Suurahvenen metsästystä

Taas on se aika vuodesta että reissuja kertyy sen verran usein (lue: ei tarpeeksi) ja ne on pääpiirteissään niin samanlaisia ettei jaksa raportoida jokaisesta erikseen. Olen tällä hetkellä keskittynyt etsimään ahventa Heposelän vesistöstä ja sieltä sitä on alkanut löytyä jo sen verran hyvin ettei tarvitse ihan nollareissuja pelätä. Uudenvuodenpäivänä nousi se n. 600g ahven jonka innoittamana olen käynyt samalla paikalla sen jälkeen kaksi kertaa.Viikko tuosta reissusta olin paikalla jo kello 9:n aikaan ja sain päivän aikana pari pikku sinttiä mutta sitten iltapäivästä n. varttia vaille kaksi jysähti vähän parempi, 820/39cm ahven. Tunti oli vielä valoisaa aikaa ja siitä sitten sain vielä samalta reiltä kolme muuta ruuaksi kelpaavaa. Isompi tasuri ei kelvannut vaan suurin kala tuli taas 5cm karismaxilla, sen vei sitten hauki ja loput taisi tulla Nilsun papukaijalla.

Tuota reissua ennen kerkisin muuten käydä loppiaisena pakkaspilkillä Kuoringalla mutta sieltä oli saaliina vain muutama ahven ja totaalinen kyllästyminen koko järveen.

Tuosta "ison" ahvenen reissusta innnostuneena mietin että jospa sieltä löytyisi vielä isompaa mutta seuraava lauantai ei sitten tarjonnut kuin yhden 360g ahvenen ja muutamia pienempiä sinttejä joten päätin jättää tuonkin paikan toistaiseksi rauhaan ja etsiä uusia.

Sunnuntaina valitsin taas ihan uuden paikan Heposelän eteläpäästä Onkisalmen puolelta.
( Uusien kalapaikkojen etsinnässä on aina ollut se ongelma että kun on tutkinut pohjakarttoja ja löytänyt mielestään hyvännäköisen alueen josta voisi ahventa nousta niin sitten on ollut ongelmana että mihin saa auton parkkiin. Tänä talvena olen alkanut ajatella asiaa vähän toisinpäin eli katson ensin jonkun varman autopaikan ja vasta sitten alan etsiä kartalta järkevän kävelymatkan päässä olevia kalapaikkoja.  )
Kuljin jotain penkan reunaa kairaillen vähän sinne sun tänne vaihteleville syvyyksille. Pikkusinttiä löyty 3,5 metristä mutta ei isompaa. Jossain vaiheessa 5m vedellä alkoi olla vähän paremman näköisiä viivoja mutta ei tuntuneet olevan syönnillä. Panuccin salakannahkaisella sain jonkun 370g ahvenen ja sitten aloin härnäämään silppua pienemmällä tasurilla. Toinen n. 300g kala nousi jäälle. Tasuri taas pohjaan ja siihen iskettiin semmosella voimalla että delfiinin rulla pärähti, kala nousi aivan avannon alle ja irtosi. Jos oli ahven niin kilo olis menny kevyesti rikki. Toivoa täytyy että oli hauki mutta sain sitten seuraavasta reiästä n. kilon hauen joka käyttäytyi siiman päässä niin eri tavalla että panee vähän miettimään että tuliko se tämän talven suurin ahven sitten menetettyä siinä. No ei voi mitään. Jatkoin penkan reunan kairaamista ja satuin jossain vaiheessa 7m vedelle. Siellä ei ensin näkynyt pohjassa mitään elämää mutta parin reiän jälkeen ilmestyi kaikuun harvakseltaan viivoja jotka sain nousemaan tasurille ja sain vielä 3kpl ruuaksi kelpaavia kaloja.

Taas olen kuullut että Heposelältä on mätetty hirmuisia saaliita mutta ainakaan mulle ei vielä ole sattunut kovin kaksista syöntiä. Ei edes useamman ison kalan parvia ole löytynyt. Jossain määrin uskon että pilkin kuitenkin sellaisilla alueilla mistä isot vois löytyä, mutta en ole vielä ihan varma pilkinkö liian matalassa...olisiko mentävä syvempään. Taas on vaan se ongelma ettei aika tahdo riittää kaiken kokeilemiseen, päivät on edelleen lyhyitä, n. 6h on tehokasta pilkkiaikaa käytettävissä ja tykkään onkia mieluummin yhden pienemmän alueen huolella kuin säntäillä sinne tänne harvoilla reikäväleillä. Jos ei olisi töitä rasitteena niin perehtyisin asiaan tarkemmin mutta harmittaa kun just löydät jonkun kohtalaisen paikan niin ei taas moneen päivään pääse sitä onkimaan vaan pitää odottaa viikko ja sitten tulee taas mieleen joku muu paikka. Kyllähän se niin on kuten joku stand up -koomikko sanoi että "vauvana ei osaa tehä mitään, lapsena ei saa tehdä mitään, nuorena ei oo rahaa tehdä mitään, aikuisena ei oo aikaa tehdä mitään ja kun tulee vanhaksi ei jaksa tehdä mitään". Eli elämä on käytännössä ihan perseestä.

Yhdestä asiasta vielä haluan avautua: Nimittäin tapsipilkkijät jotka kehuu saaliillaan. Taas oli puruvedeltä, kuoringalta ym. järviltä tullut helvetisti semmosta syöntikokoista ahventa ja isompiakin yksilöitä ja kovaan ääneen toitotettiin että "ONGITTIIN REPUT TÄYTEEN TOUKKAVEHKEILLÄ KUN KAIKUMIEHET TASUROI TYHJÄÄ"...mitä sitten? Mulle on ihan sama vaikka en sais yhtään kalaa niin en silti vaihda takaisin toukkavehkeisiin. Vähän sama kun menis sanomaan jollekin jousipyssyllä metsästävälle että osta rynnäkkökivääri niin saat enemmän lintuja. Ei tää oo mikään saatanan kilpailu, yritetään kaikki mahtua sinne jäälle ja ongitaan kukin tyylillään.

Blogiin en ole keskittynyt kovin paljoa siitäkään syystä kun olen yrittänyt osaltani pitää hengissä internetin keskutelupalstoja joissa on ennen keskusteltu yksityiskohtaisemmin pilkinnästä mutta aika alkaa ajaa ohi niistä. Nykyään on vaan facebookki.....eli some on tän päivän juttu. Joku saa suuren saaliin ja laittaa siitä kuvan mutta enää ei keskustella mistään, painetaan vaan "tykkää". Joskus muinoin keskusteltiin ilmojen merkityksestä, oliko tasurin värillä väliä, kuinka syvästä otti, oliko syönyt muikkua vai kuoretta, miten muuten reissu meni. Tuli pitkää raporttia kalareissuista ja niitä oli mahtava lukea. Nykyään jos joku (ehkä yksi tuhannesta) kirjoittaa jotain järkevää se hautautuu kaiken muun paskan alle. Tulee päivässä 300 viestiä tyyliin "onko mormyska hyvä", "voiko tasapainolla saada kaloja", "onko tämä siika vai särki" jne.....

En tiiä helevetti. Pääsispä pilkille taas....

Joululoman loput reissut tiivistettynä

Ei jaksa kirjotella jokaisesta kalapäivästä ihan tarkka raporttia mutta laitetaan pikkusen jotain. Heposelän vesistölle oon lähinnä reissut keskittänyt (yhtä Onkamolla käyntiä lukuunottamatta) kun olen siinä uskossa että pitäs panostaa enemmän yhteen(tai muutamaan) järveen kuin ryntäillä joka reissulla minne sattuu niin vois alkaa ne paremmat kalat löytymään. Ei ole vielä sattunut löytymään kuitenkaan mitään isoja kaloja eikä edes useamman kalan parvia, melkeinpä yksittäisiä ahvenia on tullut nosteltua. Uusien paikkojen kokeilu on kuitenkin ollut mielenkiintoista, koska vähäkalaisetkin reissut jaksaa paremmin jossain ennen kokeilemattomilla paikoilla kun aina niillä samoilla vanhoilla. Monesti sitä vaan ottaa karttaselaimesta suunnan uudestaan ja uudestaan sille samalle vanhalle paikalle jossa on tottunut käymään ja miettii että miksi täällä ei kala syö kun kolme vuotta sitten tulin ihan hyvin.

Tuosta Onkamon reissusta ei mainita sen enempää kuin että aamusta ekalta reiältä yksi 350g ahven ja loppupäivästä pelkkiä sinttejä. Ei kovin kiinnostava paikka kun kalat pitää houkutella aina iskemään pikkutasureihin vaikka tällä(kin) kertaa ahven oksensi suustaan käsittämättömän suuren, 15cm muikun.

Jos ihmiset käyttäs yhtä suurta ravintoa niin minun pitäs niellä kokonaisena jotain 80cm pituisia makkaroita.

Heposelän lahtivesiltä löytyy varmasti helpommin ruokakalaa mutta olen siinä uskossa että ne tosi isot ui jossain selällä ja joku päivä ne löytyy. Perjantaina kyttäsin aluetta jossain Heposelän pohjoispäässä jossa saaren päästä matalan keskelle työntyy kapea syvänne, olisi ehkä pitänyt kalastaa isompaa aluetta harvemmilla reikäväleillä mutta kun aamulla pilkin lähes kolme tuntia tyhjää (paria haukea lukuunottamatta) niin kalojen löydyttyä jumituin aika pienelle alueelle. Siitä sitten napsin huikeat seitsemän ahventa päivän mittaan. Suurimman osan ajasta kaiku piirsi tyhjää mutta joskus sitten lähti pohjasta väliveteen nousemaan viiva joka iski kiinni. Valitettavasti suurimmatkin vain hieman yli 300g kaloja.

vas. jojo-tasuri, oik. Pertti Moilasen kevennetty

Uudenvuoden aattona kun muut läträsi viinan kanssa otin sivistyneesti ykkösolutta ja katselin kartalta hyvännäköistä matalikkoa jonne ehkä jaksaisi kävellä Pöllänniemestä. Sinnepä siis päiväksi kyttäämään, matkalla kairasin muutamia reikiä erään kivikon kupeelle mutta pientä silppua vain piirsi kaiku. Hetken jo luulin että joku muukin pilkkimies oli ehtinyt samalle paikalle kuin mihin itsellä oli tarkoitus mennä mutta se olikin verkkomies jossain hieman kauempana joten sain yksin ongitella matalikon reunoja. En varmaan koskaan satu millekään kovin hyville paikoille kun aina kelkalla porukka ajelee ihan eri suunnille pilkille, ukkoa pönöttää jäällä mustanaan jossain kauempana....

Luulin jo että tällä kertaa saalispussiin kertyisi painoa koska ekalta reiältä jonka kairasin noin kuuteen metriin sain 598g ahvenen (punnittu verestettynä). Se tosin piti härnätä ottamaan pieneen karismaxin tasuriin kun yhden kerran väliveteen noustuaan ja ison tasurin hylättyään jäi ihan pohjaan möllöttämään eikä ottanut ennen kuin pudotti pikkutasurin aivan nenän eteen. Toisen ihan sinttikokoa olevan kalan sain vielä samalta avannolta mutta sitten hiljeni. Varmaan parikymmentä reikää myöhemmin oli tarjolla kolme hyvää kalaa, kaikki nousivat pohjasta jyrkästi tasuria kohti mutta kun eka täräytti kiinni niin kovasti että sen irroittamiseen meni liian kauan aikaa ehti muut viivat kadota näytöltä eikä niitä takaisin kuulunut. Päivän toiseksi suurimmalle kalalle oli painoa ehtinyt kertyä 478g. Mukavan kokoisia kaloja joista yhdelle ihmiselle riittää syötäväksi jo paristakin kappaleesta mutta mukava olisi joskus sattua paikalle josta noita napsahtelee päivän mittaan useampiakin kappaleita.

Neljä päivää pitäisi nyt käydä töissä ennen kuin harrastusta pääsee jatkamaan. Tänään oli vielä leuto keli, noin aste pakkasta mutta huomenna lämpötilat lähtee laskuun ja perjantaiksi eli loppiaiseksi  on lupailtu jotain -25 kelejä. Pitää varmaan taas panostaa johonkin paikkaan missä voi rauhassa onkia rukkaset kädessä isolla tasurilla kalojen häiritsemättä ettei sormet palellu kuten vuosi sitten koheltaessa.

Jos kappalemäärä tästä vielä vähenee alkaa ne kuuluisat MP:t kummittelemaan.

Tämmönen piti vielä tulla kirjottamaan että "oikoluin" muutaman edellisen blogitekstin ja huomasin että kirjotan joka kerran samat asiat..."tulispa isompia kaloja", "tulispa enemmän ja isompia kaloja"..sitten kun ei tuu niin kirjotan että "ei haittaa jos ei tuu isompia kunhan tulee jotain." Tärkeintä tietysti on että saa harrastaa. Viime reissuilla on tullut kävelyäkin sen verran ettei tee pahaa tämmöselle kaljan ja perunalastujen turvottamalle läskille vaikka ottaa koko harrastuksen liikunnan kannalta ja kalat on sitten mukavia bonuksia siihen kylkeen.

Joulupäivä

Hyvää joulua toivotan tässä kaikille blogin lukijoille. Koska elelen pääasiassa yksin eikä elämässä ole mitään sen kummempia velvollisuuksia joulunakaan niin joutaa istumaan avannon äärellä. Tänään mietin aamulla pitkään pilkkipaikkaa ja päätin lähteä Pöllänniemeen kokeilemaan onko siellä parempi jää kuin Hepolahden puolella, ainakin siellä on autolle parkkipaikkaa riittävästi.

Kairailin varovasti siinä pudotuspaikan laiturin vieressä mutta jään paksuus yllätti. Läksin siitä sitten Kurjenpää -saarta kohti ja kokeilin noin kymmenen reikää tuloksetta. Jäätä oli riittävästi, enimmillään 27 senttiä joista 16 näytti olevan kirkasta ja loput valkoista höttöä. Jään pinta oli aivan kuiva eikä upottanut missään vaiheessa, vain pientä ritinää kuului jossain jalkojen alla kun asteen parin yöpakkanen oli jäädyttänyt jäällä olleen veden. Kalaa ei alkanut kauissa näkyä jotain paksuhkoa viivaa lukuunottamatta jonka epäilin isommaksi haueksi joten päätin lähteä selälle päin seikkailemaan. Jään paksuus yllätti sielläkin. Joka paikassa missä kairasin oli vähintään 20cm jäätä ja siinä oli osa teräsjäätä (tai ainakin sen näköistä) ja loput valkoista heikompaa jäätä. Ensin oli ajatus jäädä erään matalikon päälle (mikä olisi varmasti ollut paras ratkaisu) mutta kävelin vajaan parin kilometrin matkan erääseen vedenalaiseen niemekkeeseen josta viime kevään viimeisillä reissuilla onnistuin saamaan jonkun puolikiloisen ahvenen ja karkuutin suurempia.

Jää oli sielläkin riittävän paksua mutta kalaa ei löytynyt. Tai oli siellä pohja täynnä jotain sinttiä mutta en onnistunut edes rokastamaan niitä. Tein reikiä melko tiheään ja ongin niitä kevennetyillä, yhden n. 150g ahvenen onnistuin saamaan mutta se jäi päivän ainoaksi. Alueella pyöri onneksi haukia ja ne oli ihan mukava lisä muuten hiljaiseen päivään..kauiussa niitä näkyi useampia, kaksi sain ottamaan tasuriin. Tosin ei niitä tarvinnut erikseen houkutella. Nousivat ihan paikallaan olevaan tasuriin väliveteen. Olisi varmaan pitänyt vaihtaa taas paikkaa jossain vaiheessa mutta näin vuoden pimeimpään aikaan ei kunnolla kerkiä onkia yhtäkään pientä aluetta kun jo päivä alkaa hämärtymään. Tarkoitus oli tänä talvena panostaa enemmänkin Heposelän onkimiseen mutta varmaan kannattaa uhrata vähät pilkkipäivät jonnekin matalampiin lahtivesiin jotka ovat huomattavasti kalaisampia.

Molemmat hauet pääsi takaisin kasvamaan.

Aaton aatto

Hepolahdella aaton aattoa viettämässä. Aamulla vähän mietin että onko sitä jäätä ollenkaan mutta rannassa näin jäällä jo pari muuta kalastajaa joiden on täytynyt hiipiä jäälle pimeän aikaan joten uskalsin itsekin melko huolettomasti lampsia pelipaikoille. Kairatessa havaitsin jään olevan kyllä melko paksua mutta huonolaatuista, teräsjäätä ei ollut kuin muutama sentti ja kaikenlaista kohvaa ja sohjoa sitten siihen lisäksi. Kyselin noilta muilta kalamieheltä onko ahven ollut syönnillään ja kuulemma pari päivää aikaisemmin paikalta on nosteltu yli 900g ahvenia ja suurimmat on irronnut kun eivät mahtuneet 6" reiästä tulemaan. Jaahas. Itse en koskaan tuolla ole onnistunut noin suuria saamaan mutta pitäähän se yrittää. Toiset onki siinä ihan pienillä karvapyrstöillä ilman kaikua ja itse reilusti 10cm kevennetyillä ja tuijottelin ruutua. Pohjassa näkyi vaan silppua ja kun tarjosin 5cm karismaxia niin aina joku sormen mittainen sintti erehtyi kiinni. Paikka vaikutti hiljaiselta suurempien kalojen suhteen ja koska se oli ihan täyteen kairattu päätin ottaa noin 400m siirtymän matalikon toiseen reunaan. Toiset jäi rei'ittämään samaa aluetta vaikka siinä oli jo reikää enemmän kuin emmental juustossa.

Heti kun porasin ensimmäisen reiän uuteen paikkaan näin ruudulla hyviä kaloja. Eivät olleet kuitenkaan otilla. Vaihtelin erilaisia pilkkejä, pienellä tasurilla sain muutaman sintin ja yhden n. 200g kalan. Kairasin uuden reiän viereen ja sain heti n. 300g ja 500g ahvenet iskemään JOJO kevennettyyn mutta siihen sitten paremman kokoiset jäi. Pientä kalaa piirtyi kaikuun joka reiällä todella paljon mutta isoja ei. Sieltä täältä sain vielä ruuaksi kelpaavia 100-200g kaloja, välillä kevennetyllä ja välillä pienemmällä tasurilla. Ei ollut oikeastaan väliä millä tasurilla pilkki, pienetkin piti houkutella iskemään ja ne sai samalla tavalla tarttumaan isompaankin pilkkiin. Uittelin tuota yhtä vihertävää kevennettyä eikä oikein jaksanut vaihdella. Kotona kaloja peratessa ahventen mahoista löytyi n. 5cm pituisia sulamattomia ahvenia joten ehkä hieman pienempi tasuri ahvenvärissä olis voinu toimia. Yleensä tuolta löytää ahvenen mahoista särkeä ja pientä pasuria. Yksi asia joka ihmetytti oli se kun pilkin tänä talvena tuolla jo toista kertaa mutta en ole saanut edes yhtä haukitärppiä. Yleensä tuolla ei voi välttyä hauilta ja kaverit on nostanut sieltä lähes kympin kaloja kevennetyillä tasureilla. Oma ennätyskin on jotain 5-6 haukee päivässä (vois tarkistaa vanhasta blogikirjotuksesta mutta en jaksa).

Alue jolla pilkin oli tosi pieni. Monta kertaa mietin että lähden vähän syvempiä alueita tutkimaan mutta päivä on tähän aikaan vuodesta niin pirun lyhyt ettei isoja muutoksia kerkiä tehdä joten tein reikää lähekkäin n. 3,5 metrin vedelle jonka molemmilla puolilla on vajaan parin metrin matalikot. Tuolla kiinnostaisi käydä vielä joululoman aikaan uudestaankin mutta tie josta rantaan mennään on vähän arvoitus...olen vähän saanut semmoista vihjettä että tien auraaja ei tykkää että sinne pysäköi pilkkimiehet autojaan vaikka aivan hyvin siellä tilaa olisikin. Toiselta puolelta lahtea tulee sitten helvetinmoinen matka kävellä ja jos siellä sattuu olemaan upottavaa kohvaa ei tee mieli kahlata...pitänee miettiä joku muu paikka (tietäs vaan missä on sen verran jäätä että uskaltas mennä). Tuollakaan ei ollut mikään kovin kaksinen jää mutta joku heikkopäinen paineli moottorikelkalla Lehmonsaaren kupeella joten aika huolettomasti itse uskalsin jalkamiehenä liikuskella...ainoastaan kaislikon reunoilla oli niin mustia kohtia että ne teki mieli kiertää kauempaa.

kotona vaaka näytti suurimman painoksi 505g.

ps. kuvassa Kirpun uusi kehivapa joita tilasin itselleni pari kappaletta joululahjaksi. Entinen on sen verran kärsinyt ettei tiedä koska siitä aika jättää :D

Ei näy pakkasia mutta jäät kestää...jos kestää

Viikko sitten tuskailtiin heikoilla jäillä...no alkuviikosta oli pari kunnon pakkaspäivää mutta eipä ne paljon auttanut kun jäillä oli vettä ja lunta jotka haittasivat jäätymistä. Lauantaina teki mieli Kuoringalle ja oltiin olevinaan varmoja että siellä on pakko olla hyvin jäätä kun se aina jäätyy myöhemmin eikä siellä ole lunta haittaamassa jäätymistä, mutta sitten kun seisottiin kyseisen järven jäällä ja kaira meni läpi hyvinkin nopeasti alkoi ahdistamaan. Mennäkö vai eikö mennä, kas siinä pulma? Mentiin kuitenkin. Päivä oli harmaa, sumua oli niin pirusti että ei rantoja erottanut ja välillä ei tiennyt missä päin maailmaa sitä ihminen seikkailee. Mittailin jossain vaiheessa jään paksuudeksi 6-7 senttiä ja se tuntui riittävältä. Meillä oli muuten ensimmäistä kertaa ikinä köyttä molempien pulkassa että voi heittää hukkuvalle edes sen viimeisen oljenkorren...

Kaloja ei kuulunut vähään aikaan. Kairailtiin aluetta josta vuosi sitten sain 840g kalan ja kaveri paljon hyviä yli puolen kilon ahvenia mutta alue vaikutti täysin tyhjältä, edes pientä sinttiä ei näkynyt pohjassa..jossain vaiheessa sain yhden n. 150g ahvenen iskemään papukaija-nilsuun mutta sitten ei taas mitään. Mietittiin että mitähän tehtäisiin. Läksin kävelemään yhtä vedenalaista niemekettä kohti josta sain ensimmäisen kunnon tasurisaaliin muutama vuosi sitten, kaveri lähti ihan toiseen suuntaan...vähän oli orpo olo kun järvellä oli niin sankka sumu että kaveri hävisi näkyvistä ja jäätä alla n. 5 cm ja jään alla vettä 20m. Harvoin jäällä pelottaa olla mutta nyt oli semmonen hiukan nihkee tunnelma :(

Välillä oli ohuen jään päällä kohvaa josta kuului ritinä, välillä sai kahlata sohjossa. Pääsin kuitenkin paikkaan josta monesti olen saanut hyviä kaloja...eka reikä sattui 18 metriin, toinen 17 metriin, kolmas 15 metriin ja siinä näkyi heti kaloja pohjassa...Tasurin kun pudotin niin pohjasta lähti heti viivoja kohti. JOJO-kevennetty kuorevärissä kiinnosti kaloja mutta eivät tarttuneet kiinni. Kelasin pilkin nopeasti ylös ja pudotin papukaijanilsun veteen ja sain heti 4kpl 150-250g ahvenia. Sitten taas hiljeni....reijitin aluetta n. 15 metrin välein ja vaikka pohjassa näkyi joitain kaloja en saanut yhtään kiinnostumaan pilkeistä. Jääkin oli niin ohutta että hyvä kun uskalsin eväät syödä ettei oma paino lisäänny liikaa :D

Kalaa ei löytynyt enempää joten läksin takaisin vanhoille rei'ille noin puolen kilometrin päähän. Kaveria ei näkynyt sumun takia. Vanhoilla rei'illä ei näkynyt kalaa mutta kun katselin ympärille näin kaverin nostavan kalaa muutaman sadan metrin päässä. Mietin noin kolme sekuntia että kannattaako enää siinä vaiheessa lähteä siihen suuntaan mutta läksin. Kun pääsin paikalle kaveri oli nostellut erään laikun päästä noin 15 kpl. 150-300g ahvenia eli parasta ruokakalaa. Kairasin viereen reiän ja heti näkyi kaiussa paljon kalaa...sain pari ihan sinttiä ja sitten tarttui parempi kala. 15m syvyydestä 0,25mm siimalla on mukava nostaa isoa kalaa mutta riskinsäkin on...hyvin usein kala irtoaa aivan pinnassa. Tällä kertaa sain kalan pinnan yläpuolelle mutta se irtosi tasurin koukuista ja sukelsi takaisin veteen. Työnsin käden perään mutta eihän se hyödytä 5cm jäällä. Jos avanto olisi ollut kunnon putki (+30cm) olisin saanut kalan ehkä kiinni mutta nyt 500-600g ahven sukelsi takaisin omaan elementtiinsä. Siinä se syönti sitten loppui ja oli aika hipsiä takaisin rantaan. Tänään luin Facebookista että joku oli kairannut Kuoringan jäätä ja mitannut 15-20cm mutta en usko tuohon kuin korkeintaan uimarannan edustalla jossain metrin syvyydessä.

Tänään sitten taas kerran Jänisselällä päin isojen ahvenien perässä. Kaverit on vetäny sieltä tänä(kin) syksynä useita 700-900g ahvenia mutta itse harvoin siellä onnistun. Paikka on varsin erikoinen koska siellä on isoa kalaa mutta se on niin harvassa että ei oikein tiedä pitäisikö liikkua ja kairata aivan helvetisti vai kytätä parilla avannolla ja odottaa jos ne isot sattuisi uimaan alle.

Tänään huomattiin yksi vähän tummempi alue lumessa jota lähdettiin rei'ittämään. Saatiin siitä joitain pikkuahvenia ja kaveri kirosi siihen malliin että kiloahvenhan sieltä pääsi karkuun avannossa. Kaverit paineli tummempaa railoa eteenpäin ja itse vähän hitaampana jäin kairailemaan kavereiden reikien väleihin kun tuntui että pojat rei'ittää liian harvaan. No yhdellä reiällä sain ensin oliivin vihreällä JOJO-kevennetyllä n. 150g ahvenen ja kun heiluttelin pilkkiä vielä hetken lähti pohjasta paksumpi viiva joka ottikin kiinni ja jäällä lepäsi kohta reilu puolikiloinen ahven. Näin ajattelin koska itse pidän puolikiloista ahventa jo melko suurena ja onnistuneena saaliina. Mittasin kalan kotona ja se painoi suureksi yllätykseksi jopa 670g eli kyseessä oli talven toiseksi suurin ahven. Olisi kyllä mukavaa jos noita suurempia tarttuisi pilkkeihin joskus useampia per reissu eikä yksittäisiä talven mittaan mutta hyvä näinkin.......Muuta isompaa ei sitten päivän aikana tullutkaan. Sentään eväitä syödessä nousi tasuria kohti viiva ja kun heitin juustosämpylän jäälle sain vavan ajoissa käteen ja nostin vielä huikean 280g kalan jäälle. En oikeasti tiedä tasureiden värien merkityksestä juuri mitään mutta kaverit kehuu sinistä ja vihreää ja tuo millä tänään kalaa sain on ainut vihreä joten sitä olen uittanut. Toimi viikko sitten heposelälläkin.

Nyt olis viikko jouluun mutta ei hyvältä vaikuta kelien suhteen. Joensuun seudulla on varmasti Suomen huonoimmat jäät..kisoja on peruttu ja ihmisiä varoitellaan menemästä jäälle..no saa nähdä mitä tapahtuu kun kohta joululoma alkaa. Tietyissä paikoissa on vähän parempi jää mutta kun sitä ei oikein osaa arvioida että missä minkäkin verran. Mutta palaillaa asiaan joskus jos on jotain kirjoittamisen arvoista tapahtunut.

Lisää reissuja huonoille jäille

Jäät on edelleen tosi huonossa kunnossa johtuen runsaasta lumimäärästä eikä tuonne kaikki ole edes uskaltaneet mennä vielä urheilemaan. Kaverin kanssa käytiin kuitenkin taas kahtena päivänä jäällä eikä jääty aivan ilman saalista. Eilinen päivä meni Hepolahdella seikkaillessa. Aamusta en saanut mitään vaan kaveri hoiti kalojen kiskomisen. Laikkuja oli jäällä ja niistä tuli päivän saaliit. Jossain vaiheessa sitten minunkin pilkkeihin alkoi tarttua muutamia ahvenia ja ihan perus ruokakalat sieltä nousi kun jaksoi tarkasti tasuroida ja kaikua kytätä. Kaverilla oli isompi pussillinen kalaa mutta ei mitään kovin suuria. Oma suurin oli n. 450g. Kalan syönti tuntui paranevan iltaa kohti mutta aivan pimeään asti ei viitsinyt kytätä vaikka sainkin pois kävellessä yhdeltä laikulta läheltä rantaa vielä pari filekokoista ahventa. En tiedä oliko tasapainon värillä niin suurta merkitystä mutta jonkunlainen tuntuma jäi että tuommoista oliivin vihreää puri parhaiten.

Tänään vähän eri paikassa eri järvellä. Tarkkoja koordinaatteja ei viiti huudella kun kyseessä ei ole ns. oma paikka vaan kaverin paikka. Perjantaina harrastin elämäni ensimmäisen kerran spinningiä ja sen päälle venyttelyä ja tänään oli selkä niin kipeä että en aio enää koskaan venytellä. Tänään siis jäi kalasaalis aika vaatimattomaksi omalta kohdalta kun ei jaksanut kunnolla liikkua ja kairata. Kyttäsin paria laikkua koko päivän ja sain kaksi n. 400g ahventa ja muutamia pienempiä sinttejä sekä yhden pienen hauen. Kaveri juoksenteli jossain kauempana ja sai pikkusen vajaan kiloisen ja taisi olla muutamia yli puolikkaita lisäksi pussissa.

Lunta alkaa olla joka paikassa aivan käsittämättömän paljon joten ei nuo jäät kovin hyvin vahvistu tuosta. Laikkujen kohdilla oli kohvajäätä molempina päivinä ja sen alla muutama sentti terästä. Jossain lumisimmissa kohdissa ei ollut kun muutama sentti jäätä ja kaira meni tänään yhdessä kohdassa läpi neljällä pyöräytyksellä....mutta viikon päästä taas johonkin jos ei tule mitään esteitä, pakkasten suhteen näyttää hyvältä kunhan vaan ei tulisi enää yhtään lisää lunta niin eiköhän sitä pian juosta jo Kuoringankin jäällä.

Lauantain kaloja. Tasuri kuvassa JOJO-kevennetty.

Huonoja jäitä ja vaihtelevaa kalantuloa

Kuten edellisestä blogikirjoituksesta huomaatte päästiin kausi avaamaan todella aikaisin. Valitettavasti työt haittaa harrastuksia ja pilkille ei päässyt ensimmäisillä jäillä kun pari kertaa. Avauksesta viikon päähän ajoittui seuraava reissu ja olosuhteet oli jokseenkin nihkeät. Aamulla ajelin Onkamolle samoille mestoille mistä edellisellä reissulla tuli kohtalaisesti kalaa. No sielläpä lainehti vesi jäällä ja aamuhämärissä kovassa tuulessa tuntui niin nihkeältä ajatus jäälle menosta että päätin lähteä kotiin. Ajelin siinä sitten erittäin liukkaita pikkuteitä takaisin päin ja mietin että ei helvetti kyllä ne jäät varmaan kestää ja menin toiseen paikkaan mistä pääsee rantaan ja kun päivä kunnolla valkeni ei tilanne enää näyttänytkään niin toivottomalta. Siitä sitten tepastelin jäälle ja vaikka pohjan näkeminen jään läpi vähän hirvitti niin jäätä oli kuitenkin joka puolella 10-13cm. Jään päällä lainehtinut vesi teki kelin liukkaaksi ja pulkka olis menny veden mukana joten kantelin kairaa ja kaikua kädessä koko päivän. Saalis jäi todella nihkeäksi, vain n. 15 pikkuahventa koko päivänä. Tasurit kyllä kiinnosti kaloja ja ne nousi väliveteen katsomaan kaikenlaisia tarjottuja vieheitä mutta eivät iskeneet kiinni.

Nätti keli jäällä :D

Tästäpä tapahtumasta kului sitten kokonaista kaksi viikkoa. Koitti neljän päivän vapaat kun itsenäisyyspäivää edeltänyt maanantai oli myös vapaapäivä mutta kelit ei olleet suosiolliset. Välillä piteli lämpimiä kelejä niin että esim. Pyhäselkä joka ehti jäätyä kokonaan avautui taas ja pienemmilläkin järvillä oli kuulemma sulia kohtia auennut selkävesille. Sunnuntaina 4.12. kävin tarkistamassa tilanteen tuossa Ylämyllyn lammilla jonne ajelu ei vie paljon bensarahaa. Sompalammella oli jäätä 10 cm mutta se ei ollut ihan täyttä teräsjäätä ja päällä oli kohvaa ja vettä ja lunta. Mitää isompaa saalista en siltä lammelta odottanut ja kun pikkusintit ei edes tärppineet (vaikka niitä kaiussa näkyi) luovutin vajaan tunnin jälkeen ja ajelin Honkalammelle. Just ja just pääsin autolla uimarannalle ja jäälle uskaltauduin kun huomasin että joku muu oli siinä edellisenä päivänä pilkkinyt. Samasta kohdasta olen usein saanut ihan hyvät ruokakalat mutta nyt kala oli todella passiivista. Kaiku piirteli semmoista filekokoista ahventa mutta tärppiäkään en saanut. Yritin vaihtaa paikkaa uimalaiturin päähän mutta siinä meni jalka läpi jäästä kun kovemmin polkaisi. Laiturista vasemmalla näin jonkun käyneen myös kairailemassa ja sieltä löytyi juuri ja juuri kantavaa jäätä. Lunta-kohvaa-vettä ja 6cm teräsjäätä :( Yhdeltä reiältä sain 2 n. 250g ahventa ja yhden pienen hauen MA-muikku tasurilla ja ne jäi päivän ainoiksi kaloiksi. Kaiku kyllä piirsi siihenkin sen verran kalaa että morrimies olisi saanut varmasti hyvän saaliin mutta minä en enää ole morrimies :D Honkalammelta pois lähtiessä meinasin jäädä kiinni autolla mutta pääsin sitten peruuttamaan ja ottamaan vauhtia ja pääsin siitä uimarannan tien rinteestä niin ettei tällä kertaa tarvinnut soittaa hinaajaa: D

Seuraavana päivänä eli maanantaina oli sitten niin jumalaton lumimyrsky että jätin suosiolla pilkkipäivän väliin. Tosin ei ois varmaan pilkillä menny huonommin kun jäin ihan kaupunkialueella kiinni huonosti aurattuun risteykseen ja piti viittoilla ohikulkijoita että tulevat työntämään.

No jäätilanteet epäilytti edelleen kun lumihan eristää tehokkaasti jäätymistä vaikka pakkasmittari oli heilahdellu lähellä pariakymmentä miinusastetta useaankin kertaan. Soittelin kaverille että lähetäänkö porukassa Onkamoa kokeilemaan ja sieltähän sitä taas löysi samalta järveltä itsensä jo aamulla yhdeksän jälkeen. Rantaan saapuminen sinänsä oli jo melkoinen suoritus kun piti pilkkikamoja vetää pulkassa metsän läpi lunta tuli niskaan vähän jokaisesta koivusta. No jäälle meno vähän jännitti mutta kun useampaan kohtaa kairaaminen ja mittaus tuotti tulokseksi 13cm uskalsin lähteä kävelemään kohti paikkaa josta pari vuotta aiemmin sain silloisen enkka-ahvenen 1390g.

Tällä kertaa en kerinnyt ihan sinne asti vaan porasin reiän heti kun syvyyskäyrät näytti vähän syvempää, n. 4 metriä. Kaiuin kun sain päälle näkyi ruudussa heti pientä silppua ja kun pilkin pudotti veteen ne syöksyi heti kohti. Aloitin aina reiän isolla kevennetyllä tasurilla mutta jos siihen ei tullut tärppiäkään niin vaihdoin pieneen siniseen tasuriin punaisella mahakoukulla joka toimii melko varmasti kirkasvetisissä järvissä. Heti alkoi pientä sinttiä nousta ja sekaan muutama 150g kala. Pari muuta kaveria istui pitempään rei'illä kyttäämässä mutta itse tein aina uuden reiän kun syönti vähänkin hiipui, huomasin että reiältä tulee isoimmat heti ja sitten kala pienenee huomattavasti. Tosin ihan pikkusinttiä ei tullut kuin aloitusrei'iltä.

Jossain vaiheessa kaveri huusi että "KILONEN!!!!" Juoksin katsomaan ja jäällä köllötteli helvetin paksu ahven ja juoksin repusta hakemaan puntaria ja niinhän se oli 1,25kg kala. Kaverin eka kilon ylitys ja tuli todella hyvä mieli kun hän vihdoin onnistui rikkomaan tuon maagisen rajan. Sama kaveri on molemmilla kerroilla ollut viereisellä reiällä kun itse olen rikkonut kilorajan. Jatkettiin siinä sitten pilkkimistä ja semmoista 150-250g filekalaa nousi melkein joka avannolta muutaman kalan putkissa. Yhdellä avannolla pudotin n. 500g ahvenen avantoon kun pilkki sotkeutui kaiuin anturiin. Seuraavalla reiällä meni sekaisin siimat vavassa jossa oli kiinni sininen MA-muikku joten vaihdoin vapaa ja laitoin hieman paksumpaan siimaan Pietun siniselkäisen foliokylkisen kevenntyn. Pohjasta lähti välittömästi kala nousemaan ja täräytti kunnolla kiinni. Tuntui jo ihan kiloiselta ja siltä se näyttikin jäällä mutta oli "vain" 840g. 38 cm pituisena tuon painoinen kala on vaan niin paksu että näyttää suuremmalta. Olen saanut samanpituisia kaloja jotka on painanut 500-600g joten kalan todellinen paino on aina vaikea arvioida. Sain vielä pari 400g ahventa samalla tasurilla ja muutamia pienempiä mutta sitten syönti loppui kuin seinään. Puolen päivän jälkeen olisi joutanut lähteä pois mutta pilkittelin kuitenkin puoli kolmeen asti koska uskoin iltapäivän hämärän aktivoivan kalan uudestaan. Niin ei kuitenkaan käynyt ja kuunsirpin jo loistaessa taivaalla pakkailin kamat pulkkaan ja läksin kohti autoa. Kaverit oli lähtenyt jo aiemmin. Autolla kohtasin jonkun paikallisen asukkaan joka meinasi pyörtyä kun näytin sille suurinta ahventa. Aikoi kuulemma lähteä heti Motonettiin tasureita ostelemaan.

Yhteensä 7kg fileroitavaa kalaa, rantakoivuissa raakkuville korpeille jätin vähän pieniä ahvenia.
Huomatkaa puiden taakse laskeva aurinko joka värjää ison ahvenen pyrstön.