keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

jaksasko sitä jotain kirjotella

Melkein kuukausi vierähtänyt edellisestä päivityksestä mutta pilkillä on silti käyty joka viikonloppu. Kalaa ei vain ole tullut ihan yhtä hyvin kuin mitä tammikuussa ja helmikuun alkupäivinä. Kovasti olen yrittäny Heposelältä isompaa kalaa löytää mutta melko laihoiksi on saaliit jääneet. Ruokakalat on tullut pari kertaa mutta ei mitään kehuttavaa. Ei vieläkään ole sattunut sellaista päivää että saisi useampia isoja ahvenia nostella....korkeintaa yksi vähän karkeempi saattaa sattua reissua kohti jos sitäkään mutta eipä lannistuta, ehkä se vielä sattuu se parempi reissukin tälle keväälle.

12.2. tein ainoan Heposelän ulkopuolelle suuntautuneen reissun kun kävin kokeilemassa Ukonselkää mutta en nähnyt koko päivänä edes kaiussa kalaa. Kaksi todella hyvännäköistä selkämatalikkoa kävin kokeilemassa ihan siitä syystä että jos en kokeile jää harmittamaan että olisko siellä sittenkin isoja ahvenia. No ei ollut. Eikä ollut luotojen kupeella eikä kaislikon reunoilla eikä missään muuallakaan. Joskus reilu 20v sitten tuolta sai tapsipilkillä kalaa melkein mistä vaan mutta ei vaikuta sellaiselta paikalta että kannattaa enempää uhrata vähiä pilkkipäiviä Ukonselän tutkimiseen. Seuraavana päivänä eli 13.2. olin sitten Liperin Onkisalmella samoilla paikoilla josta aiemmin sain muutaman filekalan. Tällä kertaa jouduin etsimään kalaa todella kauan, tosin etsin sitä aika pieneltä alueelta kun kiersin yhtä matalikkoa ympäri. Jossain vaiheessa löysin kalat n. 3,5m vedeltä ja pari kertaa pyörähti alla parvi joista noukin pikkutasureilla 13kpl ja 3,2kg ahventa.

Tuosta reissusta viikko ja kokeilin Hartikkalan lahtea ja Hepolahtea mutta en löytänyt kalaa ja nekin vähät mitkä näkyi kaiussa ei olleet syönnillä. Ainoastaan kaksi pientä haukea ja n. 200g ahven. Sitä seuraavana päivänä taas kävelin Pöllänniemestä Heposelälle ja tutkin muutaman etukäteen hyvältä vaikuttaneen paikan mutta ne osottautuivat liian syviksi. Siitä sitten taas kävely paikkaan josta tänä talvena on kalaa tullut ja heti ekalta reiältä nappasikin 625g ahven. Seuraavaa kalaa sai odottaa kolme tuntia ja kun sen jälkeen ei pariin tuntiin nykäisyäkään niin aattelin että kaksi kalaa saa riittää. Ei siis mitään kappalemäärällä juhlimista.

Viime viikonloppu oli selkeesti talven tuskaisin kun edellisellä viikolla satoi lunta niin paljon että jäällä liikkuminen oli muuttunut raskaaksi. Jossain Heposelällä kierreltiin kaverin kanssa, itse kyttäsin pientä aluetta ja sain aina silloin tällöin jotain parinsadan gramman kaloja, kaveri sai vähän kauempaa aktiivisemmin kalaa etsimällä pari reilun puolenkilon ahventa. Seuraavana päivänä piti olla pilvisempi keli mutta kun aurinko paistoi kirkkaasti pilkittiin melkein tyhjää edellisen päivän paikoilta. Mulle 3 kpl ahvenia joista yksi n. 300g ja kaverille pari pientä haukea ja ½kg ahven. Vaikeeta ja rasittaa taas kun ei voi kelejä valita työpäivien takia. Ehdottomasti kuluttaisin kaikki leudot ja pilviset päivät jäällä ja huilaisin kirkkaat ja kovat pakkaskelit...toivotaan että ensi viikolla kun on talviloma niin sattuu edes muutama hyvä kalailma. Olen vähän yrittänyt tiedustella onko täältä päin kukaan saanut kalaa ja muutamat tuntuu ihan onnistuneen ja vieläpä samoilta vesiltä mistä itse olen pyytänyt melkein täysin tyhjää...Pitäisi varmaan vaihtaa vesistöä mutta jotenkin kun otin tämän talven "projektijärveksi" Heposelän niin aattelin pitäytyä päätöksessä. Ainakin pari reissua sinne pitää lomaviikolla tehdä ja miettiä sitten olisko joku Viinijärven tummempi puoli tai Pyhäselkä riskin arvoisia paikkoja minne viittis tehä reissuja...vai ottasko loman enempi rentoutumisen kannalta ja antas ahventen olla rauhassa. Ei siinä ainakaan rentoudu jos tarpoo jäällä kilometritolkulla ja kairaa reikää kasituumasella yli puolimetriseen jäähän. Nythän on kyllä pieni mahdollisuus että jonnekin muodostuu plussakeleillä laikkuja mutta toisaalta viikonlopuksi on säätiedotus veikkaillut lumisateita joten jos laikkuja tulee ne jää lyhytaikaiseksi iloksi eikä niistä ehdi lomalla hyötymään...pitää vaan hiki päässä tehdä muutama reissu ja luottaa siihen että kyllä ne kalat jostain löytyy.

Laitetaan vielä blogin kaunistukseksi muutama suttuinen kännykkäkuva.

Perus ruokakalaa...seassa yks 400g.

Yksi kohdekala jo vähän sinnepäin. Mädin turvottama 625g jolla mätiä mahassa 95g. Hyviä reissun piristyksiä vaikka ei tulis useampia kappaleita.


Melkosta sinttiä mutta söivät kuitenkin isoa tasuria päätykoukun puolelta.


sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Hyvä ja huono reissu

Tuntuu että nykyään viikonloput menee niin että toisena päivänä eli yleensä lauantaina tulee hyvin kalaa ja sitten suurin odotuksin meet sunnuntaina jäälle etkä saa mitään. Viime lauantaina kalaa tuli hyvin mutta sunnuntaina Oriveden isoilla selillä meinas mennä munat pataan, saaliina ainoastaan pieni hauki. Eilen aamulla meinasin vähän myöhästyä kun nukutti niin pirusti mutta olin sitten kuitenkin jo kello yhdeksän aikaan kairaamassa ensimmäistä reikää. Tarkoitus oli kokeilla ihan eri paikkaa mutta kävelymatkan varrelle sattui sama paikka josta sain muutama viikko sitten talven toiseksi suurimman ahvenen.

Eka reikä antoi heti 490g ahvenen ja pari pienempää, voiko päivä paremmin alkaa. VOI! Toinen reikä ja kevennettyyn tasuriin tuli pari nousua mutta kalat hylkäsi salakannahkaisen, kävivät vain katsomassa pilkkiä mutta painuivat pohjaan. Päätin että otan sieltä jonkun ruokakalan ja vaihdoin pienen MA-muikun siiman päähän. Tasuri ei kerinny ihan pohjaan kun sitä vastaan syöksyi järkyttävän paksu viiva. Läksin kelaamaan pilkkiä ylös kun aattelin että vaihdan isomman tasurin paksummassa siimassa mutta hauki ehti imaista pilkin syvälle nieluun. Ensin se nousi n. metrin kun vedin siimasta varovasti mutta sitten piti antaa löysää reilusti. Ensimmäistä kertaa oikeastaan pääsin väsyttelemään pilkillä kalaa. Aiemmat 1-2kg hauet joita on kyllä tullut kymmeniä viime talvina on tulleet melkein sukkana reikään, tosin siimatkin ollu yleensä aika vahvoja. Tämän kertainen kala oli vähän kookkaampi joten annoin sen rauhassa syöksyä muutaman kerran ennen kuin sovittelin avantoon ja nostin niskasta jäälle. Meinasi muuten tuokin jäädä saamatta sillä fluoroperuke oli aivan rispaantunut ja meni poikki ihan pienestä nykäisystä.

Kala oli lihavassa kunnossa joten näytti ensin suuremmalta, mutta puntari näytti 3,2kg. Kuitenkin yli kilon parannus aiempaan haukienkkaan ja samalla kyseessä on myös suurin pilkillä saamani kala. Ihan kiva saalis. Kaverit on kyllä kiskonu lähes kympin kaloja mutta mulle ei jostain syystä ole edes siiman päähän sattunu mitään väsyteltävää.

Hyvän aamun jälkeen meininki vähän rauhoittui. Päätin keskittyä pienelle alueelle joten en kairannut kovin paljoa. Tein noin kymmenen reikää joista kolmea-neljää kyttäsin tarkemmin. Puolen päivän aikaan sattui syöntipiikki, aina kun meni reiälle ja pudotti ison tasurin veteen pohjasta lähti viiva tai kaksi nousemaan pilkkiä kohti. Kun kala oli pilkin kohdalla ei kärsinyt tehdä isoja liikkeitä tai kala ui pois, korkeintaan pientä väristystä kun teki niin jokunen iski kiinni. Pari hyvää raapaisua karkuutin, ehkä jollain vähän pienemmällä tasurilla ne ois saanu tarttumaan mutta tuntui ettei pienemmät houkutelleet kalaa edes reiän alle. Semmonen että pilkitään ensin kevennetyllä ja sitten kun alle tulee kalaa vaihdetaan pienempi tasuri toimii kyllä mutta nykyään yritän enempi saada kalan ottamaan isompaan pilkkiin ja jos ei ota niin ei sitten.

Tänään sitten olin jo aamu kahdeksalta eilisellä paikalla ja availin muutamat ottireiät mutta joko paikka oli tyhjä tai sitten pakastunut ja kirkas keli sai kalat passiivisiksi. Neljä tuntia jaksoin kytätä pientä aluetta, mutta vaikka tein lähistölle muutamia lisäreikiäkin en saanut kuin yhden n. 150g ahvenen ja pari ihan sinttiä. Puolilta päivin päätin vaihtaa paikkaa ja kävelin n. 1,5km matkan sinne mistä viikkoa aiemmin sain hyvän pussillisen filekalaa. No sepä paikka oli selvinnyt muillekin (kai ne näkee kasin reiät ja sen että yks ukko pönöttää päivän pienellä alueella) ja sitä oli lähipäivinä pilkitty niin paljon etten odottanut saavani siitä mitään. Melkein arvasin oikein mutta aivan iltapäivästä sain harmaalla 5cm karismaxilla 4 kpl n. 150-200g ahvenia ja puolen kilon hauen. Lisäksi joitain hyviä nousuja isommille tasureille.

Meinasin muuten tänään jo lähteä suoraan ekalta reiältä kävelemään takaisin autolle. Laitan yleensä kaikuluotaimen virtajohdon liittimet akun napoihin vasta jäällä ja tällä kertaa Lowrancen miinusnavan musta johto lähti irti liittimestä. Meinasin että pilkin ilman kaikua mutta ei siitä tullut mitään. Sain sitten tungettua sen johdon takaisin liittimeen niin että kun sitä ei liikuttanut nin kaiussa pysyi virrat päällä yhden reissun ajan. Ensi kerraksi tuohon pitää joku patentti keksiä, ehkä teippiä. Tuo liitin on muuten epäilyttänyt heti siitä asti kun luotaimen ostin, on niin ohuen piuhan päässä ne liittimet että oli vaan ajan kysymys millon menee paskaks.

Jotain saalista sentään :D

lauantai 28. tammikuuta 2017

Pitkästä aikaa vähän kalaakin

Muutamat ihan OK reissut on koostuneet siitä että päivän aikana on saanut härnätyksi yhteen sapuskaan riittävät ruokakalat. Ihan kivaa mutta mielellään kaloja nostelis vähän useammin kuin noin tunnin välein. Tänään sitten tapahtui kummia kun sain vähän kalaa...

Olin aamulla jo kahdeksan aikoihin Pöllänniemessä ja läksin siitä kävelemään Heposelän puolelle. Tavoitteena oli selkämatalikot 2-3km päässä. Keli jäällä oli aivan ihanteellinen, vaikka eletään tammikuun loppua muistutti aamu aivan huhtikuun aamua. Jäällä ei ole lunta juuri lainkaan, vain sen verran ettei jää ole liukas vaan pinta on semmonen rouskuva johon jää just ja just kengän jäljet.

Ensimmäiset reiät kairasin noin 1,5km kävelyn jälkeen mutta sinä ei näkynyt kuin muutamia hyvin ohuita viivoja pohjassa eikä ne kiinnostunut pilkeistä. Siitä sitten n. 600m selälle päin mutta paikka jota olin miettinyt etukäteen olikin aivan täyteen verkotettu joten jäin vähän kauemmaksi kyttäämään. Sain siitä pari ihan pientä sinttiä mutta isompaa ei kuulunut eikä näkynyt. Seuraavaan etappiin oli matkaa toiset 600m mutta sitä ennen oli todella suuri railo jossa jäät oli painunut korkeaksi harjanteeksi. Kairailin kirkkaita "peilejä" jotka oli jäätynyt railosta jäälle levinneestä vedestä mutta noista vaaleammista kohdista ei juurikaan ollut hyötyä kun jäällä on muutenkin niin vähän lunta. Yhdestä reiästä sain kuitenkin 5 kpl ruuaksi kelpaavia ja muutaman sintin. Jatkoin vielä vähän matkaa mutta totesin sen melko turhaksi koska matalikko jota meinasin kalastaa olikin niin laaja etten jaksanut kairata tarpeeksi että siitä olisin kalaa löytänyt. Takaisin kävellessä kokeilin siitä railon vierestä "ottireiältä" ja sain vielä yhden otettavan ja pari sinttiä. Lisäreiät lähelle ei tuoneet edes kaikuun elämää. Olin vähän pettynyt mutta en lannistunut tilanteesta. Läksin takaisin päin reilun kilometrin verran ja kairailin samaa paikkaa josta joulupäivänä sain pari haukea mutta johon ei pitänyt enää tänä talvena mennä. Hyvä kuitenkin että menin sillä noin kymmenestä kairaamastani reiästä kolme antoi harvakseltaa hyvänkokoisia ruokakaloja kun reikää vaihteli ja välillä heilutti isompaa tasuria ja vaihtoi välillä pientä karvapyrstöä.

Suurimmat kalat oli n. 400 grammaisia ja vain pari sain ottamaan kevennettyihin. Suurin osa isommista ahvenista piti pilkkiä niin että pohjan silppukasaa kun hämmensi niin aina joku isompi erehtyi ottamaan kiinni. Haukia en ihme kyllä saanut yhtään kappaletta vaikka tuosta aiemmin aina olen saanut, mutta eipä haittaa kun näin siinä Pöllänniemessä kun toinen pilkkimies veti pulkassa 7,9kg haukea :D Oli saanut jostain matalasta saarten luota.

Jännä päivä sinänsä kun kalaa tuli ihan mukavasti, lisäksi ilma oli aivan mahtava, lähes keväinen. Aurinko paistoi noin puolet ajasta ja pakkasta oli ehkä aste tai pari. Huomenna ei oo mitään paineita kalantulon kanssa joten voi keskittyy hakemaan jotain uusia mestoja.


Noin 5kg filekalaa.


Päivän viimeinen otti isoon tasuriin.

Iltapäivän pilvimuodostelma

Railolla



tiistai 17. tammikuuta 2017

Suurahvenen metsästystä

Taas on se aika vuodesta että reissuja kertyy sen verran usein (lue: ei tarpeeksi) ja ne on pääpiirteissään niin samanlaisia ettei jaksa raportoida jokaisesta erikseen. Olen tällä hetkellä keskittynyt etsimään ahventa Heposelän vesistöstä ja sieltä sitä on alkanut löytyä jo sen verran hyvin ettei tarvitse ihan nollareissuja pelätä. Uudenvuodenpäivänä nousi se n. 600g ahven jonka innoittamana olen käynyt samalla paikalla sen jälkeen kaksi kertaa.Viikko tuosta reissusta olin paikalla jo kello 9:n aikaan ja sain päivän aikana pari pikku sinttiä mutta sitten iltapäivästä n. varttia vaille kaksi jysähti vähän parempi, 820/39cm ahven. Tunti oli vielä valoisaa aikaa ja siitä sitten sain vielä samalta reiltä kolme muuta ruuaksi kelpaavaa. Isompi tasuri ei kelvannut vaan suurin kala tuli taas 5cm karismaxilla, sen vei sitten hauki ja loput taisi tulla Nilsun papukaijalla.


Tuota reissua ennen kerkisin muuten käydä loppiaisena pakkaspilkillä Kuoringalla mutta sieltä oli saaliina vain muutama ahven ja totaalinen kyllästyminen koko järveen.

Tuosta "ison" ahvenen reissusta innnostuneena mietin että jospa sieltä löytyisi vielä isompaa mutta seuraava lauantai ei sitten tarjonnut kuin yhden 360g ahvenen ja muutamia pienempiä sinttejä joten päätin jättää tuonkin paikan toistaiseksi rauhaan ja etsiä uusia.

Sunnuntaina valitsin taas ihan uuden paikan Heposelän eteläpäästä Onkisalmen puolelta.
( Uusien kalapaikkojen etsinnässä on aina ollut se ongelma että kun on tutkinut pohjakarttoja ja löytänyt mielestään hyvännäköisen alueen josta voisi ahventa nousta niin sitten on ollut ongelmana että mihin saa auton parkkiin. Tänä talvena olen alkanut ajatella asiaa vähän toisinpäin eli katson ensin jonkun varman autopaikan ja vasta sitten alan etsiä kartalta järkevän kävelymatkan päässä olevia kalapaikkoja.  )
Kuljin jotain penkan reunaa kairaillen vähän sinne sun tänne vaihteleville syvyyksille. Pikkusinttiä löyty 3,5 metristä mutta ei isompaa. Jossain vaiheessa 5m vedellä alkoi olla vähän paremman näköisiä viivoja mutta ei tuntuneet olevan syönnillä. Panuccin salakannahkaisella sain jonkun 370g ahvenen ja sitten aloin härnäämään silppua pienemmällä tasurilla. Toinen n. 300g kala nousi jäälle. Tasuri taas pohjaan ja siihen iskettiin semmosella voimalla että delfiinin rulla pärähti, kala nousi aivan avannon alle ja irtosi. Jos oli ahven niin kilo olis menny kevyesti rikki. Toivoa täytyy että oli hauki mutta sain sitten seuraavasta reiästä n. kilon hauen joka käyttäytyi siiman päässä niin eri tavalla että panee vähän miettimään että tuliko se tämän talven suurin ahven sitten menetettyä siinä. No ei voi mitään. Jatkoin penkan reunan kairaamista ja satuin jossain vaiheessa 7m vedelle. Siellä ei ensin näkynyt pohjassa mitään elämää mutta parin reiän jälkeen ilmestyi kaikuun harvakseltaan viivoja jotka sain nousemaan tasurille ja sain vielä 3kpl ruuaksi kelpaavia kaloja.




Taas olen kuullut että Heposelältä on mätetty hirmuisia saaliita mutta ainakaan mulle ei vielä ole sattunut kovin kaksista syöntiä. Ei edes useamman ison kalan parvia ole löytynyt. Jossain määrin uskon että pilkin kuitenkin sellaisilla alueilla mistä isot vois löytyä, mutta en ole vielä ihan varma pilkinkö liian matalassa...olisiko mentävä syvempään. Taas on vaan se ongelma ettei aika tahdo riittää kaiken kokeilemiseen, päivät on edelleen lyhyitä, n. 6h on tehokasta pilkkiaikaa käytettävissä ja tykkään onkia mieluummin yhden pienemmän alueen huolella kuin säntäillä sinne tänne harvoilla reikäväleillä. Jos ei olisi töitä rasitteena niin perehtyisin asiaan tarkemmin mutta harmittaa kun just löydät jonkun kohtalaisen paikan niin ei taas moneen päivään pääse sitä onkimaan vaan pitää odottaa viikko ja sitten tulee taas mieleen joku muu paikka. Kyllähän se niin on kuten joku stand up -koomikko sanoi että "vauvana ei osaa tehä mitään, lapsena ei saa tehdä mitään, nuorena ei oo rahaa tehdä mitään, aikuisena ei oo aikaa tehdä mitään ja kun tulee vanhaksi ei jaksa tehdä mitään". Eli elämä on käytännössä ihan perseestä.

Yhdestä asiasta vielä haluan avautua: Nimittäin tapsipilkkijät jotka kehuu saaliillaan. Taas oli puruvedeltä, kuoringalta ym. järviltä tullut helvetisti semmosta syöntikokoista ahventa ja isompiakin yksilöitä ja kovaan ääneen toitotettiin että "ONGITTIIN REPUT TÄYTEEN TOUKKAVEHKEILLÄ KUN KAIKUMIEHET TASUROI TYHJÄÄ"...mitä sitten? Mulle on ihan sama vaikka en sais yhtään kalaa niin en silti vaihda takaisin toukkavehkeisiin. Vähän sama kun menis sanomaan jollekin jousipyssyllä metsästävälle että osta rynnäkkökivääri niin saat enemmän lintuja. Ei tää oo mikään saatanan kilpailu, yritetään kaikki mahtua sinne jäälle ja ongitaan kukin tyylillään.

Blogiin en ole keskittynyt kovin paljoa siitäkään syystä kun olen yrittänyt osaltani pitää hengissä internetin keskutelupalstoja joissa on ennen keskusteltu yksityiskohtaisemmin pilkinnästä mutta aika alkaa ajaa ohi niistä. Nykyään on vaan facebookki.....eli some on tän päivän juttu. Joku saa suuren saaliin ja laittaa siitä kuvan mutta enää ei keskustella mistään, painetaan vaan "tykkää". Joskus muinoin keskusteltiin ilmojen merkityksestä, oliko tasurin värillä väliä, kuinka syvästä otti, oliko syönyt muikkua vai kuoretta, miten muuten reissu meni. Tuli pitkää raporttia kalareissuista ja niitä oli mahtava lukea. Nykyään jos joku (ehkä yksi tuhannesta) kirjoittaa jotain järkevää se hautautuu kaiken muun paskan alle. Tulee päivässä 300 viestiä tyyliin "onko mormyska hyvä", "voiko tasapainolla saada kaloja", "onko tämä siika vai särki" jne.....

En tiiä helevetti. Pääsispä pilkille taas....

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Joululoman loput reissut tiivistettynä

Ei jaksa kirjotella jokaisesta kalapäivästä ihan tarkka raporttia mutta laitetaan pikkusen jotain. Heposelän vesistölle oon lähinnä reissut keskittänyt (yhtä Onkamolla käyntiä lukuunottamatta) kun olen siinä uskossa että pitäs panostaa enemmän yhteen(tai muutamaan) järveen kuin ryntäillä joka reissulla minne sattuu niin vois alkaa ne paremmat kalat löytymään. Ei ole vielä sattunut löytymään kuitenkaan mitään isoja kaloja eikä edes useamman kalan parvia, melkeinpä yksittäisiä ahvenia on tullut nosteltua. Uusien paikkojen kokeilu on kuitenkin ollut mielenkiintoista, koska vähäkalaisetkin reissut jaksaa paremmin jossain ennen kokeilemattomilla paikoilla kun aina niillä samoilla vanhoilla. Monesti sitä vaan ottaa karttaselaimesta suunnan uudestaan ja uudestaan sille samalle vanhalle paikalle jossa on tottunut käymään ja miettii että miksi täällä ei kala syö kun kolme vuotta sitten tulin ihan hyvin.

Tuosta Onkamon reissusta ei mainita sen enempää kuin että aamusta ekalta reiältä yksi 350g ahven ja loppupäivästä pelkkiä sinttejä. Ei kovin kiinnostava paikka kun kalat pitää houkutella aina iskemään pikkutasureihin vaikka tällä(kin) kertaa ahven oksensi suustaan käsittämättömän suuren, 15cm muikun.

Jos ihmiset käyttäs yhtä suurta ravintoa niin minun pitäs niellä kokonaisena jotain 80cm pituisia makkaroita.


Heposelän lahtivesiltä löytyy varmasti helpommin ruokakalaa mutta olen siinä uskossa että ne tosi isot ui jossain selällä ja joku päivä ne löytyy. Perjantaina kyttäsin aluetta jossain Heposelän pohjoispäässä jossa saaren päästä matalan keskelle työntyy kapea syvänne, olisi ehkä pitänyt kalastaa isompaa aluetta harvemmilla reikäväleillä mutta kun aamulla pilkin lähes kolme tuntia tyhjää (paria haukea lukuunottamatta) niin kalojen löydyttyä jumituin aika pienelle alueelle. Siitä sitten napsin huikeat seitsemän ahventa päivän mittaan. Suurimman osan ajasta kaiku piirsi tyhjää mutta joskus sitten lähti pohjasta väliveteen nousemaan viiva joka iski kiinni. Valitettavasti suurimmatkin vain hieman yli 300g kaloja.

vas. jojo-tasuri, oik. Pertti Moilasen kevennetty


Uudenvuoden aattona kun muut läträsi viinan kanssa otin sivistyneesti ykkösolutta ja katselin kartalta hyvännäköistä matalikkoa jonne ehkä jaksaisi kävellä Pöllänniemestä. Sinnepä siis päiväksi kyttäämään, matkalla kairasin muutamia reikiä erään kivikon kupeelle mutta pientä silppua vain piirsi kaiku. Hetken jo luulin että joku muukin pilkkimies oli ehtinyt samalle paikalle kuin mihin itsellä oli tarkoitus mennä mutta se olikin verkkomies jossain hieman kauempana joten sain yksin ongitella matalikon reunoja. En varmaan koskaan satu millekään kovin hyville paikoille kun aina kelkalla porukka ajelee ihan eri suunnille pilkille, ukkoa pönöttää jäällä mustanaan jossain kauempana....

Luulin jo että tällä kertaa saalispussiin kertyisi painoa koska ekalta reiältä jonka kairasin noin kuuteen metriin sain 598g ahvenen (punnittu verestettynä). Se tosin piti härnätä ottamaan pieneen karismaxin tasuriin kun yhden kerran väliveteen noustuaan ja ison tasurin hylättyään jäi ihan pohjaan möllöttämään eikä ottanut ennen kuin pudotti pikkutasurin aivan nenän eteen. Toisen ihan sinttikokoa olevan kalan sain vielä samalta avannolta mutta sitten hiljeni. Varmaan parikymmentä reikää myöhemmin oli tarjolla kolme hyvää kalaa, kaikki nousivat pohjasta jyrkästi tasuria kohti mutta kun eka täräytti kiinni niin kovasti että sen irroittamiseen meni liian kauan aikaa ehti muut viivat kadota näytöltä eikä niitä takaisin kuulunut. Päivän toiseksi suurimmalle kalalle oli painoa ehtinyt kertyä 478g. Mukavan kokoisia kaloja joista yhdelle ihmiselle riittää syötäväksi jo paristakin kappaleesta mutta mukava olisi joskus sattua paikalle josta noita napsahtelee päivän mittaan useampiakin kappaleita.

Neljä päivää pitäisi nyt käydä töissä ennen kuin harrastusta pääsee jatkamaan. Tänään oli vielä leuto keli, noin aste pakkasta mutta huomenna lämpötilat lähtee laskuun ja perjantaiksi eli loppiaiseksi  on lupailtu jotain -25 kelejä. Pitää varmaan taas panostaa johonkin paikkaan missä voi rauhassa onkia rukkaset kädessä isolla tasurilla kalojen häiritsemättä ettei sormet palellu kuten vuosi sitten koheltaessa.


Jos kappalemäärä tästä vielä vähenee alkaa ne kuuluisat MP:t kummittelemaan.


Tämmönen piti vielä tulla kirjottamaan että "oikoluin" muutaman edellisen blogitekstin ja huomasin että kirjotan joka kerran samat asiat..."tulispa isompia kaloja", "tulispa enemmän ja isompia kaloja"..sitten kun ei tuu niin kirjotan että "ei haittaa jos ei tuu isompia kunhan tulee jotain." Tärkeintä tietysti on että saa harrastaa. Viime reissuilla on tullut kävelyäkin sen verran ettei tee pahaa tämmöselle kaljan ja perunalastujen turvottamalle läskille vaikka ottaa koko harrastuksen liikunnan kannalta ja kalat on sitten mukavia bonuksia siihen kylkeen.