Joululoman loput reissut tiivistettynä

Ei jaksa kirjotella jokaisesta kalapäivästä ihan tarkka raporttia mutta laitetaan pikkusen jotain. Heposelän vesistölle oon lähinnä reissut keskittänyt (yhtä Onkamolla käyntiä lukuunottamatta) kun olen siinä uskossa että pitäs panostaa enemmän yhteen(tai muutamaan) järveen kuin ryntäillä joka reissulla minne sattuu niin vois alkaa ne paremmat kalat löytymään. Ei ole vielä sattunut löytymään kuitenkaan mitään isoja kaloja eikä edes useamman kalan parvia, melkeinpä yksittäisiä ahvenia on tullut nosteltua. Uusien paikkojen kokeilu on kuitenkin ollut mielenkiintoista, koska vähäkalaisetkin reissut jaksaa paremmin jossain ennen kokeilemattomilla paikoilla kun aina niillä samoilla vanhoilla. Monesti sitä vaan ottaa karttaselaimesta suunnan uudestaan ja uudestaan sille samalle vanhalle paikalle jossa on tottunut käymään ja miettii että miksi täällä ei kala syö kun kolme vuotta sitten tulin ihan hyvin.

Tuosta Onkamon reissusta ei mainita sen enempää kuin että aamusta ekalta reiältä yksi 350g ahven ja loppupäivästä pelkkiä sinttejä. Ei kovin kiinnostava paikka kun kalat pitää houkutella aina iskemään pikkutasureihin vaikka tällä(kin) kertaa ahven oksensi suustaan käsittämättömän suuren, 15cm muikun.

Jos ihmiset käyttäs yhtä suurta ravintoa niin minun pitäs niellä kokonaisena jotain 80cm pituisia makkaroita.

Heposelän lahtivesiltä löytyy varmasti helpommin ruokakalaa mutta olen siinä uskossa että ne tosi isot ui jossain selällä ja joku päivä ne löytyy. Perjantaina kyttäsin aluetta jossain Heposelän pohjoispäässä jossa saaren päästä matalan keskelle työntyy kapea syvänne, olisi ehkä pitänyt kalastaa isompaa aluetta harvemmilla reikäväleillä mutta kun aamulla pilkin lähes kolme tuntia tyhjää (paria haukea lukuunottamatta) niin kalojen löydyttyä jumituin aika pienelle alueelle. Siitä sitten napsin huikeat seitsemän ahventa päivän mittaan. Suurimman osan ajasta kaiku piirsi tyhjää mutta joskus sitten lähti pohjasta väliveteen nousemaan viiva joka iski kiinni. Valitettavasti suurimmatkin vain hieman yli 300g kaloja.

vas. jojo-tasuri, oik. Pertti Moilasen kevennetty

Uudenvuoden aattona kun muut läträsi viinan kanssa otin sivistyneesti ykkösolutta ja katselin kartalta hyvännäköistä matalikkoa jonne ehkä jaksaisi kävellä Pöllänniemestä. Sinnepä siis päiväksi kyttäämään, matkalla kairasin muutamia reikiä erään kivikon kupeelle mutta pientä silppua vain piirsi kaiku. Hetken jo luulin että joku muukin pilkkimies oli ehtinyt samalle paikalle kuin mihin itsellä oli tarkoitus mennä mutta se olikin verkkomies jossain hieman kauempana joten sain yksin ongitella matalikon reunoja. En varmaan koskaan satu millekään kovin hyville paikoille kun aina kelkalla porukka ajelee ihan eri suunnille pilkille, ukkoa pönöttää jäällä mustanaan jossain kauempana....

Luulin jo että tällä kertaa saalispussiin kertyisi painoa koska ekalta reiältä jonka kairasin noin kuuteen metriin sain 598g ahvenen (punnittu verestettynä). Se tosin piti härnätä ottamaan pieneen karismaxin tasuriin kun yhden kerran väliveteen noustuaan ja ison tasurin hylättyään jäi ihan pohjaan möllöttämään eikä ottanut ennen kuin pudotti pikkutasurin aivan nenän eteen. Toisen ihan sinttikokoa olevan kalan sain vielä samalta avannolta mutta sitten hiljeni. Varmaan parikymmentä reikää myöhemmin oli tarjolla kolme hyvää kalaa, kaikki nousivat pohjasta jyrkästi tasuria kohti mutta kun eka täräytti kiinni niin kovasti että sen irroittamiseen meni liian kauan aikaa ehti muut viivat kadota näytöltä eikä niitä takaisin kuulunut. Päivän toiseksi suurimmalle kalalle oli painoa ehtinyt kertyä 478g. Mukavan kokoisia kaloja joista yhdelle ihmiselle riittää syötäväksi jo paristakin kappaleesta mutta mukava olisi joskus sattua paikalle josta noita napsahtelee päivän mittaan useampiakin kappaleita.

Neljä päivää pitäisi nyt käydä töissä ennen kuin harrastusta pääsee jatkamaan. Tänään oli vielä leuto keli, noin aste pakkasta mutta huomenna lämpötilat lähtee laskuun ja perjantaiksi eli loppiaiseksi  on lupailtu jotain -25 kelejä. Pitää varmaan taas panostaa johonkin paikkaan missä voi rauhassa onkia rukkaset kädessä isolla tasurilla kalojen häiritsemättä ettei sormet palellu kuten vuosi sitten koheltaessa.

Jos kappalemäärä tästä vielä vähenee alkaa ne kuuluisat MP:t kummittelemaan.

Tämmönen piti vielä tulla kirjottamaan että "oikoluin" muutaman edellisen blogitekstin ja huomasin että kirjotan joka kerran samat asiat..."tulispa isompia kaloja", "tulispa enemmän ja isompia kaloja"..sitten kun ei tuu niin kirjotan että "ei haittaa jos ei tuu isompia kunhan tulee jotain." Tärkeintä tietysti on että saa harrastaa. Viime reissuilla on tullut kävelyäkin sen verran ettei tee pahaa tämmöselle kaljan ja perunalastujen turvottamalle läskille vaikka ottaa koko harrastuksen liikunnan kannalta ja kalat on sitten mukavia bonuksia siihen kylkeen.