Jigikuhat mielessä

Aiemmin tapahtunutta:

Olen haaveillut kuhan jigikalastuksesta jo kauemman aikaa ja kuulin vasta tänä keväänä että tuosta Pielisjoesta niitä olisi ihan mahdollista rannalta kalastavankin saada saaliiksi. Siispä kuhavehkeitä tilaamaan. Hong Kongin verkkokaupasta tilasin vavan ja kelan. Vapaa ei ole kuulunut ja shimanon kela joka perille saapui ei toimi kunnolla. Anti-reverse salpa päällä kela pyörii todella tahmeasti. Normaalisti pyöritellessä tuntuu olevan ihan ok mutta eipä tuolla uskalla vesille lähtee. Pitää palauttaa heti ensimmäisenä arkipäivänä ja ruveta kyselemään myös sen vavan perään. Kuitenki köyhä taas köyhtyi 100 euroo eikä tuohon hintaan vielä lasketa edes siimaa ja sitä jigimäärää joka varmasti tulee pohjaan jäämään. Mutta into on kova eikä sitä pienet vastoinkäymiset pysty lannistamaan.

Vapa sitten saapuikin ja kela lähtee paluupostissa takaisin. Kelan virkaa saa toimittaa vanha uskollinen Mitchell Avocet 1000 jolla on jo aika reippaasti kalaa kiskottu mutta koska tuo ei ihan pienimpiä UL-keloja ole niin käynee ihan kohtalaisesti Yoshino Jign Pro vavan kanssa. 

No. Kelalla oli vanha harmaa Fireline jonka kelasin väärinpäin Abu gardinal 100U kelalle joka saa tästä lähtien toimittaa UL-kelan virkaa. Mitcheliin puolasin uuden keltavihreän Fireline EXCEED siiman. Hommasin myös motonetista vähän kookkaampia jigejä.

Ja takaisin tähän päivään:

Testireissu suuntauti Kuhasalon aallonmurtajalle josta saaliiksi jäi ekalla yrityksellä n. 0,5kg hauki ja yksi ahven. Molemmat iski 4" sirppipyrstöjigiin. Lisäksi pohjaan jäi 2 jigiä joten pitää alkaa etsimään jostain halvempiä jigejä ihan kilotavarana. Gamakatsun koukut on kyllä pirun laadukkaita mutta ei niitä köyhän kannata kovin paljon pohjaan jättää. 

Vapa pelitti kivasti, ihan kevyimpään jigailuun siitä ei ole mutta tarkoitus onkin keskittyä virtaavassa vedessä kalastamiseen hieman raskaammilla jigeillä. Ainut huono puoli vaan tuntuu olevan että kalamiehiä noilla suhteellisen vähälukuisilla rannaltakalastuspaikoilla riittää joten saa nähdä kuinka pitkään menee ennen kuin siirryn taas kokonaan metsälampikalastajaksi keskelle vihonviimeistä korpea.

Haukikauden avaus

Pitkä odotus on päättynyt. Pahinta aikaa tuo kun ei pääse enää pilkille mutta ei oo vielä järvet sulana että vois uistintakaan heitellä kaislikkoon haukien toivossa. Nyt kuitenkin pääs 16.5 heittelemään ensimmäistä kertaa. Kiertelin pienehköjä metsäjärviä ja lampia itärajan tuntumassa Ilomantsin kunnan alueella. Aikaisempina vuosina ensimmäiset kalat olen pyytänyt aina noin 10.-20. päivän paikkeilla, milloin on kalalle sattunut pääsemään.

16. päivän iltana siis ensimmäinen alle kilon pulikka iski punaiseen jigiin ja omatekoiseen kokopunaiseen vaappuun tuli pari tärppiä. Hyvä alku siis kun jotain tapahtumia ilmeni. Paikkana pitkähkö niemi jonka kupeelle laskee puro. Samasta paikasta onnistuin lähes tasan vuosi sitten saamaan 8,5 kilon kalan mutta nyt tuntui että tulvavesi oli liian korkealla että siinä paikassa kalat olisi kummemmin viihtyneet.

Seuraavana aamuna veneellä järvellä, en oikein osaa hakea kalaa mistään kutulahtien suulta joten yleensä pyörin laskevien purojen suualueilla. Järvi vaikutti aivan kuolleelta mutta lopulta iski valkoiseen perhoon (isoja jigikoukkuun sidottuja liitsejä) kolmen kilon kala. Ei mikään kovin virkeä tapaus. Samasta paikasta iski n. puolta pienempi kala suspijigiin. Toisen puron suulta ei mitään, joten vene rantaan ja pieni kävely puroa pitkin lammelle. Eka heitto pienellä hopeisella professorilla ja taas n. 3 kilon hauki erehtyi. Jarru oli jäänyt löysälle ja kun tämä kala oli paljon voimakkaampi sai se tehtyä muutaman kunnon syöksyn ennen kuin sain sen hilattua rantaan ja nostettua niskasta kuiville. Tämä oli uroskala josta valui vielä maiti joten kutu oli vasta loppumassa. Muut kalat oli jo kutenut mutta yksikään ei ollut vielä syönyt kudun jälkeen
Illalla suuntasin matalalle järvelle jossa kalastamisen tulva teki melkein mahdottomaksi. Varovasti kahlailemalla pääsin vähän kovemmalle mättäälle seisomaan ja siitä viskoin jos jonkunlaista uistinta järveen. 4 haukea joista 3 otti professoriin ja yksi jigiin. Muutamia seuranneita ja kauempana tärpänneitä lisäksi. Kaikki kalat oli silmämääräisesti noin kilon ja puolentoista väliin. Ilma oli muuten helteinen, 25 astetta oli mennyt rikki päivällä säätiedotuksen mukaan.

Seuraava päivä olikin sitten melko paska kelin suhteen, tuulta ja sadetta mutta päätin kalastella edellisen illan mestoilla. Kun kalaa ei kuitenkaan kuulunut vaihdoin paikkaa. Pienestä purosta yksi kala joka oli reissun ainut jolla oli jo särki mahassa. Kävelin puron vartta ja pääsin jonkunlaiseen heittopaikkaan puron suulle. Majava oli tehnyt kyllä liikkumisen mahdollisimman vaikeaksi. Yksi hauki iski keltaiseen perhoon ja tuli sen kummempia pyristelemättä ylös. Seuraava heitto ja siiman päässä tuntui kunnon potkuja mutta en edes nähnyt kalaa kun se jo irtosi. Sittenpä pientä vitutusta aiheutti pettäneet perukkeet. Aikaisemmin Abun perukkeet on kestäneet mutta nyt murtui viehelukko kaksi kertaa. Toisella kerralla lukko petti kun kiskoin purolla perhoa irti vastarannan pusikosta, perho tietysti lensi jokeen. Toinen petti muutamaa minuuttia myöhemmin kun jouduin vetämään haukea väkisin ettei olisi sotkenut siimoja vedessä olleeseen puunkarahkaan ja kala meni menojaan uistin suussaan. Enempää kaloja ei kuulunut ja kun tuuli yltyi melkoiseksi myrskyksi päätin lopetella siltä kerralta. Toivotaan että viikon päästä hauki ottaa uistimeen vielä hanakammin eikä ennätä sillä välin tankata itseään ihan ähkyyn asti! :)

(Kalustotappioina voidaan mainita myös yksi auton oven väliin jäänyt vanha virvelinvapa.)

Kirpputorilta muutamalla eurolla löytyneet kahluusaappaat oli niin kätevät että kulkevat matkassa tulevaisuudessakin. Joillakin järvillä ei olisi normaalit kumpparit jalassa päässyt edes niin lähelle rantaa että olisi saanut uistimen lentämään kalojen ulottuville.

Kevään reissuja

Viimeset reissut ollu melko samanlaisia kalansaaliiden kannalta tarkasteltuna että en oo jaksanu ihan kaikkia raportoida mutta kerrottakoon niistä nyt lyhyesti sen minkä muistan....

9.4. Roukalahti

Loistava keli liikkua jäällä. Luminen mutta ei upottanut. Pientä ahventa reilusti, isompiakin ihan mukavasti. Suurin ahven 33 cm mutta ei ehkä ihan edes puolta kiloa kun oli niin laihassa kunnossa. Isompi ahven söi siinä laitasaarten väliköstä vähän selälle päin. Tapsipilkillä kaikki. Bongattu aamulla ukkometso jäällä, sekä porukka joka kairaili moottorikairalla reikiä ilmeisesti ihan vaan sen vuoksi kun niitä tulee niin perkeleen nopeasti, onkivat ehkä yhden reijän kymmenestä.

13.4. Viinijärvi

Taas. Moneskohan kerta samalla lahdella. Lumi oli muutamassa päivässä muuttunut vetiseksi sohjoksi jäällä mutta eipä haitannut kävelyä. Kalaa etsin saaren luota syvältä, ei löytynyt. Eikä matalasta. Eikä aluksi oikein mistään. Läksin kävelemään kohti salmea johon Keretinlahti päättyy ja sieltä täältä sain pientä ahventa. Ehkä puolivälissä saaren ja salmen välistä löysin 15 metristä kalaa ihan simona mutta oli onnetonta sinttiä. Pienen ahvenensilpun lisäksi n. 300g lahna ja avannon alta irronnut iso kirkaskylkinen kala. Ehkä siika. Siimat meni ilosesti sotkuun muutaman kerran. Tästä lähtien en pilki noin syvässä jos ei oo pakko.

14.4. Onkamo

Onkamolla yksin koska vesisadetta lupaili eikä halukkaita mukaanlähtijöitä ollut. No eipä tuo satanu vettä kun yhen pienen kuuron iltapäivällä joten ilmojen puolesta hyvä reissu. Ja saalistakin tuli, sitä pientä ahventa ja särkee ihan älyttömästi ja kyttäilemällä muutamia reikiä sain n. 5 kilon pussillisen karkeampia ahvenia, suurin ehkä 400g. Muitakin kalastajia oli ihan lähialueella mutta eivät tuntuneet isoja tavoittavan. Tosin edellisenä päivänä oli joku vetäny n. 800g ahvenen ja monia yli puolen kilon kaloja.

15.4. Onkamo

Isäukko lähti mukaan. Ongittiin samoilla reijillä kuin edellisenä päivänä. Olis ehkä pitäny kierrellä, se perjantaina isoja ahvenia kiskonu sälli oli vetäny nytkin hullun saaliin tasurilla jostain välivedestä. No ite kiskoin n. 10 paistokalaa ja vitusti pientä sinttiä. Isälle suunnilleen samanlainen saalis, mulla tais vaan olla vähän enemmän isoja :D Tasapainolla ois pitäny taas malttaa onkia, hetkeksi kun sen laittoi veteen niin muutama hyvä kala tuli mutta kun sitten hiljenee niin ei vaan malta uittaa.

19.4. Lautasuo

Joo. Saa olla ihan rauhassa nää tummavetiset ja matalat lahdet. En oo löytäny oikein koskaan ahventa kutupaikoilta vaikka jotkut niitä vetää metrin parin vedestä ihan hulluna. Ite pilkin mieluummin syvemmissä ja kirkkaammissa vesissä. Ennen kyllä Pyhäselkäkin antoi, nykyään ihan tukossa tuntuu olevan vaikka onhan se  totta että ennen pilkittiin melkein pelkästään pyhäselällä että joskushan se kala kohille osui.
Tänään siis Lautasuolla. Ekasta reiästä iski morriin n. 100g ahven. Luulin että saan paistokalat. Luulin väärin. 3 tuntia kairailin selälle päin 1-4 metrin vedessä. Kertaakaan ei enää edes nykinyt.

Nyt on jäätä vielä ihan kohtalaisesti joten viikonloppuna lähen Onkamolle ainakin, ehkä myös Särkijärvellä pyörähdän. Niistä sitten raporttia...toivotaan että ainakin se puolkilonen ahven tulis tämänkin talven jäiltä!

Onkamolla taas

Eilen  väsytti niin paljon ettei jaksanu edes reissuraporttia laittaa mutta laitampa nyt. Tänään ei ole tarkotus lähteä jäälle kun meni nukkuessa niinkin myöhään kun puoli kahdeksaan. No eilen siis aamulla olin puoli seitsemän aikoihin Onkamon rannassa ja kyllä harmitti että kameran patterit oli tyhjät. Kamera kyllä käynnistyi mutta kuvaa en saanut. Aurinko nousi usvan takaa ja kun ennätin kävellä kalapaikoille järven puoleen väliin oli sumu niin sakea etten nähnyt rantoja. Siinä sitten kairailin viikontakaisille ottipaikoille muutamia reikiä ja aloitin pilkkimisen.

Aluksi sitä normaalia Onkamon sinttiä...isommista ei havaintoja. Koska jäällä oli erittäin hyvä liikkua suuntasin kulkuni kauemmaksi selälle kohti edessä siintäviä saaria. Todellisuudessahan nekään ei ole kuin muutaman kilometrin päässä lähtörannasta mutta jotenkin sitä on niin laiskistunut ettei nykyään tule kokeiltua uusia paikkoja vaan istuu päivän semmosilla paikoilla josta joskus on tullut. No nyt kuitenkin olin uusilla mestoilla. Ei ollut hajuakaan oliko jossain jotain erityistä kalapaikkaa lähistöllä joten aina vähän matkaa käveltyä kairasin reiän ja kokeilin. Melkein jokaisesta avannosta nousi muutama sormenmittainen sintti. Löysin myös melko vaarallisen sulan kohdan keskeltä selkää, kyllä siitä laihempi kaveri olisi mahtunut luiskahtamaan ahdin valtakuntaan.

Ehkä kilometrin käveltyä löysin paikan jossa edellisenä päivänä oli joku pilkkinyt. Lumituisku oli kyllä peitellyt jälkiä mutta muutaman kumpareen alta löytyi sulia reikiä joista aloin nostelemaan pientä ahventa ja iskipä seasta päivän suurin 380g ahven. Siitä paikasta ei sen enempää. Taas eteenpäin, tai oikeammin sivulle ja siitä viistoon takaisinpäin ja jotain ihme siksakkia ravasin selällä välillä kairaten ja pilkkien. Pientä ahventa joka paikasta, pussiin laitettavia n. 150g kaloja muutamia. Siinä sitten kahvittelin ja söin eväitä ja päätin lähteä takaisin aloitusrei'ille. Jos vaikka alueelle olisi ilmaantunut paremman kokoista kalaa.

Pari aamuista reikää oli aivan tyhjiä, ei edes sintit kiusanneet. Sitten tuli putkeen 4 hyvänkokoista kalaa. Kairasin viereen uuden reiän ja luulin että ahvenenkat  paukkuu mutta syypää oli selkäevästä kiinni ollut n. 250g kala. Jossain vaiheessa älysin kokeilla myös tasapainoa ja pieneen siniseen karvapyrstöön iski pari ahventa. Jos vielä tänä keväänä Onkamolle ehdin niin siinä on pilkki jolla meinaan yrittää enemmänkin, ei nimittäin pieni ahven kiusaa kun vaan malttaisi tasuroida.

Lokkiparvi oli kasvanut ja sadat pienet ahvenet ja säret joita jätin sinne tänne jäälle tuli aika tarkasti vedettyä parempiin suihin.17 ahventa otin pussiin kun niitä siinä jäällä mietin ja zoomailin että mikä on pieni ja mikä ei. Ei siis ihan yhtä isoa kalaa kuin viimeksi mutta kyllähän tuo kalapussi melkein 3 kg painoi noillakin kaloilla.

Pois kävellessä joku venäläinen nosti mormyskalla hitaasti kalaa syvästä. Luulin että tulee isokin mutta n. 100g ahven oli sille kai päivän kohokohta kun vieressä aurinkoa ottava nainen kaivoi kameran esille ja rupesi ikuistamaan digikennolle tuota körmyä.

Ilman lämpötila oli aamulla -12 mutta jo puolen päivän aikoihin sai riisua takin ja pilkitellä pelkkä huppari päällä.

päivän lämmettyä kamera käynnistyi jopa yhden kuvan ottamista varten

Valkealampi

Kerrankin kun jaksoin herätä aikaseen ja olin jo kuudelta jäällä ei siitä ollu sen kummempaa hyötyä. Muutamia pieniä ahvenia sain kun kiertelin lampea ja kun lumimyräkkä alkoi ei syönyt enää edes ne pienet. Paskin reissu mutta tulipahan tehtyä.

Hieno kevätpäivä Onkamolla

Aamulla vähän suunniteltiin että ajaisko Valkealammelle mutta kuitenkin pyöräytettiin auton keula kohti Onkamoa. Ei oo tullu pariin vuoteen käytyä kun ei oo tuoltakaan kauheen kaksisia saaliita tullut, viimeksi noin kymmenen vuotta sitten sai kalaa kiskoa ihan repputolkulla mutta joitain vuosia sitten kevätkeleillä oli mennä munat pataan.

No tänään ei ollu pelkoo nollareissusta. Heti alusta asti oli selvää että pientä ahventa on melkein joka paikassa mihin vaan avannon kairasi. Sormen mittasta ahvenensinttiä ja vähän suurempaa särkeä tuli satoja kappaleita, mulle varmasti jotain 300-400 väliin ja isällekin reilut 200. No entäpä isot ahvenet? Pari vähän kookkaampaa iski heti aamusta pienen silpun seasta ja sitten semmosia 100-200g kaloja tuli sieltä täältä harvakseltaan.....kunnes! Juotiin kahvia ja tapahtui taas outo ilmiö: Toinen pilkkii pientä sinttiä tyylillä "pilkki veteen ja kala ylös"...kairasin siihen parin metrin päähän reiän ja sain päivän suurimman, 450g kalan ylös. Kävi tuuri, siima napsahti poikki avannossa mutta sain kalasta kiinni ja eikun repusta uutta pilkkiä avantoon, ei ollut aikaa solmia uutta morria siimaan vaikka käytinkin liukupilkkiä.... 200-300 g kaloja tuli muutama putkeen kunnes hiljeni. Sitten alkoi taas pienen kalan syönti ja meinasin jo jättää avannon kunnes tuli 400g kala ja muutama vähän pienempi. Ja viereiseltä avannolta edelleen ihan pientä sinttiä. Liekö suurempi sivuliukuinen pilkki houkutellut isoja kaloja paremmin kuin pienempi ja suoraan putoava tapsipilkki.

Lokkiparvet sai mahansa täyteen ja varmasti varikset ja korpitkin saavat osansa. Ilma oli mahtava vaikka aamulla oli -17 astetta... ja on huhtikuun ensimmäinen päivä. Aurinko lämmitti sen verran kuitenkin että korkeintaan aste oli pakkasta iltapäivästä kun jäältä poistuimme. Ja ekaa kertaa oli uudet AURINKOLASIT päässä. Kyllä niistä oli apua. EIKÄ TÄMÄ TARINA OLE APRILLIPILA!

kameran puute harmitti, kännykän paskalla ei pitäs edes yrittää kuvata

Haninniemi

Pääsin taas isäukon matkaan niin annoin kuskin päättää kalapaikan. Haninniemessä Viinijärvellä ei oo tullu vuosiin käytyä kun paikka on ollu aika nihkee, mutta sen verran nihkeetä ollu joka puolella viime aikoina että sama mistä sitä yrittää. Keli jäällä olikin parempi kuin eilen koska yöllä oli kohtalainen pakkanen ja kohvajää kesti 90 kiloisen pilkkijän varusteineen. Vanhoilta rei'iltä olis saanu taas ihan älyttömän pientä ahventa ja särkee vaikka kuinka paljon mutta isommat tuntu olevan hukassa. N. 50 kappaleen jälkeen kyllästyin ja kiertelin jonkun verran (melko vähän) mutta tyhjiä reikiä kertyi aika tavalla. Sitten satuin paikalle jossa joku oli edellisenä päivänä kiskonu hulluna kalaa jäljistä päätelleen mutta alue tuntui aika elottomalta. Taisi olla neljäs vanha reikä kun pilkkiä pohjaan laskiessa siima yllättäen löystyi ja kiristäessä tuntui kuin koukku olisi tarttunut pohjaan kiinni mutta kala siellä oli. Pidin siimaa niin kireällä kuin uskalsin ja hitaasti nostin kalan avannon alle. Kerran se lähti kunnon syöksyyn ja kun toisen kerran sain sen hinattua ihan näköetäisyydelle siima napsahti poikki. Hauki perkele.

Taas tyhjän pyyntiä kunnes läheltä rantaa huomasin jonkun mökkiläisen kairailleen muutamia reikiä. Siitä sitten tulikin reissun pelastus kun yhdestä avannosta tuli ensin 7 hyvänkokoista kalaa, sitten vielä kolme ja kun pitkään reiällä istuskelin nappasi lopulta reissun suurin, n. 400g kala. Sitäkin isompi olis ehkä tullut mutta kun pitkään aikaan ei tapahtunut mitään ja keskityin katselemaan maisemia vapa meinasi lentää avantoon. Kun sain vavan kiinni kala oli jo mennyt menojaan!

yksikin avanto voi pelastaa koko reissun

...ja se päivän komein!!