Aluksi sitä normaalia Onkamon sinttiä...isommista ei havaintoja. Koska jäällä oli erittäin hyvä liikkua suuntasin kulkuni kauemmaksi selälle kohti edessä siintäviä saaria. Todellisuudessahan nekään ei ole kuin muutaman kilometrin päässä lähtörannasta mutta jotenkin sitä on niin laiskistunut ettei nykyään tule kokeiltua uusia paikkoja vaan istuu päivän semmosilla paikoilla josta joskus on tullut. No nyt kuitenkin olin uusilla mestoilla. Ei ollut hajuakaan oliko jossain jotain erityistä kalapaikkaa lähistöllä joten aina vähän matkaa käveltyä kairasin reiän ja kokeilin. Melkein jokaisesta avannosta nousi muutama sormenmittainen sintti. Löysin myös melko vaarallisen sulan kohdan keskeltä selkää, kyllä siitä laihempi kaveri olisi mahtunut luiskahtamaan ahdin valtakuntaan.
Ehkä kilometrin käveltyä löysin paikan jossa edellisenä päivänä oli joku pilkkinyt. Lumituisku oli kyllä peitellyt jälkiä mutta muutaman kumpareen alta löytyi sulia reikiä joista aloin nostelemaan pientä ahventa ja iskipä seasta päivän suurin 380g ahven. Siitä paikasta ei sen enempää. Taas eteenpäin, tai oikeammin sivulle ja siitä viistoon takaisinpäin ja jotain ihme siksakkia ravasin selällä välillä kairaten ja pilkkien. Pientä ahventa joka paikasta, pussiin laitettavia n. 150g kaloja muutamia. Siinä sitten kahvittelin ja söin eväitä ja päätin lähteä takaisin aloitusrei'ille. Jos vaikka alueelle olisi ilmaantunut paremman kokoista kalaa.
Pari aamuista reikää oli aivan tyhjiä, ei edes sintit kiusanneet. Sitten tuli putkeen 4 hyvänkokoista kalaa. Kairasin viereen uuden reiän ja luulin että ahvenenkat paukkuu mutta syypää oli selkäevästä kiinni ollut n. 250g kala. Jossain vaiheessa älysin kokeilla myös tasapainoa ja pieneen siniseen karvapyrstöön iski pari ahventa. Jos vielä tänä keväänä Onkamolle ehdin niin siinä on pilkki jolla meinaan yrittää enemmänkin, ei nimittäin pieni ahven kiusaa kun vaan malttaisi tasuroida.
Lokkiparvi oli kasvanut ja sadat pienet ahvenet ja säret joita jätin sinne tänne jäälle tuli aika tarkasti vedettyä parempiin suihin.17 ahventa otin pussiin kun niitä siinä jäällä mietin ja zoomailin että mikä on pieni ja mikä ei. Ei siis ihan yhtä isoa kalaa kuin viimeksi mutta kyllähän tuo kalapussi melkein 3 kg painoi noillakin kaloilla.
Pois kävellessä joku venäläinen nosti mormyskalla hitaasti kalaa syvästä. Luulin että tulee isokin mutta n. 100g ahven oli sille kai päivän kohokohta kun vieressä aurinkoa ottava nainen kaivoi kameran esille ja rupesi ikuistamaan digikennolle tuota körmyä.
Ilman lämpötila oli aamulla -12 mutta jo puolen päivän aikoihin sai riisua takin ja pilkitellä pelkkä huppari päällä.
päivän lämmettyä kamera käynnistyi jopa yhden kuvan ottamista varten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti