sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Mahtavaa olla tasurimies!

Tasapainolla pilkkiminen on mukavaa. Nimittäin silloin kun sillä saa kalaa. Ennen kun minusta tuli tasapainopilkkijä minä olin tietoinen että joskus tulee niitä nihkeämpiäkin päiviä jolloin kalaa ei tule kun taas toisinaan kalaa tulee ihan v**usti! Alkutalvesta oli noita parempia reissuja mutta nyt alkaa vähän homma tökkimään.

Eilen Pöllänniemessä kuusi tuntia. Kertaakaan ei edes nykiny....tai kerran ehkä saatto joku kala käydä tökkäämässä mutta en oo varma kun samalla kaadoin termospullosta kahvia mukiin. Ei auttanu mitkään kikat, ei ottanu pieneen eikä isoon tasapainoon. Ei luonnolliseen väriin eikä luonnottomaan. Ei syvästä eikä matalasta. Loppuajasta vielä yritin haukea kaislikon reunasta mutta sekin oli virheliike...kun kairasin reikiä hiki päässä sohjoiseen jäähän hajos olkapää. Siis se olkapää joka ei ennestään ollu hajalla eli nyt ne on molemmat paskana.

Luultavasti joku kuolemantauti kalvaa meikäläistä kun räkä kirnuaa kurkussa ja yskä on semmonen että kohta keuhkot repeää, mutta aamulla kaikesta huolimatta päätin lähteä Viinijärvelle. Eilen kipeytynyt olkapää oli edelleen kipeä mutta muutamia reikiä se kesti kairailla. Kokeilin taas syvästä ja matalasta ja kaikista helvetin paikoista joissa ennen on ollu kalaa, pienestä sintistä puolen kilon körmyihin mutta ei.... tai olihan siellä kalaa. Ainakin neljä kertaa kävi joku tökkäämässä tasapainoa. Ylös asti ei tullu mitään. Viis tuntii jaksoin pyytää tällä kertaa tyhjää kunnes pakkasin tavarat pulkkaan ja kävelin autolle. Viikon päästä alkas talviloma, saa nähä miten kiinnostaa tasapainoja liotella näin huikeen viikonlopun jälkeen. 11 tuntia jäällä eikä yhtään ahventa.


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Paska Kuorinka :D

Tänään oli niin nihkee pilkkipäivä että vieläkään ei oikein käsitä että miten helvetissä siellä jäällä silti tuli seittemän tuntia aikaansa kulutettua. Huonoilla yöunilla ja huonoilla eväillä Kuorinkaa kiertelemässä. Koko päivänä neljä (tai 5) pientä ahventa. Ensimmäistä kertaa tasurikalastajaksi siirtymisen jälkeen oli semmonen olo että ei se perkele aina toimi. Tänään oli selkeesti pystypilkkipäivä. Ihan sama missä uitti tasapainoa niin tuntui kuin kaivossa olis vehkeitään liottanu, ei nykäisyäkään. Kaverilla oli tapsipilkki ja toukat mukana ja semmosen kun pudotti avantoon niin heti nappasi kiinni perus pilkkiahven. Vaikka tasurit ei kiinnostanu kaloja niin väitän että useempi kilo olis ollu kalaa repussa toukkavehkeillä kun melkein joka avannossa tuntui sinttejä riittävän vaikka eivät edes tökkinyt tasapainoja. Taitaa olla niin että kun parin viikon päästä alkaa talviloma niin tämmösten päivien varalle käyn hakemassa sen toukkapurkin haalarin taskuun. Perkele.


lauantai 15. helmikuuta 2014

Hiljaista Höytiäisellä

Piti taas vaihteeks keksiä joku muu järvi kuin Kuorinka pilkkipaikaksi ja viikolla kun kuulin juttua että Höytiäiseltä on kalaa tullut niin sinnepä sitten kulkuni suuntautui. Höytiäinen on ollut aina vähän nihkee paikka joten ennakkoon en odottanu mitään suuria kalapussillisia ja kun semmosia ei tullu niin en myöskään pettynyt pahasti. 

Aamusta olin jo ennen kahdeksaa jäällä ja kävelin suoraan kivikkokarille päin. Siitä oikealle oli joku edellisenä päivänä kairaillut useampia reikiä mutta kalaa siinä ei tuntunut olevan. Niinkuin ei tuntunut olevan koko kivikkokarin ja kallioluodon välisellä alueella josta yleensä Varparannalla olen kalat tottunut saamaan. Joku mormyskamies nosti jäälle n. 300g ahvenen mutta muuta en nähnyt hänenkään saavan. Väitti minulle että kala painaa puoli kiloa...en kehannu väittää vastaan että ei pahota mieltään, sama mulle vaikka olis väittäny kiloseks. Toinen pilkkijä tuli lähistölle ja se onki pystypilkillä muutaman helvetin pienen sintin, pilkki näytti pitemmältä kun kalat....mitä lie kiiskejä ollu?

Ite siis ongin tasurilla ja tällä kertaa oli kehimisvapa käytössä joten ongin huolellisesti vesikerrokset pohjasta pintaan ja pinnasta pohjaan. Ei ottanu Nils Masteriin eikä Karismaxiin...ei vaikka eri värejä testailin ja eri värikoukkuja. Ei edes tökkiny minkäänlainen kala minun pilkkejä. Välillä ongin mosarillakin muutaman reiän jos siikoja olis sattunu uimaan kohdalle mutta ei niitäkään.
Kun viiteen ja puoleen tuntiin ei tullut ensimmäistäkään merkkiä kaloista ajattelin jo lähtee autolle kävelemään mutta satuin kohtaan johon joku oli edellisenä päivänä poraillu puolenkymmentä reikää ja jäljistä päätellen niitä oli ongittu pitemmän aikaa joten päätin kokeilla siitä vielä. Harmaaseen Ässään tuli heti pari varovaista tönäisyä. Vaihdoin tilalle sinisen MA-muikun ja heti oli kala kiinni. Kuusi ahventa nousi jäälle niin nopeasti kuin ne pystyy vedestä nostamaan. Sitten syönti loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Pari muuta reikää oli hiljaista ja sitten yhdestä reiästä kyttäilemällä onnistuin saamaan toiset 6 ahventa. 3 viimeistä tuli aika pinnasta kun lähdin nostamaan tasuria, muuten ei koko aikana ollut välivedessäkään mitään tapahtumia. Vähän jäi semmonen tuntuma että jos tuossa olis aamusta jo ollu niin kalaa olis noussu paremmin....jos ja jos...

Varoitan muuten että elkää hyvät ihmiset ostako kuvassa näkyvää Kinetic merkkistä pilkkivapaa. Motonetistä otin kaks kappaletta kun yhen vavan hinta oli 1,9e. Olishan se pitäny arvata että niin halvalla ei saa kuin paskaa. Vapa on toki tunnokas ja mukava sillä on pilkkiä jos se suostuu joskus toimimaan mutta puolan kiristysruuvi menee välillä niin jumiin että ei aukee vaikka sormenpäät verillä vääntää ja sitten taas saattaa kalan nykästessä olla niin löysällä että puola pyörii vapaana. Pitää kattoo saako noita jotenki korjattua vai heitänkö roskiin ennenkuin hermot menee.



Kaloja 12 kpl, paino 1,18 kg eli pientä. Suurin ahven tasan 200g. Vaikka sitä isompaa tietysti yritetään niin täytyy sanoa että ihan hyviä ruokakaloja nuokin. 

Kirpun vapa tositoimissa. Pari kertaa karkas siima avonaisesta kärkihaarukasta kun tein liian nopeita heilautuksia mutta hyvä tuolla oli muuten onkia ja tekniikan oppii hetkessä.


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Välinehankintoja

Olen seurannut tasapainopilkeillä kalastamista mm. Kalamies.com foorumilta ja sitä kautta heräsi kiinnostus kokeilla perinteistä tasurivapaa eli ns. kehivapaa tai haarukkavapaa tai millä nimellä se nyt missäkin tunnetaan. Nämähän on siis aivan eri vapoja kuin kilpapilkinnässä käytettävät haarukkavavat. Kisoissa haarukalla nostetaan kalat ylös huomaamatta ja nopeasti, tasurionginnassa on tarkoitus onkia tarkasti eri vesikerrokset pohjasta pintaan tai päinvastoin ja tehdä aina välillä nostoja ja laskuja joilla yritetään ärsyttää kala iskemään pilkkiin.

Tilasin kalamies.comin kautta nimimerkki Kirpun valmistamia vapoja 2 kpl, 40cm:n ja 35cm:n kehäysvälillä. Isompi isoille tasapainoille ja pienempi pikku pilkeille. Luulen että 7cm nilsua ja 6cm karismaxia uittelee tuolla pienemmällä, isoa vapaa varten pitää hommata isompia tasureitakin. Laitoin pienemmälle vavalle keltaista 0,22 Stroftia  ja ajattelin sitä ensin käytännössä testata. Isompaan on tarkoitus hankkia kuitusiima jos nyt yleensä tuntuu siltä että tämä vapatyyppi saa käyttöaikaa. Voihan se olla niin että en tykkää onkia vavalla ja sille käy samalla tavalla kuin ostamilleni perhokalastuvälineille jotka pölyttyy jossain varaston nurkassa kun en oppinut niillä heittämään (perhot oli kiinni joko puussa tai omissa vaatteissa). Toisaalta osa kalastusharrastustahan on myös se että hankitaan järkyttävä määrä kaikenlaista ylimääräistä sälää mille ei oo ikinä mitään käyttöä. Esim. Prismasta ei voi hakee maitoa ilman että kalastusosastolta tarttuu jotain roinaa mukaan.

Koska työt rajoittaa harrastuksia olen nyt vasta pari päivää kuivaharjoitellut eli kehinyt siimaa olohuoneen lattialla ja sovitellut vapaa rukkaskäteen yms. Tuon eri vesikerrosten tarkan onkimisen lisäksi vapa vaikuttaisi sopivan erittäin hyvin pakkasella pilkkimiseen. Tavallisissa Delfin -vavoissa on aina jokin siimarengas tai siimanohjain jäässä eikä leikari mahdu niistä kulkemaan. Lisäksi siiman nosto ja lasku on hankalaa rukkaset kädessä kun joutuu pientä liipaisinta painamaan samalla kun veivaa kammesta. Vapa vaikuttaa myös kestävältä, ei tarvitse varoa että lohkeaako joku muoviosa jos vavan viskaa kädestä jäälle. Nyt jäädään odottamaan viikonloppua ja käytännön testejä...





sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Taas Kuoringalla


Tänään oli siitä erikoinen pilkkireissu että oltiin isommalla porukalla jäällä ja ihan autolla kalapaikoilla asti kun tähän asti on tottunu pitkiin kävelymatkoihin. Viiden miehen voimin kyttäiltiin isoja ahvenia ja kaverilla oli ihan kaikuluotainkin uskoa touhuun antamassa mutta kun kala ei syö niin se ei syö. Tasurin perässä niitä nousi pohjasta väliveteen mutta mitkään uittokikat eikä tasurin vaihdot auttaneet. Morrilla ja pystypilkillä olis tänään saanu kasvatettua kalapussin painoa ja jossain vaiheessa tuli mieleen että pitäisikö sittenkin ruveta taas onkimaan sekaisin pystyllä ja tasurilla mutta aattelin että jos kerran isoa yritetään niin tasuri saa olla vedessä vaikka sitten ei nykäsyäkään tulisi. Puolilta päivin sattui minulle päivän paras reikä joka antoi reissun suurimman ahvenen sekä toisen ihan hyvän kokoisen, lisäksi kaksi todella raskaan tuntuista kalaa irtosi välivedessä.
Päivän erikoisuutena voitanee mainita pystypilkillä kalastaneen tyypin jäälle nykäisemä nieriä. Tiedän kyllä että järvessä niitä uiskentelee mutta en ole koskaan nähnyt sellaista pilkillä saatavan.

Ilma oli tänään mahtava suurimman osan päivästä. Tuulta oli jonkun verran mutta koska lämpötila oli plussan puolella ei missään vaiheessa ollut kylmä. Sellainen leppoisa kevään tuntuinen päivä vaikka eletään vielä helmikuun alkupuolta mutta tämä talvihan onkin ollut kovin erikoinen kelien suhteen. Päivällä oli pieni räntä/vesikuuro mutta iltapäivästä alkoi jo aurinko kurkistella pilven raosta. Viikon päästä voisi jotain muuta järveä kokeilla, siis ainakin toisena päivänä :D Jotenkin tuntuu että tuolla on niin paljon pilkitty ja parhaat ottipaikat tökitty reikää niin täyteen että varmaan alkaa kalat olla jo häirittyjä että uusien vesien kokeilu voisi olla ajankohtaista.

470g ja 300g. Tänään "papukaija" tuntui kelpaavan kaloille paremmin kuin luonnolliset kuorevärit.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Perus Onkamoo

Piti lähtee välillä johonkin jossa vois pilkkii alle kymmenestä metristä kun Kuoringalla jatkuvasti siimat sekasin. Virhehän se oli sillä ainakaan Onkamo ei juuri kerrottavaa tarjonnu. Aattelin että nyt kun on tullu vähän paneuduttua tasuriongintaan niin sieltä voisi sen pikkusilpun seasta nousta filekalaa mutta kun ei syö niin ei syö. Aamulla tosin säikäytti sen verran että ensimmäinen kala oli 350 gramman ahven ja ennätin jo innostua mutta siihenpä ne otettavan kokoset sitten jäi. Koko päivän kairailin ja yritin mutta ei tullu kun parikymmentä pientä sinttiä. Yritin monella erilaisella ja eri värisellä tasurilla mutta ei. Outoa oli että pohjasta ei tullu juuri mitään vaan pienetkin kalat otti 2-3 metriä pohjan yläpuolelta. 6,5 tuntii ois varmaan voinu käyttää paremminkin mutta sai ainakin raitista ilmaa. Kuoringan kävijoiltä tuli puhelu just kun läksin Onkamon rannasta ajelemaan kotiin päin ja sieltä oli tullu tänään jopa 700g kala...tietysti kun minä en ollu paikan päällä joten huomenna kai sitä pitää sinne lähtee jos yleensä aamulla sängystä pääsee ylös....jotenkin viime aikoina ollu flunssaa ja muuta vaivaa niin että tuntuu ettei jaksa entiseen malliin pilkillä ravata.

Kalustoa...mukavasti liikkuu pulkka lumella ja tavaroiden kuljetus on mukavampaa kuin kantamalla

Päivän ainut mainittavan kokoinen

muut kalat oli tätä perus silppua joka just ja just sai koukun suuhunsa...

tiistai 4. helmikuuta 2014

Helmikuun eka

Melkein etukäteen saattoi arvata että lumituiskussa ei isompi kala syö mutta kun on viikon töissä niin viikonlopulla tulee lähdettyä jäälle kelistä riippumatta. Aattelin vielä kerran käydä Kuoringan testaamassa. Mukana oli Tokmannilta ostettu pulkka/ahkio jossa oli yllättävän mukava vedellä reppua ja kairaa.
Parin viime reissun ottipaikat kävin testaamassa ja saaliina vaivaset 24 ahventa jotka paino alle 2kg. Suurin ahven tais jäädä alle kahensadan gramman. Tasureita uittelin, siellä joku tapsimies kelas haarukkavavalla sinttiä mutta eipä viiti pelkkää kappalemäärää onkia vaan toistaiseksi on semmonen meininki että kokoa yritetään.
Luulin että flunssa oli jo menny ohi mutta tuolla se vaan paheni joten sunnuntai piti huilata. Tänään kuulin että kala on taas alkanu syömään...ainakin pystypilkillä on jotkut kiskonu isoja pussillisia mutta mitään jättikokosta ahventa ei ole noussut. Saa nähä vieläkö joutuu viikonloppuna samaan paikkaan lähtemään....kiinnostas jo tälle talvelle muitakin rapakoita testailla mutta kun se saalisvarmuus on ollu aika hyvä Kuoringalla niin siksi se kiinnostaa :D

Tämän talven heikoin Kuoringan saalis