemassa joku ihminen joka tätäkin lukee niin kirjotetaan nyt jotain niin eivät luule että olen hukkunut järveen. Eli tuon edellisen raportin jälkeen on tullu käytyy pari kertaa Kuoringalla ja reissut oli melkein samanlaisia kaikki, pientä ahventa joka reiässä ja isompia vaan muutama kappale eikä nekään oikeesti ollu mitään isoja, hyvä jos 200g:n ylitykseen pystyi. Viimesellä reissulla sitten meni jalka paskaks, liekö "marssimurtuma" tms. kun kahlasin 2,5 kilometrii upottavassa sohjossa niin loppumatkasta tuntui että jalka ei kestä enää kävellä metriäkään, nyt se on muuten kunnossa mutta ei kestä pilkkikengät jalassa kävellä kun muutaman sata metrii kun alkaa koskemaan. Siksipä olen tehnyt reissuja sellaisille paikoille jossa ei tarvitsisi kävellä montaa kilometriä.

26.1. Valkealampi

Voi ristus. Kala oli pientä ja sekin söi huonosti. Minä poika näppäränä ajoin siihen uimarannan parkkipaikalle ja arvaattehan että miten siinä käy kun ei oo koko talveen aurattu sitä. Yritin sitä rinnettä ylös niin eihän se noussu ja kun peruutin takasin päin ottaakseni vähän vauhtia niin auto perkele lipsahti vähän tieltä ulos ja jäi pohjasta kiinni. Ensin siihen pysähtyi joku ohikulkija joka lainasi lapioo mutta ei se lapioiminen ja auton työntäminen auttanu joten soittelin velipojan hinaamaan. Saatiinkin se siitä sitten irti hinattua kun alamäkeen vedettiin mutta oli niin saatanasti lunta että jäi uudestaan kiinni. Sitten jo alko keinot loppumaan niin joku avulias ohikulkija pysähtyi tarjoamaan apua ja nelivetomaasturilla kiskas auton tielle niin että pääsin siltäkin reissulta lopulta kotiin.

2.2. Höytiäinen

Varparannalla yms. mestoilla joutuu aina kävelee niin kauas joten kurvasin jo ennen varparannan tietä rantaan kohdasta jossa kyltti kertoo paikaksi SOMERLUOTO. Siitä on joskus tullu ihan mukavasti kalaa ihan lähirannasta. (ei pidä sekoittaa muihin höytiäisen somerluotoihin joita kartasta löysin ainaki 2 kpl) Tällä kertaa kalaa ei ollut lähirannassa venetalaiden edustalla, ei ollut oikealla päin talasniemessä  eikä oikein missään. Meinasin jo vaipua epätoivoon kunnes kolmen tunnin kairailun jälkeen läheltä luotoa sain härnättyä morrilla ja surviaisen toukilla 20 säälittävän pientä ahventa plus yhden noin satagrammasen. Jotain vikaa Höytiäisessä, oon kuullu monista kalattomista tai max. parin nykäisyn reissuista joten saa olla ihan rauhassa minulta nyt tuo järvi, korkeintaan viimeisillä jäillä kokeilen siianpilkintää.

6.2. Särkijärvi

Tämä se on semmonen paikka että kalaa saisi vaikka kuinka paljon, koossa vaan on toivomisen varaa. Aamulla klo 9 aikoihin muutama +100g ahven ja iltapäivällä klo 14 jälkeen jokunen n. 200g kala. Siinä välissä n. 5kg pientä sinttiä ja muutamia isoja särkiä. Kyllä ne paikkaansa pitää ne kisatulokset, helposti tuolta vetäs toistakymmentä kiloa jos viitsisi onkia mutta ei niin pienillä tee mitään. Hieman oli jo havaittavissa semmoista aamu ja iltapäiväsyöntiä eli isomman ahvenen perässä kannattanee olla jo aikaisin jäällä. Otin muuten muutamasta särjestä selkäfileet jääkaappiin odottamaan ruuaksi valmistusta, en oo aikasemmin kokkaillu särkeä mutta kokeillaan kepillä jäätä, että miten äijän käy. :D Tuskin jäävät syömättä kuitenkaan.

Viikonlopuks pitäs keksii joku kiva paikka taas kun ei tuolta jäältä malta poissa pysyy.

perjantai 4. tammikuuta 2013

Kunto koetuksella

Kuoringalle suunnistin taas ja jo kotona aamulla päätin että kävelen selkäsaaren kupeelle oli keli jäällä minkälainen tahansa. Heti rannassa huomasin että VIRHE mutta tulipahan kuitenkin lähettyä. Välillä oli upottavaa lunta ja välillä upottavaa kohvajäätä jonka alla vettä. Vain pieni osa n. 2,5km matkasta oli kevyt kävellä. Hiki tuli mutta kun laitoin haalarin reppuun kävelyn ajaksi niin oli sitten mistä lisätä vaatetta päälle kun rupes pilkkimään.  Tasapainoja kokeilin aluksi mutta edelleenkään en ole saanut hankituksi sopivan kokoisia noihin syvyyksiin (10-15m) joten melkein koko päivän kikkailin toukkavehkeillä.

Jäällä  oli laikkuja joihin porailin reikiä ja heti kävi selväks että pientä kalaa sais kiskoo vaikka repun täyteen. Muutamia otin joka reiästä ja heti aamusta sekaan sattu päivän suurimmat 150-200g ahvenet. Kiertelin isomman toivossa mutta kun muutamaan tuntiin ei löytyny mitään mainittavampaa niin palasin vanhoja jälkiä ottireijille nypläämään sinttien kanssa. Yhdestä avannosta syönti ei vain loppunut mutta iltapäivä alkoi hämärtymään joten oli aika suunnistaa rantaa kohti. Paluumatka oli vähintään yhtä tuskallinen käveltävä. Jos nyt pakastuisi reilusti niin keli jäällä saattaisi parantua, ehkä ensi viikolla pitää käydä testaamassa jos isompi kala ois otillaan. Ja huomenna käyn ostamassa vaikka pari isompaa Nilsun tasapainoa jos ei muita kiinnostavan näköisiä kuvia satu järkevään hintaan löytymään.


Muutama vähän parempi kala

Kalaisin reikä Kuoringalla IKINÄ!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Viimassa ja tuiskussa

Heposelkä. Pöllänniemi. -6 astetta, kauhee tuuli. Varkauden tietä kun ajelin niin tuntu että auto ei pysy tiellä kun aukeissa paikoissa puhalteli, tuskin olis tullu lähettyy jos olis kotona huomannu tuulen voimakkuuden mutta eihän se siellä parkkipaikalla autoa pakkaillessa tuntunut.

Pukinlahteen oli tavoite kävellä mistä viime vuonna tuli talven suurin (alle puoli kiloinen :( ) ahven. Kokeilin vähän aiemmin jo porailla reikiä mutta en löytänyt syvänteen reunaan josta pientä ahventa ja haukia tuli saaliiksi viime vuonna. Syvyyskartasta oli tarkotus tutkia aluetta etukäteen mutta joku nihilisti on päättänyt poistaa osan kartoista netistä, toivottavasti kaikki ei häviä. No ensimmäiseen kahteen tuntiin ei nykäisyäkään. Ei lähtörannasta eikä pukinlahdesta. Sitten muutama varovainen raapaisu pystypilkkiin, tasapainoihin ei merkkiäkään kaloista, mutta kun jotain elämää oli jään alla havaittavissa päätin jäädä tutkimaan aluetta....

Seuraava vaihe oli operaatio MORMYSKOINTI! Tietäähän sen miten käy kun laittaa 0,12 siimat peliin ja hengettömän pienen morrin. Saalista alko tulla yhdeltä reiältä ihan kivasti mutta vähänkin suuremman kalan kanssa menee homma liian jännäksi. Ensin siimaa venytti 300g ahven ja hetken päästä sen kestävyyttä testasi 600g hauki. Lievä pettymyshän se oli kun avannosta kurkisti hauen suippo nokka eikä lainkaan iso ahven jollaiseksi kalaa ensin luulin. Siima vielä katkesi ratkaisevalla hetkellä mutta onneksi sain kalan päästä kiinni ennen kuin se sukelsi takaisin syvyyksiin mormyska huulessa (ei oo köyhällä varaa menettää 3e wolframeja). Hauen jälkeen tietysti laitoin heti ison tasapainon pyyntiin mutta ei tullut lisää haukia eikä isoja ahvenia. Vähän ajan päästä kyllästyin ja sidoin morrin takaisin siimaan mutta ei tullut saaliiksi enää kun muutama pasuri ja pieni ahven vaikka tein lisäreikiä ja kokeilin kaikki mahdolliset pilkit ja eri värit läpi. 5 tuntia jäällä riitti. Paluumatkalla vihmoi jäätävää tihkua suoraan naamaan ja välillä piti melkein takaperin kävellä että matka eteni. Mielenkiintoinen paikka kylläkin monipuolisen lajiston vuoksi (vaikka ei noilla roskakaloilla mitään tee) ja uskoisin että keväällä tuolla saattaa isompi ahven olla kovallakin syönnillä jos vain sattuu parven löytämään.

Mittasin muuten hauen pituudeksi 46 senttiä ja voin vain ihmetellä että miten helvetin pieniä haukia sitä tuli joskus otettua saaliiksi kun piti oikein mitata että onko alamittanen vai ei ja jos oli niin salaa saatettiin joku reppuun survoa ettei paha mieli olisi lapsena tullut. :D

Yhden reiän sekalaista saalista

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Pakkaspilkillä

On tullu testattuu pari reissuu omaa pakkaskestävyyttä ja oon yllättyny että miten hyvin tuolla jäällä tarkenee n. 20 asteen pakkasessa kunhan vaan on tyyni keli. Kalaa ei sitten olekaan kauheasti tullut. Höytiäiseltä 3 ahventa ja Pyhäselältä 2 ahventa. Molemmilla reissuilla ihan täyden pilkkipäivän eli n. 5 tuntia kävelin jäällä ja kairailin mutta kun ei ota niin ei ota. Aika paljon oon pilkkiny tasapainoilla että voi hanskat kädessä pilkkiä eikä tarvitse toukkien kanssa nyhrätä mutta ainoat kalat on kyllä tullut ihan tapsipilkillä.

Tänään Kuoringan jäällä reilut 4 tuntia ja meinas näpit paleltua kun pientä kalaa sai haarukkavavalla vispata yli kymmenestä metristä. Vähän nihkeen puoleista hommaa. Isot ahvenet tietysti oli tavotteena mutta kun koko ajan joku kuore tai kiiski kävi nykimässä niin ei pystyny keskittymään ite asiaan. Tasapainopilkit mulla on niin pieniä ettei niillä oikein saanu tuntumaan noin syvässä. Ja parhaat kalapaikat jäi kokeilematta kun jäällä oli vettä ja lunta niin ei viittiny lähtee kävelemään selkäluodolle yli 2km päähän. Ei kuitenkaan vielä yhtään MP reissua. Ja kun etukäteen asennoituu reissuun lähtiessä että ei oo pakollista saadakaan kalaa niin mukava tuolla raittiissa ilmassa on päivä viettää :D

Niin ja sain kameraan patterit hommattua :)

Tapaninpäivän aurinko nousee

-20 celsiusta

Saalista





tiistai 18. joulukuuta 2012

Uusi kausi uudet kujeet (tai sitten ei)

Kesä meni niinku meni ja taas on alotettu uusi pilkkikausi, tällä kertaa huomattavasti aiemmin kun monena aikaisempana talvena, yli kuukausi aiemmin. Pilkillä tuli käytyä joulukuun 3. päivä ja sen jälkeen reissuja on kertynyt jo 6 kpl. Onkamolle, Valkealammelle ja joillekin pienille lammille joita ei kannata edes nimeltä mainita olivat niin huonoja kalapaikkoja. Muutamat paistoahvenet on tullu ongittua ja paistettua. Mainita kannattaa myös 650g siika. Joka reissulla on siist ullut kalaa...mutta jokin on mennyt vikaan? Mikä? Se että uusi talvi on alkanu peruspilkinnän merkeissä vaikka jossain vaiheessa suunnittelin että alottaisin opettelemaan tasapainopilkintää ihan tosissaan että kalojen keskikoko hieman nousisi.

No huomista varten on muutama uusi tasuri viritetty uusiin vapoihin odottamaan Höytiäisen veteen pääsyä. Pitäisi varmaan jättää toukat ja pystypilkit kokonaan kotiin että hommaan tulisi tosissaan paneuduttua. Saa nähdä miten käy. Periaatteessahan tasapainopilkintä on hallussa ja joskus olen saanut jopa hyviä saaliita pelkillä tasureilla mutta kovin suurta luottoa ei ole päässyt syntymään kuin aivan huippusyönnin päivinä jolloin kalaa tulisi melkein millä vaan pyydyksellä jonka veteen pudottaa.

Ehkä nyt tapahtuu muutos :D Saalista on toki kiva saada mutta mietin viime reissulla että mitä helvettiä minä teen 200 kappaleella sormenmittaisia sinttejä kun voisin saada pari kappaletta muutaman sadan gramman paistokaloja. Koitetaan pitää tätäkin blogia pystyssä talven mittaan, kesällä ei ollut paljon kertomista kun kalastus oli sitä perus hauen kiskomista mikä kiinnostaa tuskin ketään.

ps. patterit pitää ostaa kameraan niin voi ottaa edes kuvia kalareissuilta....jos joku ei jaksa lukee blogia niin voi katella kuvia :D

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Kuhaa nousee

Höytiäiseltä nousi muutama alamittakuha uistelemalla parisen viikkoa takaperin. Nyt kuitenkin olen keskittynyt tuota kuhaa huijaamaan jigivälineillä ja homma alkaa pikkuhiljaa sujumaan. Vieläkin tulee niitä tyhjiä reissuja mutta pari kertaa on ollut kotiin viemisinä ruokakalat!!!

Reilu viikko sitten nappasi jokiasemalta 1kg kala ja viime yönä 1,5 kg joten eikun isompaan päin vaan ollaan menossa. Jospa se koko siitä vielä kasvaisi kun vedet lämpenee ja isot kuhat nousee jokeen syönnökselle :D Kalareissuja on tullut tehtyä tuohon ihan keskustaankin jossa olen heitellyt mm. Ravintola Tuulaakin edustalla mutta siinä olen onnistunut ainoastaan jättämään jigejä pohjaan, olen kyllä nähnyt kun siitäkin on mittakaloja nostettu joten jatkan harjoituksia sieltäkin. Pari onnistumista on nyt lisännyt vaan intoa eikä nuo saaliittomat reissut harmita kun tuskin sitä paremminkaan voisi kesäyötä viettää kun rannassa vapa kädessä!


punakeltainen toukkajigi pelitti aamusta auringon nousun aikaan

Hämärässä yöllä toimi valkoinen punaisella päällä.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen kontakti kuhaan jigivälineillä

Tänä aamuna se sitten tapahtui mikä antaa uskoa harrastuksen jatkamiselle. 4,5" keltaiseen toukkajigiin varustettuna 12g päällä iski kuha Jokiaseman terassin vierestä. Irtihän se pääsi mutta oli kyllä hyvän kokoinen, selvästi mitallinen. Tuon jälkeen ylös tuli vielä ihan pieni kuhanpoikanen joten tästä on hyvä jatkaa. Tapahtuma sattui kello 4:35 eli aikaisin pitää olla jatkossa liikkeellä. Ja siitäkin syystä pitää olla aikaisin aamulla että saapi rauhassa kalastella, illalla on ainakin normaaliin ihmisten hereilläoloaikaan joka paikassa niin paljon porukkaa että ei mahdu sekaan viskomaan. Ja jokiasemalla varsinkin on jos jonkunlaista motoristia ja karavaanaria joiden seassa ei jaksa pyöriä.

Lisää kuhakontakteja ehkä odotettavissa kun eräs nuorempi sälli jota näin talvella pilkkijäillä etsi kalakaveria joka voisi autoilla höytiäiselle jossa hänellä on vene käytettävissä. Kävin just motonetista hakemassa pari Jesse-vaappua ja kohta on niin paljon kuhaa että pitää varmaan mennä torille myymään enimpiä pois.