Jigikuhat mielessä

Aiemmin tapahtunutta:

Olen haaveillut kuhan jigikalastuksesta jo kauemman aikaa ja kuulin vasta tänä keväänä että tuosta Pielisjoesta niitä olisi ihan mahdollista rannalta kalastavankin saada saaliiksi. Siispä kuhavehkeitä tilaamaan. Hong Kongin verkkokaupasta tilasin vavan ja kelan. Vapaa ei ole kuulunut ja shimanon kela joka perille saapui ei toimi kunnolla. Anti-reverse salpa päällä kela pyörii todella tahmeasti. Normaalisti pyöritellessä tuntuu olevan ihan ok mutta eipä tuolla uskalla vesille lähtee. Pitää palauttaa heti ensimmäisenä arkipäivänä ja ruveta kyselemään myös sen vavan perään. Kuitenki köyhä taas köyhtyi 100 euroo eikä tuohon hintaan vielä lasketa edes siimaa ja sitä jigimäärää joka varmasti tulee pohjaan jäämään. Mutta into on kova eikä sitä pienet vastoinkäymiset pysty lannistamaan.

Vapa sitten saapuikin ja kela lähtee paluupostissa takaisin. Kelan virkaa saa toimittaa vanha uskollinen Mitchell Avocet 1000 jolla on jo aika reippaasti kalaa kiskottu mutta koska tuo ei ihan pienimpiä UL-keloja ole niin käynee ihan kohtalaisesti Yoshino Jign Pro vavan kanssa. 

No. Kelalla oli vanha harmaa Fireline jonka kelasin väärinpäin Abu gardinal 100U kelalle joka saa tästä lähtien toimittaa UL-kelan virkaa. Mitcheliin puolasin uuden keltavihreän Fireline EXCEED siiman. Hommasin myös motonetista vähän kookkaampia jigejä.

Ja takaisin tähän päivään:

Testireissu suuntauti Kuhasalon aallonmurtajalle josta saaliiksi jäi ekalla yrityksellä n. 0,5kg hauki ja yksi ahven. Molemmat iski 4" sirppipyrstöjigiin. Lisäksi pohjaan jäi 2 jigiä joten pitää alkaa etsimään jostain halvempiä jigejä ihan kilotavarana. Gamakatsun koukut on kyllä pirun laadukkaita mutta ei niitä köyhän kannata kovin paljon pohjaan jättää. 

Vapa pelitti kivasti, ihan kevyimpään jigailuun siitä ei ole mutta tarkoitus onkin keskittyä virtaavassa vedessä kalastamiseen hieman raskaammilla jigeillä. Ainut huono puoli vaan tuntuu olevan että kalamiehiä noilla suhteellisen vähälukuisilla rannaltakalastuspaikoilla riittää joten saa nähdä kuinka pitkään menee ennen kuin siirryn taas kokonaan metsälampikalastajaksi keskelle vihonviimeistä korpea.

Haukikauden avaus

Pitkä odotus on päättynyt. Pahinta aikaa tuo kun ei pääse enää pilkille mutta ei oo vielä järvet sulana että vois uistintakaan heitellä kaislikkoon haukien toivossa. Nyt kuitenkin pääs 16.5 heittelemään ensimmäistä kertaa. Kiertelin pienehköjä metsäjärviä ja lampia itärajan tuntumassa Ilomantsin kunnan alueella. Aikaisempina vuosina ensimmäiset kalat olen pyytänyt aina noin 10.-20. päivän paikkeilla, milloin on kalalle sattunut pääsemään.

16. päivän iltana siis ensimmäinen alle kilon pulikka iski punaiseen jigiin ja omatekoiseen kokopunaiseen vaappuun tuli pari tärppiä. Hyvä alku siis kun jotain tapahtumia ilmeni. Paikkana pitkähkö niemi jonka kupeelle laskee puro. Samasta paikasta onnistuin lähes tasan vuosi sitten saamaan 8,5 kilon kalan mutta nyt tuntui että tulvavesi oli liian korkealla että siinä paikassa kalat olisi kummemmin viihtyneet.

Seuraavana aamuna veneellä järvellä, en oikein osaa hakea kalaa mistään kutulahtien suulta joten yleensä pyörin laskevien purojen suualueilla. Järvi vaikutti aivan kuolleelta mutta lopulta iski valkoiseen perhoon (isoja jigikoukkuun sidottuja liitsejä) kolmen kilon kala. Ei mikään kovin virkeä tapaus. Samasta paikasta iski n. puolta pienempi kala suspijigiin. Toisen puron suulta ei mitään, joten vene rantaan ja pieni kävely puroa pitkin lammelle. Eka heitto pienellä hopeisella professorilla ja taas n. 3 kilon hauki erehtyi. Jarru oli jäänyt löysälle ja kun tämä kala oli paljon voimakkaampi sai se tehtyä muutaman kunnon syöksyn ennen kuin sain sen hilattua rantaan ja nostettua niskasta kuiville. Tämä oli uroskala josta valui vielä maiti joten kutu oli vasta loppumassa. Muut kalat oli jo kutenut mutta yksikään ei ollut vielä syönyt kudun jälkeen
Illalla suuntasin matalalle järvelle jossa kalastamisen tulva teki melkein mahdottomaksi. Varovasti kahlailemalla pääsin vähän kovemmalle mättäälle seisomaan ja siitä viskoin jos jonkunlaista uistinta järveen. 4 haukea joista 3 otti professoriin ja yksi jigiin. Muutamia seuranneita ja kauempana tärpänneitä lisäksi. Kaikki kalat oli silmämääräisesti noin kilon ja puolentoista väliin. Ilma oli muuten helteinen, 25 astetta oli mennyt rikki päivällä säätiedotuksen mukaan.

Seuraava päivä olikin sitten melko paska kelin suhteen, tuulta ja sadetta mutta päätin kalastella edellisen illan mestoilla. Kun kalaa ei kuitenkaan kuulunut vaihdoin paikkaa. Pienestä purosta yksi kala joka oli reissun ainut jolla oli jo särki mahassa. Kävelin puron vartta ja pääsin jonkunlaiseen heittopaikkaan puron suulle. Majava oli tehnyt kyllä liikkumisen mahdollisimman vaikeaksi. Yksi hauki iski keltaiseen perhoon ja tuli sen kummempia pyristelemättä ylös. Seuraava heitto ja siiman päässä tuntui kunnon potkuja mutta en edes nähnyt kalaa kun se jo irtosi. Sittenpä pientä vitutusta aiheutti pettäneet perukkeet. Aikaisemmin Abun perukkeet on kestäneet mutta nyt murtui viehelukko kaksi kertaa. Toisella kerralla lukko petti kun kiskoin purolla perhoa irti vastarannan pusikosta, perho tietysti lensi jokeen. Toinen petti muutamaa minuuttia myöhemmin kun jouduin vetämään haukea väkisin ettei olisi sotkenut siimoja vedessä olleeseen puunkarahkaan ja kala meni menojaan uistin suussaan. Enempää kaloja ei kuulunut ja kun tuuli yltyi melkoiseksi myrskyksi päätin lopetella siltä kerralta. Toivotaan että viikon päästä hauki ottaa uistimeen vielä hanakammin eikä ennätä sillä välin tankata itseään ihan ähkyyn asti! :)

(Kalustotappioina voidaan mainita myös yksi auton oven väliin jäänyt vanha virvelinvapa.)

Kirpputorilta muutamalla eurolla löytyneet kahluusaappaat oli niin kätevät että kulkevat matkassa tulevaisuudessakin. Joillakin järvillä ei olisi normaalit kumpparit jalassa päässyt edes niin lähelle rantaa että olisi saanut uistimen lentämään kalojen ulottuville.