Heposelkä vs. Pyhäselkä

Kaksi päivää pilkkimistä taas takana. Molemmat päivät hyödynnettiin ihan aamusta iltapäivään eli melkein koko valoisa aika tuli jäällä oltua. Lauantaina Heposelällä, kala ei ollut lainkaan syönnillä. Aamulla heiluttelin nelisen tuntia isompia tasureita ilman minkäänlaista saalista ja kun vaihdoin pienen karvapyrstön siiman päähän niin muutama kilo nousi hyviä filekaloja. Suurin taisi olla 580g jos puntari näytti oikein. Kumma kyllä sain kalaa paremmin kun kaveri joka pilkki kaiulla, yleensä kaikuluotaimen kanssa saa tasurin tungettua suoraan kalan suuhun mutta tällä kertaa ei kelvannu mikään isompi purtava. Omatkin kalat oli melkoisen työn takana, avanto piti puhdistaa sohjosta huolella ja kyttäillä pieniä siiman värähdyksiä. Melkein ehti kyllästymään reiällä kun yht'äkkiä iski kala kiinni. Ilma oli melko mukava, nollakeli ja vain pari lumikuuroa kulki ylitse vaikka säätiedotus lupaili koko päivän kestävää sadetta.

Tänään piti lähteä viime viikonlopun paikoille Orivedelle kun sieltä on kiskottu yli kilon ahvenia useita kappaleita mutta eipä tullut lähdettyä vaan paikka vaihtui Pyhäselkään. Siihen oli oikeastaan kaksi syytä. Toinen syy oli se että säätiedotus lupasi paskaa keliä. Piti olla pakkasta -17 ja tuulta 5m/s. Toinen syy on se että Oriveden reissujen jälkeen ihminen on niin väsyny että pitäs olla mahdollisuus vähintään parin päivän lepoon mutta köyhän pitää rientää työhön heti maanantaiaamuna kahdeksalta. Eihän nuo meikäläisen hommat mitenkään rasittavia ole mutta kyllä siellä sentään hereillä pitäisi pysyä.(pitää piirtää tussilla silmäluomiin silmän kuvat kummelityyliin että voi olla töissä silmät kiinni)

No pakkasta oli noin kymmenen ja tuulta nolla metriä sekunnissa eli hyvä ilma. Aurinko paistoi koko päivän pilvettömältä taivaalta, liekö ollut liian kirkas keli tummien vesien ahvenille kun eivät tänään(kään) oikein syönnillä olleet. Aamun ekalta reiältä pamautti kuoreväriseen 7cm Karismaxiin kala. Se että heti saa kalan ei oo yleensä hyvä merkki, ei tänäänkään koska meni noin 3 tuntia ennen kuin sain seuraavan. Kuljettiin pitkää railoa ja sain härnättyä sieltä täältä jotain kalaa, kaveri näki kaiulla hyvin isompaa kalaa ja sai niitä myös hyvään tahtiin ylös asti. Minä jouduin tänäänkin tyytymään pikkutasureihin, heiluttelin kevennettyjä ja isompia lyijykuvia ilman tulosta melkein joka reiällä ennen kuin kyllästyin ja vaihdoin pienemmän pilkin. Iltapäivästä ei jaksanu enää joka reiällä uittaa muuta kun pikkutasuria, alkoi usko loppumaan. Kaiun kanssa kalat ois saanu ottamaan vaikka koivuhalkoon...kaveri onki jollain 10cm kevennetyllä ja päätykoukussakin oli kalat välillä kiinni.

Eipä taida missään olla kovin kaksinen syönti tällä hetkellä...heposelän ahventen mahat oli ihan tyhjät, tänään oli jotain sulanutta pikkukalaa isompien mahoissa.

Täytyy olla tyytyväinen viikonlopun reissuihin kun molempina päivinä sain kalaa ihan omiksi tarpeiksi ja puoli kiloakin rikkoutui toisena päivänä. Puolta kiloa olen pitänyt itse suuren ahvenen rajana ja suurelta ne edelleen tuntuu. Vähän aikaa sen kiloahvenen jälkeen kaikki muut kalat tuntui pieniltä mutta nyt on pitäny taas vähän ajatella asioita uudelta kantilta kun kalan koko on palannut normaaliksi. Täytyy varoa ettei koko homma mene liian vakavaksi mitä se on meinannut kyllä välillä olla....tuntuu että kalastuksesta tulee jotain ihme suorittamista ja kaikki reissut on paskoja jos ei kilot pauku ja jos kaveri saa enemmän ja isompaa jne. Netistä olen lukenut eri foorumeilta että porukalla alkaa olla samansuuntaisia ajatuksia, osa ottaa homman rennommin ja osa turhankin vakavasti. Kilonen ahven on ainut hyvä saalis. Sen pitää tulla tietyn valmistajan tekemällä tasapainopilkillä. Värikoukkua ei saa käyttää. Kaikuluotaimesta pitää katsoa kun kala nousee pilkin luokse. Pilkkiä väristetään kuin mormyskaa. ei uiteta tasapainoa ollenkaan kuin korkeintaan puolen sentin nypytyksillä, silti jonkun tasapainot on parempia kuin toisen vaikka uinnin kannalta ois sama onko siiman päässä kuuden tuuman rautanaula. Sitten kun kilon kala on saatu jäälle aletaan tappelemaan että kuka vapauttaa isot ja kuka ei ja kuka tappaa ahvenet sukupuuttoon.

Mutta jokainen tyylillään. Itsellä on vielä käymättä muutamia vakipaikkoja mitkä tulee talven aikana kierrettyä vaikka niistä tuskin koskaan on kiloisia nostettu. Pitää ensi viikolla hakea uudet vavat ja siimat karvapyrstöjen uittoon, on se mukavaa kun ohuella siimalla ja kevyellä vavalla saa jotain kolmesatasia kaloja nostella. Mutta näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä päättää viikonloppu ja siirtyä punomaan uusia juonia kalojen päänmenoksi. Ensi viikonloppuna uutta raporttia jos hengissä pysytään ja pilkille kyetään.

MA-mutu ja nätinvärisiä Heposelän kaloja.

Pyhäselän kalat on mustia kun ois tervassa keitetty. Väkäsetön sinikeltainen karvapyrstö joltain tuntemattomalta valmistajalta oli päivän ottiviehe.