Tuota reissua ennen kerkisin muuten käydä loppiaisena pakkaspilkillä Kuoringalla mutta sieltä oli saaliina vain muutama ahven ja totaalinen kyllästyminen koko järveen.
Tuosta "ison" ahvenen reissusta innnostuneena mietin että jospa sieltä löytyisi vielä isompaa mutta seuraava lauantai ei sitten tarjonnut kuin yhden 360g ahvenen ja muutamia pienempiä sinttejä joten päätin jättää tuonkin paikan toistaiseksi rauhaan ja etsiä uusia.
Sunnuntaina valitsin taas ihan uuden paikan Heposelän eteläpäästä Onkisalmen puolelta.
( Uusien kalapaikkojen etsinnässä on aina ollut se ongelma että kun on tutkinut pohjakarttoja ja löytänyt mielestään hyvännäköisen alueen josta voisi ahventa nousta niin sitten on ollut ongelmana että mihin saa auton parkkiin. Tänä talvena olen alkanut ajatella asiaa vähän toisinpäin eli katson ensin jonkun varman autopaikan ja vasta sitten alan etsiä kartalta järkevän kävelymatkan päässä olevia kalapaikkoja. )
Kuljin jotain penkan reunaa kairaillen vähän sinne sun tänne vaihteleville syvyyksille. Pikkusinttiä löyty 3,5 metristä mutta ei isompaa. Jossain vaiheessa 5m vedellä alkoi olla vähän paremman näköisiä viivoja mutta ei tuntuneet olevan syönnillä. Panuccin salakannahkaisella sain jonkun 370g ahvenen ja sitten aloin härnäämään silppua pienemmällä tasurilla. Toinen n. 300g kala nousi jäälle. Tasuri taas pohjaan ja siihen iskettiin semmosella voimalla että delfiinin rulla pärähti, kala nousi aivan avannon alle ja irtosi. Jos oli ahven niin kilo olis menny kevyesti rikki. Toivoa täytyy että oli hauki mutta sain sitten seuraavasta reiästä n. kilon hauen joka käyttäytyi siiman päässä niin eri tavalla että panee vähän miettimään että tuliko se tämän talven suurin ahven sitten menetettyä siinä. No ei voi mitään. Jatkoin penkan reunan kairaamista ja satuin jossain vaiheessa 7m vedelle. Siellä ei ensin näkynyt pohjassa mitään elämää mutta parin reiän jälkeen ilmestyi kaikuun harvakseltaan viivoja jotka sain nousemaan tasurille ja sain vielä 3kpl ruuaksi kelpaavia kaloja.
Taas olen kuullut että Heposelältä on mätetty hirmuisia saaliita mutta ainakaan mulle ei vielä ole sattunut kovin kaksista syöntiä. Ei edes useamman ison kalan parvia ole löytynyt. Jossain määrin uskon että pilkin kuitenkin sellaisilla alueilla mistä isot vois löytyä, mutta en ole vielä ihan varma pilkinkö liian matalassa...olisiko mentävä syvempään. Taas on vaan se ongelma ettei aika tahdo riittää kaiken kokeilemiseen, päivät on edelleen lyhyitä, n. 6h on tehokasta pilkkiaikaa käytettävissä ja tykkään onkia mieluummin yhden pienemmän alueen huolella kuin säntäillä sinne tänne harvoilla reikäväleillä. Jos ei olisi töitä rasitteena niin perehtyisin asiaan tarkemmin mutta harmittaa kun just löydät jonkun kohtalaisen paikan niin ei taas moneen päivään pääse sitä onkimaan vaan pitää odottaa viikko ja sitten tulee taas mieleen joku muu paikka. Kyllähän se niin on kuten joku stand up -koomikko sanoi että "vauvana ei osaa tehä mitään, lapsena ei saa tehdä mitään, nuorena ei oo rahaa tehdä mitään, aikuisena ei oo aikaa tehdä mitään ja kun tulee vanhaksi ei jaksa tehdä mitään". Eli elämä on käytännössä ihan perseestä.
Yhdestä asiasta vielä haluan avautua: Nimittäin tapsipilkkijät jotka kehuu saaliillaan. Taas oli puruvedeltä, kuoringalta ym. järviltä tullut helvetisti semmosta syöntikokoista ahventa ja isompiakin yksilöitä ja kovaan ääneen toitotettiin että "ONGITTIIN REPUT TÄYTEEN TOUKKAVEHKEILLÄ KUN KAIKUMIEHET TASUROI TYHJÄÄ"...mitä sitten? Mulle on ihan sama vaikka en sais yhtään kalaa niin en silti vaihda takaisin toukkavehkeisiin. Vähän sama kun menis sanomaan jollekin jousipyssyllä metsästävälle että osta rynnäkkökivääri niin saat enemmän lintuja. Ei tää oo mikään saatanan kilpailu, yritetään kaikki mahtua sinne jäälle ja ongitaan kukin tyylillään.
Blogiin en ole keskittynyt kovin paljoa siitäkään syystä kun olen yrittänyt osaltani pitää hengissä internetin keskutelupalstoja joissa on ennen keskusteltu yksityiskohtaisemmin pilkinnästä mutta aika alkaa ajaa ohi niistä. Nykyään on vaan facebookki.....eli some on tän päivän juttu. Joku saa suuren saaliin ja laittaa siitä kuvan mutta enää ei keskustella mistään, painetaan vaan "tykkää". Joskus muinoin keskusteltiin ilmojen merkityksestä, oliko tasurin värillä väliä, kuinka syvästä otti, oliko syönyt muikkua vai kuoretta, miten muuten reissu meni. Tuli pitkää raporttia kalareissuista ja niitä oli mahtava lukea. Nykyään jos joku (ehkä yksi tuhannesta) kirjoittaa jotain järkevää se hautautuu kaiken muun paskan alle. Tulee päivässä 300 viestiä tyyliin "onko mormyska hyvä", "voiko tasapainolla saada kaloja", "onko tämä siika vai särki" jne.....
En tiiä helevetti. Pääsispä pilkille taas....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti